Arpiaisen tilakeskuksessa ovat: 1. asuinrakennus, 2. riviaitta, 3. talousrakennus, 4. talousrakennus, 5. vilja-aitta, 6. puimala ja 7. talousrakennus. Kaikki rakennukset puimalaa lukuunottamatta on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Tilakeskuksen lisäksi on huomioitu Koskenkyläntien varressa oleva pieni 8. asuinrakennus, joka sijaitsee tilan mailla. Arpianen on vanha yksinäis-/kantatalo. Tiiviisti rakennettu tilakeskus sijaitsee Heinälahden rannalla, pellot on raivattu tilakeskuksen ympärille ja ne ovat säilyneet avoimina. Monipuolinen rakennuskanta on 1900-luvun vaihteesta. Vanhan maantien varrella on tilaan kuulunut hyvin säilynyt mökkirakennus 1900-luvun vaihteesta. Arpiainen on osa Arpiaisen agraarimaisema - arvoaluetta. Tilakeskuksen itäpuolella on pieni lahdelma ja siihen laskeva pieni laskuoja. Järven lisäksi ympärillä aukeaa tilan loivasti rantaa kohti viettävä peltoaukea. Tilakeskuksen länsipuolella peltojen halki kulkee maantie 2985 (Koskenkyläntie).

1. Asuinrakennus (n. 19x10) on rakennettu lohkotuille kivitolpille. Itäpäässä rakennetta on vahvistettu paikoin betonisokkelilla. Hirsirunko on vuorattu keilapontatulla, keltaiseksi maalatulla vaakalaudoituksella. Vintinpäädyt ovat vuorattu helmiponttipaneelilla. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Vanhat ikkunat ovat T-karmilliset, lisäksi ikkunoita on jaettu pysty- ja vaakapuittein pienemmiksi ruuduiksi. Pohjoispuolella on yksi matala ja leveä, sotien jälkeen laitettu ikkuna. Mahdollisesti nykyinen vuoraus on myös siltä ajalta. Satulakatto on katettu uudehkolla profiilipellillä. Rakennuksessa on julkisivun keskellä aumakattoinen umpikuisti, ulko-ovi 1900-luvun loppupuolelta. Ikkunat vanhat ruutuikkunat.

2. Matala, otsallinen ja poskellinen riviaitta on rakennettu ilmeisesti nurkkakivien päälle. Rakennus on osin painunut maanpinnan tasolle. Rakennus on vuoraamaton ja lyhytnurkkainen, salvoksena on lohenpyrstöliitos. Paikoin on nähtävissä punamullan jäänteitä. Rakennuksessa on neljä aittaa, lankkuovet. Ovien vuorialudat nurkista ristissä, pieni koristesahaus. Satulakatto katettu

3. Pieni, lämmitettävä rakennus on tehty lohkotuista kivistä tehdyn kivijalan kivijalan päälle. Rakennuksessa on lyhytnurkkainen hakasalvos ja vuoraamaton hirsirunko. Hirsissä punamullan jäämiä. Nurkat ovat suojattu laudoituksella. Rakennuksessa on kaksi lautaovea ja 6-ruutuinen ikkunat. Vintin päädyt on laudoitettu, satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennuksen länsiseinällä on pieni ulkohuone. Rakennus on mahdollisesti ollut karjakeittiö, leivintupa, asuinhuone tms.

4. Pitkä talousrakennus on rakennettu nurkkakiville/ betonipylväille. Rakennuksessa rankorakenteinen runko pystyvuoraus ja kaksi leveätä ovea. Satulakatto katettu profiilipellillä. Todennäköisesti käytetty ratashuoneena.

5. Vilja-aitassa on itäpuolelta pahasti liikkunut betonisokkeli, joka on todennäköisesti rakennusta nuorempi. Aitassa on vuoraamaton hirsirunko, lohenpyrstösalvos. Hirsirunko on sokkelin liikkumisen seurauksena vaurioitunut lievästi. Rungossa punamullan jäänteitä. Rakennuksessa on vuoliaskatto, satulakatto on katettu profiilipellillä.

6. Harmaaksi kulunut puimala on rakennettu betonitolpille, rankorakenteinen rakennus on vuorattu pystylaudoituksella. Satulakatto on katettu profiilipellillä.

7. Rannassa oleva pieni lämmitettävä hirsirakennus on rakennettu matalalle lohkotuista kivistä tehdylle sokkelille. Runko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Eteläpäädyssä on kolme pientä ikkunaa.

8. Pieni, vinkkelin -muotoinen asuinrakennus on rakennettu kookkaiden lohkotuista kivistä tehdyn kivijalan päälle. Rakennuksessa on vuoraamaton hirsirunko, nurkat ovat suojattu laudoituksella. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, vain jokunen ikkuna on vahvistettu kulmaraudoilla ja varustettu saranoilla.

Nykyisin tilan rakennukset ovat autioina. Tilalla on asuttu viimeksi 2000-luvun vaihteessa. Tila perikunnan omistuksessa. Nykyinen tila on muodostettu 1983 ja käsittää noin 45 hehtaaria.

Arpiaisen tilakeskus sijaitsee Heinälahden länsirannalla olevalla rantatöyräällä. Tilakeskuksen itäpuolella on pieni lahdelma ja siihen laskeva pieni laskuoja. Järven lisäksi ympärillä aukeaa tilan loivasti rantaa kohti viettävä peltoaukea. Tilakeskuksen länsipuolella peltojen halki kulkee maantie 2985, (Koskenkyläntie) Tien varressa on peltoaukean laidalla mökkiasutusta, jotka ovat lohkottu tilan maista.

Pihapiiriä rajaavat kolmelta sivulta rakennukset. Piha on pääosin avointa heinäpihaa. Asuinrakennuksen vieressä kaksi omenapuuta ja pihapuuta. Ranta-alueella kasvaa kookkaita kuusia ja lehtipuita.

Koskenkyläntien varressa olevan m.ökin yhteydessä on pieniä peltokappaleita ja metsikköä. Erityisesti mökin luoteispuolen pelto on säilynyt vanhassa asussa kivineen ja avo-ojineen. Mökin eteläpuolella on lisää mökkiasutusta

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006