Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ranta-asemakaavan tavoitteena on tutkia rakennusoikeuden lisäämistä Kaustaranjärven rantaan sekä olemassaolevalle että uudelle rakennuspaikalle. Kaustara on vanha torppa, onka pihapiirissä sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu aitta sekä useita 1900-luvun alkupuolen rakennuksia. Tilakeskuksesta on laadittu rakennetun ympäristön selvitys, joka kaavan tavoitteet ja pihapiirin ominaispiirteet huomioiden soveltuu käytettäväksi kaavan lähtötietoaineistona rakennetun ympäristön osalta. Selvityksestä ilmenee, että pihapiiri on säilyttänyt historiallisen tunnistettavuutensa ja sillä on historiallista arvoa itsenäistyneiden torppien historian kuvaajana. Rakennukset ovat kuitenkin kokeneet muutoksia, eivätkä kohteen kulttuurihistorialliset arvot ole niin merkittäviä, että ne olisi turvattava suojelumerkinnöin. Maakuntamuseolla ei ole hankkeesta rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa
Kaavahankkeeseen liittyen tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2020) on löydetty yksi arkeologinen kohde, historiallisen ajan (1800-luvun loppu/1900-luvun alku) pajanpaikka Kaustara. Raportin mukaan paikalla voidaan havaita luonnonkivistä tehty rakennuksen perustus ja runsaasti hiiltä sisältävä kulttuurikerros. Museoviraston ohjeistuksen perusteella 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kivirakenteita voidaan tulkita kulttuuriperintökohteiksi ja suojella kaavoituksen keinoin. Maakuntamuseo esittää, että Kaustaran pajan paikka merkitään kaavaan alueen asutus- ja elinkeinohistoriasta kertovana kulttuuriperintökohteina (s-merkintä).
Kaavaehdotus tulee lähettää maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ranta-asemakaavan tavoitteena on tutkia rakennusoikeuden lisäämistä Kaustaranjärven rantaan sekä olemassaolevalle että uudelle rakennuspaikalle. Kaustara on vanha torppa, onka pihapiirissä sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu aitta sekä useita 1900-luvun alkupuolen rakennuksia. Tilakeskuksesta on laadittu rakennetun ympäristön selvitys, joka kaavan tavoitteet ja pihapiirin ominaispiirteet huomioiden soveltuu käytettäväksi kaavan lähtötietoaineistona rakennetun ympäristön osalta. Selvityksestä ilmenee, että pihapiiri on säilyttänyt historiallisen tunnistettavuutensa ja sillä on historiallista arvoa itsenäistyneiden torppien historian kuvaajana. Rakennukset ovat kuitenkin kokeneet muutoksia, eivätkä kohteen kulttuurihistorialliset arvot ole niin merkittäviä, että ne olisi turvattava suojelumerkinnöin. Maakuntamuseolla ei ole hankkeesta rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa
Kaavahankkeeseen liittyen tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2020) on löydetty yksi arkeologinen kohde, historiallisen ajan (1800-luvun loppu/1900-luvun alku) pajanpaikka Kaustara. Raportin mukaan paikalla voidaan havaita luonnonkivistä tehty rakennuksen perustus ja runsaasti hiiltä sisältävä kulttuurikerros. Museoviraston ohjeistuksen perusteella 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kivirakenteita voidaan tulkita kulttuuriperintökohteiksi ja suojella kaavoituksen keinoin. Maakuntamuseo esittää, että Kaustaran pajan paikka merkitään kaavaan alueen asutus- ja elinkeinohistoriasta kertovana kulttuuriperintökohteina (s-merkintä).
Kaavaehdotus tulee lähettää maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa