Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa otsikossa mainittuun korotus- ja perusparannushankkeeseen. As Oy Näsilinnankatu 16 sijaitsee Tampereen keskustassa, II kaupunginosassa, Näsilinnankadun ja Satakunnankadun kulmauksessa. As Oy:n muodostavat vierekkäisillä tonteilla sijaitsevat kaksi päädyistään yhteen rakennettua kerrostaloa. Näistä pohjoisempaa, kuusikerroksista rakennusosaa on tarkoitus korottaa yhdellä kerroksella ja molempien rakennusten julkisivut saneerata.  Hanke on tarkoitus toteuttaa poikkeusluvalla, sillä suunnitelmassa poikettaisiin asemakaavan enimmäiskerrosluvusta VI ja myös rakennusoikeus ylittyisi. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen 9.9.2021 päivättyihin alustaviin suunnitelmiin ja toteaa seuraavaa.

Pohjoisella tontilla sijaitsee arkkitehti Olavi Suvitien vuonna 1964 suunnittelema L-muotoinen rakennus, jonka Näsilinnankadun puoleinen osa on kuusikerroksinen ja Satakunnankadun puoleinen pulpettikattoinen osa kaksikerroksinen. Alkuperäisen rakennuslupakuvien perusteella korkean osan kaduntason liiketilassa on alkujaan toiminut Helsingin (osake-) pankki ja matalan osan liiketilassa Pelastusarmeija. Yhä Pelastusarmeijan käytössä olevan osan julkisivut ovat punatiiltä. Korkeamman osan julkisivut ovat valkoista betonielementtiä. Sokkelissa on pesubetonilaatat. Ikkunat ja niiden väliset tummanruskeat profiloidut pellit (mahdollisesti polttomaalattua alumiinia) muodostavat vaalean julkisivuun voimakkaan horisontaaliset ikkunanauhat. Ikkunanauhaan sijoittuvat parvekkeet ovat sisäänvedetyt ja huomaamattomat. Rakennus on tasakattoinen. Ajale tyypillinen hattumainen pieni ullakkokerros on voimakkaasti sisäänvedetty. Asuin- ja liikerakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä erittäin hyvin ja edustaa laadukasta ja linjakasta 1960-luvun modernismia. Lisäksi rakennuksella on suurehko kaupunkikuvallinen rooli sijaitessaan katujen kulmauksessa ja keskustan vilkasliikenteisen kokoojakadun, Satakunnankadun varressa.

Eteläisellä tontilla sijaitsee arkkitehti Pentti Petäjän vuonna 1966 suunnittelema suorakaiteen muotoinen satulakattoinen asuinkerrostalo, jonka kaduntasossa on liiketiloja. Katto on saumapellitetty. Julkisivuissa ja ulkonevissa avoimissa parvekkeiden kaiteissa on vaalea profiilipelti. Ikkunat ja niiden väliset tummanruskeat vaakapaneloinnit muodostavat vaalean julkisivuun horisontaaliset ikkunanauhat. Asuin- ja liikerakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin ja edustaa 1960-luvun modernismia.

Pohjoisella tontilla on voimassa vuonna 1954 ja eteläisellä tontilla vuonna 1956 hyväksytty asemakaava. Kaavat ovat iäkkäitä ja niistä puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Ne onkin katsottava nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Alueelta ei Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan ole laadittu kattavaa rakennetun ympäristön inventointia, eikä rakennuksista tai niiden kulttuurihistoriallisesta arvosta siksi ole käytettävissä tarkempia tietoja.

Alustavien hankesuunnitelmien mukaan pohjoisen kuusikerroksisen kerrostalon nykyinen ullakkokerros purettaisiin ja rakennusta korotettaisiin puurakenteisella, vaihtelevan syvyisellä, hyvin niukasti sisäänvedetyllä asuinkerroksella. Korotukseen tulisi kookkaat lasitetut parvekkeet/kattoterassit. Näsilinnankadun yhtenäinen räystäslinja säilyisi. Samalla saneerattaisiin molempien kerrostalojen nykyiset julkisivut. Muutoksia olisivat mm. pohjoisemman talon julkisivujen rappaaminen valkoiseksi ja kadunpuoleisten parvekekaiteiden muuttaminen lasisiksi. Etelänpuoleisen talon ylimmät parvekkeet katettaisiin ja kaikki parvekkeet lasitettaisiin.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että suunnitelmat eivät riittävästi kunnioita olemassa olevien rakennusten linjakasta muotokieltä, eivätkä siten ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) pykälän 54 mukaisia. Sen mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Nyt esitetyt muutokset heikentäisivät olennaisesti rakennusten alkuperäisiä ominaispiirteitä, tuomalla alkuperäiseen muotokieleen ja arkkitehtuuriin vieraita pystyelementtejä ankaran horisontaalisiin nauhaikkunoiden hallitsemiin katujulkisivuihin. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan julkisivusaneerauksessa ei tule pyrkiä modernisoimaan rakennusta, vaan säilyttää rakennuksen alkuperäiset piirteet, materiaalit ja väritys. Näitä ovat mm. pohjoisen rakennuksen parvekkeiden umpinaiset kaiteet ja betonielementtien saumat. Eteläisen osan parvekelasitus on mahdollinen, mikäli se voidaan toteuttaa mahdollisimman keveästi, kehyksettömin lasein. Ylimpien parvekkeiden kattaminen tulisi tehdä samoin esitettyä keveämmin, mahdollisimman huomaamattomin rakentein.

Pohjoisen rakennuksen korotus on lähtökohtaisesti mahdollinen, mutta suunnitelmia tulisi vielä hioa materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan hillitymmiksi ja peremmin rakennuksen alkuperäiseen hahmoon ja ilmeeseen sopivaksi. Nyt katse kiinnittyy liiaksi akvaariomaisiin lasiparvekkeisiin. Korotuksen tulisi myös olla selkeämmin sisäänvedetty katujen puolelta.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeusluvan myöntämistä, mutta toivoo peruskorjaus- ja korotussuunnitelmia vielä kehitettävän edellä kuvatun mukaisesti. Korjatut ja täydennetyt suunnitelmat pyydetään lähettämään maakuntamuseolle nähtäviksi.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa otsikossa mainittuun korotus- ja perusparannushankkeeseen. As Oy Näsilinnankatu 16 sijaitsee Tampereen keskustassa, II kaupunginosassa, Näsilinnankadun ja Satakunnankadun kulmauksessa. As Oy:n muodostavat vierekkäisillä tonteilla sijaitsevat kaksi päädyistään yhteen rakennettua kerrostaloa. Näistä pohjoisempaa, kuusikerroksista rakennusosaa on tarkoitus korottaa yhdellä kerroksella ja molempien rakennusten julkisivut saneerata.  Hanke on tarkoitus toteuttaa poikkeusluvalla, sillä suunnitelmassa poikettaisiin asemakaavan enimmäiskerrosluvusta VI ja myös rakennusoikeus ylittyisi. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen 9.9.2021 päivättyihin alustaviin suunnitelmiin ja toteaa seuraavaa.

Pohjoisella tontilla sijaitsee arkkitehti Olavi Suvitien vuonna 1964 suunnittelema L-muotoinen rakennus, jonka Näsilinnankadun puoleinen osa on kuusikerroksinen ja Satakunnankadun puoleinen pulpettikattoinen osa kaksikerroksinen. Alkuperäisen rakennuslupakuvien perusteella korkean osan kaduntason liiketilassa on alkujaan toiminut Helsingin (osake-) pankki ja matalan osan liiketilassa Pelastusarmeija. Yhä Pelastusarmeijan käytössä olevan osan julkisivut ovat punatiiltä. Korkeamman osan julkisivut ovat valkoista betonielementtiä. Sokkelissa on pesubetonilaatat. Ikkunat ja niiden väliset tummanruskeat profiloidut pellit (mahdollisesti polttomaalattua alumiinia) muodostavat vaalean julkisivuun voimakkaan horisontaaliset ikkunanauhat. Ikkunanauhaan sijoittuvat parvekkeet ovat sisäänvedetyt ja huomaamattomat. Rakennus on tasakattoinen. Ajale tyypillinen hattumainen pieni ullakkokerros on voimakkaasti sisäänvedetty. Asuin- ja liikerakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä erittäin hyvin ja edustaa laadukasta ja linjakasta 1960-luvun modernismia. Lisäksi rakennuksella on suurehko kaupunkikuvallinen rooli sijaitessaan katujen kulmauksessa ja keskustan vilkasliikenteisen kokoojakadun, Satakunnankadun varressa.

Eteläisellä tontilla sijaitsee arkkitehti Pentti Petäjän vuonna 1966 suunnittelema suorakaiteen muotoinen satulakattoinen asuinkerrostalo, jonka kaduntasossa on liiketiloja. Katto on saumapellitetty. Julkisivuissa ja ulkonevissa avoimissa parvekkeiden kaiteissa on vaalea profiilipelti. Ikkunat ja niiden väliset tummanruskeat vaakapaneloinnit muodostavat vaalean julkisivuun horisontaaliset ikkunanauhat. Asuin- ja liikerakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin ja edustaa 1960-luvun modernismia.

Pohjoisella tontilla on voimassa vuonna 1954 ja eteläisellä tontilla vuonna 1956 hyväksytty asemakaava. Kaavat ovat iäkkäitä ja niistä puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Ne onkin katsottava nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Alueelta ei Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan ole laadittu kattavaa rakennetun ympäristön inventointia, eikä rakennuksista tai niiden kulttuurihistoriallisesta arvosta siksi ole käytettävissä tarkempia tietoja.

Alustavien hankesuunnitelmien mukaan pohjoisen kuusikerroksisen kerrostalon nykyinen ullakkokerros purettaisiin ja rakennusta korotettaisiin puurakenteisella, vaihtelevan syvyisellä, hyvin niukasti sisäänvedetyllä asuinkerroksella. Korotukseen tulisi kookkaat lasitetut parvekkeet/kattoterassit. Näsilinnankadun yhtenäinen räystäslinja säilyisi. Samalla saneerattaisiin molempien kerrostalojen nykyiset julkisivut. Muutoksia olisivat mm. pohjoisemman talon julkisivujen rappaaminen valkoiseksi ja kadunpuoleisten parvekekaiteiden muuttaminen lasisiksi. Etelänpuoleisen talon ylimmät parvekkeet katettaisiin ja kaikki parvekkeet lasitettaisiin.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että suunnitelmat eivät riittävästi kunnioita olemassa olevien rakennusten linjakasta muotokieltä, eivätkä siten ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) pykälän 54 mukaisia. Sen mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Nyt esitetyt muutokset heikentäisivät olennaisesti rakennusten alkuperäisiä ominaispiirteitä, tuomalla alkuperäiseen muotokieleen ja arkkitehtuuriin vieraita pystyelementtejä ankaran horisontaalisiin nauhaikkunoiden hallitsemiin katujulkisivuihin. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan julkisivusaneerauksessa ei tule pyrkiä modernisoimaan rakennusta, vaan säilyttää rakennuksen alkuperäiset piirteet, materiaalit ja väritys. Näitä ovat mm. pohjoisen rakennuksen parvekkeiden umpinaiset kaiteet ja betonielementtien saumat. Eteläisen osan parvekelasitus on mahdollinen, mikäli se voidaan toteuttaa mahdollisimman keveästi, kehyksettömin lasein. Ylimpien parvekkeiden kattaminen tulisi tehdä samoin esitettyä keveämmin, mahdollisimman huomaamattomin rakentein.

Pohjoisen rakennuksen korotus on lähtökohtaisesti mahdollinen, mutta suunnitelmia tulisi vielä hioa materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan hillitymmiksi ja peremmin rakennuksen alkuperäiseen hahmoon ja ilmeeseen sopivaksi. Nyt katse kiinnittyy liiaksi akvaariomaisiin lasiparvekkeisiin. Korotuksen tulisi myös olla selkeämmin sisäänvedetty katujen puolelta.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeusluvan myöntämistä, mutta toivoo peruskorjaus- ja korotussuunnitelmia vielä kehitettävän edellä kuvatun mukaisesti. Korjatut ja täydennetyt suunnitelmat pyydetään lähettämään maakuntamuseolle nähtäviksi.