Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Sandbergin liike- ja asuintalon on suunnitellut arkkitehti F. L. Calonius, ja se on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1882-1897. Lisäksi sisäpihalle on rakennettu vuonna 1906 matala laajennusosa. Maakuntamuseo on aiemmin lausunut saman rakennuksen julkisivuja koskevasta hankkeesta (12.2.2019, diar. 82/2019 sekä 22.7.2019, 457/2019). Nyt haetaan rakennuslupaa sisätilojen muutoksille kaikissa kolmekerroksisissa rakennusosissa, kaikissa kerroksissa ja ullakolla. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin asema- ja pohjapiirustuksiin ja toteaa seuraavaa.

Osa rakennuksesta kuuluu Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueelle ja osa Kauppakadun maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön alueelle. Kiinteistön alueelle on valmisteilla uusi asemakaava. Joulukuussa 2020 hyväksytyssä asemakaavaehdotuksessa Sandbergin talon katuihin rajautuvilla rakennusosilla on suojelumerkintä sr-17: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi Aleksis Kiven kadun puoleisella rappukäytävällä on suojelumerkintä sr-por-1: Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella porrashuoneen rakennustaiteellisia arvoja.

Sandbergin talosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, 2014) sekä A-rapun porrashuoneen dokumentointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2014). Selvitysten perusteella rakennuksen sisätilat ovat kokeneet useita laajoja sekä lukuisia pienempiä muutoksia, joiden jäljiltä lähes kaikki pääkerrosten väliseinät on jossain vaiheessa purettu tai siirretty ja pinnat uusittu, joten alkuperäinen huonejako tai tilojen ilme ei juurikaan ole enää hahmotettavissa. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää nyt esitettyjä perusteellisia sisätilamuutoksia ja tilojen käyttötarkoitusmuutoksia mahdollisina.

Sisätiloissa on havaittavissa vain yksittäisiä fragmentteja niiden alkuperäisistä piirteistä. Tällaisia fragmentteja ovat mm. Kauppakadun rakennusosan ja matalamman piharakennuksen välisessä porrashuoneessa säilyneet alkuperäiset August Krookin suunnittelemat valurautaiset porraskaiteet, satunnaiset umpipuiset peiliovet (mm. toisen kerroksen entisissä henkilökunnan tiloissa) sekä Aleksis Kiven kadun rakennusosan kolmannen kerroksen entisen asuinhuoneen alkuperäinen kaakeliuuni. Rakennuksen kertovuuden kannalta näiden piirteiden säilyttäminen on tärkeää myös jatkossa. Mikäli väliovia ei ole mahdollista säilyttää nykyisillä paikoillaan, tulisi ne hyödyntää muualla rakennuksessa.

Edellä mainitusta poiketen, Aleksis Kiven kadun A-rapun porrashuone on säilynyt poikkeuksellisen hienosti alkuperäistä vastaavassa asussa. Tampereella ja mitä ilmeisimmin koko Pirkanmaalla ainutlaatuisen porrashuoneen seiniä ja kattoa koristavat v. 1897 valmistuneet alkuperäiset pastellisävyiset maalaukset, ja lattioissa on koristeelliset betonimosaiikkilaatoitukset. Mikäli muutosten yhteydessä on tarkoitus kunnostaa myös porrashuonetta, tulee korjaus ja restaurointityöt suunnitella huolella ja teettää restaurointiin erikoistuneella ammattilaisella. Aineistoista ei käy ilmi, onko porrashuoneen alkuperäinen ulko-ovi tarkoitus säilyttää vai uusia. Oven säilyttäminen ja kunnostaminen olisi suotavaa. Mikäli ovi on uusittava, tulisi sen tilalle valmistaa alkuperäisen oven mallin mukainen uusi tammiovi. Porrashuoneesta liiketiloihin johtavat ovet on aiemmin uusittu tyyliin sopimattomilla ovilla. Mikäli ovet on tarkoitus nyt vaihtaa uudelleen, tulisi ne korvata paremmin porrashuoneen tyyliin ja arvoon sopivilla puupariovilla.

Porrashuoneeseen on myös esitetty hissivarausta entisten parvekkeelle johtavien ovien tilalle. Parvekkeiden ovet ovat alkuperäiset peilipintaiset, ootratut puupariovet. Niiden korvaaminen moderneilla hissin ovilla vähentäisi merkittävästi porrashuoneen autenttisuutta. Pirkanmaan maakuntamuseo ei pidä ratkaisua onnistuneena eikä kaavan porrashuonetta koskevan suojelumääräyksen mukaisena ja toivoisi suunnitelmia vielä muokattavan näiltä osin.

Rakennuslupahakemuksessa haetaan vähäistä poikkeamista poistumisteiltä vaadittavasta 1200 mm vähimmäisleveydestä, koska rakennuksessa on tarkoitus käyttää vanhoja poistumistieportaita, joista jotkut eivät täysin täytä vaadittua leveyttä. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää poikkeuksen myöntämistä tärkeänä, sillä muutoin rakennuksen vanhoja porrashuoneita olisi laajennettava tai rakennettava kokonaan uudet, mitä ei voida pitää hyvänä ratkaisuna rakennuksen arvojen ja kertovuuden kannalta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Sandbergin liike- ja asuintalon on suunnitellut arkkitehti F. L. Calonius, ja se on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1882-1897. Lisäksi sisäpihalle on rakennettu vuonna 1906 matala laajennusosa. Maakuntamuseo on aiemmin lausunut saman rakennuksen julkisivuja koskevasta hankkeesta (12.2.2019, diar. 82/2019 sekä 22.7.2019, 457/2019). Nyt haetaan rakennuslupaa sisätilojen muutoksille kaikissa kolmekerroksisissa rakennusosissa, kaikissa kerroksissa ja ullakolla. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin asema- ja pohjapiirustuksiin ja toteaa seuraavaa.

Osa rakennuksesta kuuluu Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueelle ja osa Kauppakadun maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön alueelle. Kiinteistön alueelle on valmisteilla uusi asemakaava. Joulukuussa 2020 hyväksytyssä asemakaavaehdotuksessa Sandbergin talon katuihin rajautuvilla rakennusosilla on suojelumerkintä sr-17: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi Aleksis Kiven kadun puoleisella rappukäytävällä on suojelumerkintä sr-por-1: Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella porrashuoneen rakennustaiteellisia arvoja.

Sandbergin talosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, 2014) sekä A-rapun porrashuoneen dokumentointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2014). Selvitysten perusteella rakennuksen sisätilat ovat kokeneet useita laajoja sekä lukuisia pienempiä muutoksia, joiden jäljiltä lähes kaikki pääkerrosten väliseinät on jossain vaiheessa purettu tai siirretty ja pinnat uusittu, joten alkuperäinen huonejako tai tilojen ilme ei juurikaan ole enää hahmotettavissa. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää nyt esitettyjä perusteellisia sisätilamuutoksia ja tilojen käyttötarkoitusmuutoksia mahdollisina.

Sisätiloissa on havaittavissa vain yksittäisiä fragmentteja niiden alkuperäisistä piirteistä. Tällaisia fragmentteja ovat mm. Kauppakadun rakennusosan ja matalamman piharakennuksen välisessä porrashuoneessa säilyneet alkuperäiset August Krookin suunnittelemat valurautaiset porraskaiteet, satunnaiset umpipuiset peiliovet (mm. toisen kerroksen entisissä henkilökunnan tiloissa) sekä Aleksis Kiven kadun rakennusosan kolmannen kerroksen entisen asuinhuoneen alkuperäinen kaakeliuuni. Rakennuksen kertovuuden kannalta näiden piirteiden säilyttäminen on tärkeää myös jatkossa. Mikäli väliovia ei ole mahdollista säilyttää nykyisillä paikoillaan, tulisi ne hyödyntää muualla rakennuksessa.

Edellä mainitusta poiketen, Aleksis Kiven kadun A-rapun porrashuone on säilynyt poikkeuksellisen hienosti alkuperäistä vastaavassa asussa. Tampereella ja mitä ilmeisimmin koko Pirkanmaalla ainutlaatuisen porrashuoneen seiniä ja kattoa koristavat v. 1897 valmistuneet alkuperäiset pastellisävyiset maalaukset, ja lattioissa on koristeelliset betonimosaiikkilaatoitukset. Mikäli muutosten yhteydessä on tarkoitus kunnostaa myös porrashuonetta, tulee korjaus ja restaurointityöt suunnitella huolella ja teettää restaurointiin erikoistuneella ammattilaisella. Aineistoista ei käy ilmi, onko porrashuoneen alkuperäinen ulko-ovi tarkoitus säilyttää vai uusia. Oven säilyttäminen ja kunnostaminen olisi suotavaa. Mikäli ovi on uusittava, tulisi sen tilalle valmistaa alkuperäisen oven mallin mukainen uusi tammiovi. Porrashuoneesta liiketiloihin johtavat ovet on aiemmin uusittu tyyliin sopimattomilla ovilla. Mikäli ovet on tarkoitus nyt vaihtaa uudelleen, tulisi ne korvata paremmin porrashuoneen tyyliin ja arvoon sopivilla puupariovilla.

Porrashuoneeseen on myös esitetty hissivarausta entisten parvekkeelle johtavien ovien tilalle. Parvekkeiden ovet ovat alkuperäiset peilipintaiset, ootratut puupariovet. Niiden korvaaminen moderneilla hissin ovilla vähentäisi merkittävästi porrashuoneen autenttisuutta. Pirkanmaan maakuntamuseo ei pidä ratkaisua onnistuneena eikä kaavan porrashuonetta koskevan suojelumääräyksen mukaisena ja toivoisi suunnitelmia vielä muokattavan näiltä osin.

Rakennuslupahakemuksessa haetaan vähäistä poikkeamista poistumisteiltä vaadittavasta 1200 mm vähimmäisleveydestä, koska rakennuksessa on tarkoitus käyttää vanhoja poistumistieportaita, joista jotkut eivät täysin täytä vaadittua leveyttä. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää poikkeuksen myöntämistä tärkeänä, sillä muutoin rakennuksen vanhoja porrashuoneita olisi laajennettava tai rakennettava kokonaan uudet, mitä ei voida pitää hyvänä ratkaisuna rakennuksen arvojen ja kertovuuden kannalta.