Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Mänttä-Vilppulan Joenniemessä, Serlachius-museo Göstan lähellä sijaitsevaan Einolaksi nimitettyyn rakennukseen poikkeusluvalla tehtävistä muutoksista. Rakennuksen länsipäätyyn on tarkoitus rakentaa pihakalusteille varasto ja polkupyöräkatos ja pohjoissivulle, takapihalle oleskeluterassi. Lisäksi yksi pohjoissivun ikkunoista muutetaan terassille johtavaksi oveksi, etelälappeelle lisätään kattoikkuna ja pääsisäänkäynnille esteettömyyden vaatimukset täyttävä pyörätuoliramppi.
Joenniemen kartano kuuluu Mäntän tehtaat ja yhdyskunta -nimiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (RKY, Museoviraston inventointi 2009). Arvoalue on merkitty myös voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2012 hyväksytty asemakaava, jossa taidemuseona toimiva kartano ja merkittävimmät muut pihapiirin rakennukset on suojeltu rakennuskohtaisilla suojelumerkinnöillä. Einolaa ei ole suojeltu. Koko kartanoaluetta kuitenkin koskee asemakaavan käyttötarkoitusmerkintä museorakennusten korttelialue, jolla kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö säilytetään (YM/s). Merkintää koskevassa kaavamääräyksessä mm. edellytetään, että uudisrakentamisen tulee olla korkealaatuista ja ympäristön muun hoidon lähtökohtana tulee olla alueen kulttuurihistoriallisten ominaispiirteiden ja arvojen säilyttäminen. Erityisesti mainitaan kartanon sijainti näkyvällä paikalla, maiseman väljyys, entisöity puisto- ja muotopuutarha, puistomainen ranta-alue ja näkymät järvelle. Lisäksi kaavan yleismääräyksessä edellytetään, että museoviranomaista on kuultava merkittävissä aluetta koskevissa muutoksissa ja, että rakentamisen tulee olla korkeatasoista ja ympäristön arvot huomioivaa.
Poikkeuslupahakemuksen liitteenä on toimitettu Einolan pohja- ja julkisivukuvat, joiden perusteella muutoksilla ei vaikuttaisi olevan merkittävää vaikutusta Joenniemen kartanon alueen arvoihin. Maakuntamuseo kuitenkin huomauttaa, että Einolaa koskevat suunnitelmat eivät täysin vaikuta täyttävän kaavaan edellyttämää korkealaatuista ja ympäristöön sovitettua rakentamista. Einola on julkisivuiltaan yksinkertainen, satulakattoinen, betonitiilikatettu ja julkisivuiltaan vaakalaudoitettu asuinrakennus, jonka eteläsivulla on sisäänkäyntikuisti. Muutosten jälkeen rakennuksessa olisi kuistimainen uloke kolmella sivulla. Erityisesti varasto ja pyöräkatos on rakennusajalle ja -tyylille vieras elementti. Maakuntamuseo esittääkin tutkittavaksi voisiko joko varaston ja katoksen tai takapihan terassin sijoittaa rakennuksesta irralleen, jolloin alkuperäinen rakennusmassa säilyisi paremmin hahmotettavissa. Lisäksi piirustusten mukaan katemateriaaliksi on tarkoitus muuttaa arvoympäristöön sopimaton pinnoitettu tiilijäljitelmäpeltikate, johon tulisi lapeikkunat. Katemateriaaliksi sopisi paremmin alkuperäistä vastaava betonitiili tai vaihtoehtoisesti konesaumattu peltikate. Kattoikkunat tulisi toteuttaa mieluiten rakennuksen mittasuhteisiin sopivina kattolyhtyinä. Pirkanmaan maakuntamuseo toivookin suunnitelmia vielä hiottavan näiltä osin paremmin arvoympäristöönsä sopiviksi.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Mänttä-Vilppulan Joenniemessä, Serlachius-museo Göstan lähellä sijaitsevaan Einolaksi nimitettyyn rakennukseen poikkeusluvalla tehtävistä muutoksista. Rakennuksen länsipäätyyn on tarkoitus rakentaa pihakalusteille varasto ja polkupyöräkatos ja pohjoissivulle, takapihalle oleskeluterassi. Lisäksi yksi pohjoissivun ikkunoista muutetaan terassille johtavaksi oveksi, etelälappeelle lisätään kattoikkuna ja pääsisäänkäynnille esteettömyyden vaatimukset täyttävä pyörätuoliramppi.
Joenniemen kartano kuuluu Mäntän tehtaat ja yhdyskunta -nimiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (RKY, Museoviraston inventointi 2009). Arvoalue on merkitty myös voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2012 hyväksytty asemakaava, jossa taidemuseona toimiva kartano ja merkittävimmät muut pihapiirin rakennukset on suojeltu rakennuskohtaisilla suojelumerkinnöillä. Einolaa ei ole suojeltu. Koko kartanoaluetta kuitenkin koskee asemakaavan käyttötarkoitusmerkintä museorakennusten korttelialue, jolla kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö säilytetään (YM/s). Merkintää koskevassa kaavamääräyksessä mm. edellytetään, että uudisrakentamisen tulee olla korkealaatuista ja ympäristön muun hoidon lähtökohtana tulee olla alueen kulttuurihistoriallisten ominaispiirteiden ja arvojen säilyttäminen. Erityisesti mainitaan kartanon sijainti näkyvällä paikalla, maiseman väljyys, entisöity puisto- ja muotopuutarha, puistomainen ranta-alue ja näkymät järvelle. Lisäksi kaavan yleismääräyksessä edellytetään, että museoviranomaista on kuultava merkittävissä aluetta koskevissa muutoksissa ja, että rakentamisen tulee olla korkeatasoista ja ympäristön arvot huomioivaa.
Poikkeuslupahakemuksen liitteenä on toimitettu Einolan pohja- ja julkisivukuvat, joiden perusteella muutoksilla ei vaikuttaisi olevan merkittävää vaikutusta Joenniemen kartanon alueen arvoihin. Maakuntamuseo kuitenkin huomauttaa, että Einolaa koskevat suunnitelmat eivät täysin vaikuta täyttävän kaavaan edellyttämää korkealaatuista ja ympäristöön sovitettua rakentamista. Einola on julkisivuiltaan yksinkertainen, satulakattoinen, betonitiilikatettu ja julkisivuiltaan vaakalaudoitettu asuinrakennus, jonka eteläsivulla on sisäänkäyntikuisti. Muutosten jälkeen rakennuksessa olisi kuistimainen uloke kolmella sivulla. Erityisesti varasto ja pyöräkatos on rakennusajalle ja -tyylille vieras elementti. Maakuntamuseo esittääkin tutkittavaksi voisiko joko varaston ja katoksen tai takapihan terassin sijoittaa rakennuksesta irralleen, jolloin alkuperäinen rakennusmassa säilyisi paremmin hahmotettavissa. Lisäksi piirustusten mukaan katemateriaaliksi on tarkoitus muuttaa arvoympäristöön sopimaton pinnoitettu tiilijäljitelmäpeltikate, johon tulisi lapeikkunat. Katemateriaaliksi sopisi paremmin alkuperäistä vastaava betonitiili tai vaihtoehtoisesti konesaumattu peltikate. Kattoikkunat tulisi toteuttaa mieluiten rakennuksen mittasuhteisiin sopivina kattolyhtyinä. Pirkanmaan maakuntamuseo toivookin suunnitelmia vielä hiottavan näiltä osin paremmin arvoympäristöönsä sopiviksi.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.