rakennusperinteinen

teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Jokelan tilaan kuulunut saha. Pihapiiriin kuuluu tällä hetkellä 1800-luvulla rakennettu ja 1927 laajennettu asuinrakennus, saha sekä ulkorakennuksia. Kohteella on arvoa teollisuushistorian kannalta ja se on osa Stormin kylämiljöötä. Kohteella on maisemallista arvoa: se sijaitsee Ekojoen rannalla ja Pirkanmaantien läheisyydessä. Päärakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa suhteellisen hyvin.

Tontilla on 1800-luvulla rakennetut päärakennus ja saharakennus sekä kaksi ulkorakennusta, kaksi vajaa ja autotalli.

Päärakennuksen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuorattu vaakalaudoituksella, yläkerran päädyissä on pystylaudoitus. Seinät ovat vihreänharmaat, listat valkoiset. Ikkunat ovat 6- ja 9-ruutuisia. Pitkällä pohjoisseinällä on kaksi satulakattoista umpikuistia, joiden välissä on pulpettikattoinen umpinainen osa. Molemmissa kuisteissa ulko-oven yläpuolella on kolmiruutuinen kamanaikkuna. Taitekatto on katettu betonitiilillä ja sekä sen pohjois- että etelälappeessa on kaksi satulakattoista frontonia. Rakennuksen länsipäädyssä on kaksikerroksinen taitekattoinen poikkipääty, jonka katon länsilappeessa on kaksi satulakattoista frontonia.

Päärakennuksessa on yhdeksän huonetta, alakerrassa viisi ja yläkerrassa neljä. Itäpäädyssä sijaitsevassa pirtissä on suuri puuhella sekä helmiponttikatto. Huoneissa on puulattiat. Keskellä rakennusta pihan puolella olevassa huoneessa on vaalea kaakeliuuni.

Päärakennuksen pohjoispuolella on mahdollisesti 1900-luvun alkupuolella rakennettu L-kirjaimen muotoinen ulkorakennus. Satulakatto on katettu pellillä. Runko on vuorattu vaakalaudoituksella, seinät ovat punaiset ja listat valkoiset. Ulkorakennuksen itä- ja eteläpäädyssä on 1990-luvulla rakennettu pulpettikattoinen avokatos lautojen säilytystä varten.

Joen rannassa olevassa saharakennuksessa on koillinen-lounas -suuntainen kaksikerroksinen sahaosa ja sen kaakkoispuolella kaksi kaakko-luode -suuntaista rakennusosaa. Saharakennus on kaksikerroksinen ja sen yläkerran molemmat päädyt ovat avonaiset. Satulakatto on vuorattu pellillä, runko on vuorattu vaakalaudoituksella. Kaakkoispuolella olevat rakennuksen osat ovat kaksikerroksisia ja niissä on satulakatot.

Päärakennuksen länsipuolella on mahdollisesti viimeistään 1940-luvulla rakennettu kaksikerroksinen ulkorakennus. Sen perustuksena on betonivalu. Runko on vuorattu vaakalaudoituksella, seinät ovat vihreät ja listat valkoiset. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Rakennuksen länsipuolella on t-kirjaimen muotoinen lautarakenteinen vaja, jossa on satulakatto. Näiden pohjoispuolella on mahdollisesti myöhemmin rakennettu yksikerroksinen vaja. Sen perustuksena on betonivalu. Runko on vuorattu vaakalaudoituksella, seinät ovat punaiset ja listat valkoiset. Satulakatto on katettu pellillä.

Päärakennuksen länsipäädyssä on yksikerroksinen satulakattoinen autotalli, joka on lähes saman värinen kuin päärakennus. Se on rakennettu mahdollisesti 1950-luvulla tai sen jälkeen.

Ekojoen koskissa on aikoinaan ollut vesimyllyjä. Stormin saha on rakennettu Ekojoen ylle 1800-luvulla. Sahan omistajat ovat olleet viereisen Jokelan talon viljelijöitä. Nykyisellä omistajasuvulla kiinteistö on ollut noin sata vuotta.

Päärakennus on rakennettu kahdessa osassa, vanhempi osa 1800-luvulla. Yläkerta ja länsipääty on rakennettu vuonna 1927, jolloin rakennukseen on tehty taitekatto. Viljelyn loputtua maatilan rakennuksia on osaksi purettu tai ne ovat siirtyneet sahan käyttöön. Päärakennuksessa on viimeksi asuttu noin 6-7 vuotta sitten, nykyisin se toimii sahatavaran varastona.

Stormin saha sijaitsee Stormintien pohjoispuolella kylän itäosassa. Rakennukset ovat sijoittuneet Ekojokeen laskevaan rinteeseen. Joen varressa oleva vanha saharakennus sijaitsee hieman erillään muista rakennuksista. Kylätien läheisyydessä on Jokelan tilan vanhoja rakennuksia.

Päärakennus ja vanha saha tulisi säilyttää ja päärakennukselle etsiä sellainen käyttö mikä tukisi rakennuksen säilymistä. Rakennusten korjaaminen tulisi tapahtua rakennusten kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset ominaispiirteet huomioon ottaen.

Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke. A. Rakennetun ympäristön selvitys. 1.painos 1997, 2. painos 1999.