rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Pajulan kylän kantatalosta halkomisen seurauksena 1590 muodostunut talo, joka sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1700-luvun lopulta lähtien. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1900-luvun alusta nykypäiviin. Rakennukset ovat säilyttäneet kohtalaisesti rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti erittäin keskeinen sijainti avoimessa peltomaisemassa, Mattilantien varressa, osana kylänraitin asutusta.

Yli-Mattilan pihapiiri sijaitsee Mattilankylällä, Pajulanjärveen pistävällä Kaaliniemellä, Mattilantien varrella, avoimien laidunmaiden laidalla. Yli-Mattila on toimiva maatila.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus, kookas, useassa vaiheessa rakennettu

2 Riviaitta, hirsirunkoinen, eteläpäädyssä vellikello

3 Karjasuoja (1930), sementtitiilinen, myöhemmin laajennettu

4 Riihi, puimala, kuivuri

Pajulan kylä on muodostunut kantatalosta, joka mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1557. Talo on 1590 halottu Sipiläksi ja Mattilaksi ja Mattila edelleen 1620 Mattilaksi ja Konttilaksi. Talo on sijainnut nykyisellä paikallaan jo isonjaon aikaan 1700-luvun lopulla. Henkikirjojen mukaan Mattilan torppia olivat 1700-1800-luvuilla Perttula (perustettu 1792), Karjavainio (1799), Mäkelä (1815) ja Vuorijärvi (1846). Mattila on halottu viimeisen kerran 1812 Yli-Mattilaksi ja Kylä-Mattilaksi. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Vuorijärvi 1909, Salmela 1923, Niemelä 1924, Leponiemi 1930, Rajala 1937, Leponiemi I 1937 sekä lukuisia ilmeisesti kesämökkitontteja 1950-2000-luvuilla.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1787-1799. Kansallisarkisto.