Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon (DIAR: 279/2018) yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin useita kehittämisnäkökulmia liittyen yleiskaavan kulttuuriympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin sekä selvitysaineistoon. Tampereen kaupunki on kuitenkin päätynyt pääsääntöisesti vain päivittämään edellisellä valtuustokaudella laadittua yleiskaavaa sekä tekemään siihen pieniä korjauksia. Keskustan osayleiskaava on päätetty jättää voimaan ja kantakaupungin yleiskaava rajautuu sen ulkopuolelle lukuunottamatta Viinikanlahden aluetta.
Kaavan strategiset merkinnät ovat lisääntyneet mm. korkeaan rakentamiseen soveltuvien alueiden sekä kokonaissuunnitelmaa vaativien alueiden merkinnällä. Korkean rakentamisen alueet perustuvat keskustan ulkopuolista korkeaa rakentamista tutkineeseen selvitykseen, jonka valmistelussa on kuultu Pirkanmaan maakuntamuseota. Myös yleiskaavan käyttötarkoitusalueiden merkinnöissä on tapahtunut pieniä muutoksia. Keskustatoimintojen aluetta on mm. laajennettu koskemaan myös TAMK:n aluetta ja merkintä on poistettu Epilästä. Näiden merkintöjen osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei yleiskaavan luonnoksesta huomautettavaa. Maakuntamuseo pitää luonnoksen aluemerkintää Kokonaissuunnitelman tarvealue yleisesti sopivana ja olettaa kulttuuriympäristön arvojen tulevan huomioiduksi ympäristön asettamien reunaehtojen yhteydessä. Maakuntamuseo esittää harkittavaksi myös Hervannan aluekeskuksen merkitsemistä kokonaissuunnitelman tarvealueeksi. Hervannan osalta tietopohja on parhaillaan täydentymässä Länsi- ja Itä-Hervannan kulttuuriympäristön selvityksillä. Selvitysten näkökulma on kaupunkirakenteen kehitystä tutkiva.
Kulttuuriympäristön arvoja koskevalla kaavakartalla 3 on tehty positiivisia kehitystoimenpiteitä. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kaavamääräykseen on lisätty tarpeellinen tavoite kulttuuriympäristön arvojen säilyttämisestä, ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt on huomioitu omalla merkinnällään. Viimeksimainittuja aluerajauksia on myös tarkennettu vastaamaan maakuntakaavan rajauksia. Uutena aluerajauksena kaavaan on merkitty myös kansallisen kaupunkipuiston suunniteltu alue, mikä lisää kaavan informatiivisuutta. Sen sijaan maakunnalliset arkeologisen perinnön ydinalueet puuttuvat kaavaluonnoksesta. Maakuntakaavan mukaan Tampereen kantakaupungin alueella sijaitsee kolme tällaista aluetta. Maakuntamuseo esittää, että alueet merkitään yleiskaavaan ja niihin liittyvä maakuntakaavan määräys tuodaan esille. Muista arkeologista kulttuuriperintöä koskevista merkintätarpeista kerrotaan alla.
Paikallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön alueiksi on merkitty 1900-luvun jälkipuolella rakentuneiden kerrostaloalueiden selvityksissä (EHYT-hanke) merkittävimmiksi todetut alueet sekä nyt voimassa olevaa yleiskaavaa varten laaditussa jälleenrakennuskauden yhtenäisten pientaloalueiden selvityksessä arvokkaimmiksi todetut aluekokonaisuudet. Voimassa olevaa kaavaa laadittaessa maakuntamuseo toi esiin useita kaava-alueen selvitystilannetta koskevia puutteita, joista yksi olivat palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden selvitys. Tällainen selvitys on nyt laadittu, mistä Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia. Maakuntamuseo toteaa, että selvityksessä merkittävimmiksi todetut aluekokonaisuudet olisi nyt syytä merkitä kaavakartalle. Lisäksi on tärkeää jatkaa selvitystietojen täydentämistä myös tulevalla valtuustokaudella laadittavaa yleiskaavaa varten. Puutteet koskevat yhä erityisesti sotien jälkeistä modernistista arkkitehtuuria, 1960-80-lukujen pientaloalueita sekä agraariajasta jäljelle jääneiden maatilojen talouskeskuksia. Kasvavalla kaupunkialueella näihin kaikkiin ryhmiin kohdistuu koko ajan muutospaineita, joiden yhteydessä kulttuuriympäristöarvoja on vaikea huomioida puutteellisten tietoainesten vuoksi.
Kulttuuriympäristön eri osa-alueiden arvojen risteämiskohdissa, joissa yhdistyvät rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja arkeologiseen perintöön liittyvät arvot, tulisi harkita alueen kokonaisarvot turvaavaa osa-aluemerkintää. Hyvänä esimerkkinä tällaisista aluekohteista ovat juuri Tampereen viimeiset agraarihistoriaan liittyvät kokonaisuudet, joissa yhdistyvät vanhan viljelymaiseman jäänteet, vanha rakennuskanta ja/tai arkeologiset kohteet, jotka kertovat pitkästä asutushistoriasta: Messukylän kylätontin alue ympäristöineen, Haiharan-Juvan alue, Ristinarkun alueen itäosa, Hyhkyn kylätontti lähipeltoineen. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että nämä viimeiset Tampereen yli tuhatvuotisesta maanviljelyasutuksen historiasta kertovat maisema- ja kulttuuriperintökokonaisuudet otetaan yleiskaavassa huomioon ja niiden säilyminen tuleville sukupolville turvataan.
Edellä mainitut arvot ja niiden tunnistamattomuus liittyvät esimerkiksi yleiskaavaluonnoksen tausta-aineistoihin kuuluvaan, 5.3.2019 päivättyyn Nokian moottoritien maankäyttöselvitykseen, joka käsittelee tien varren maankäytön potentiaalia siinä tapauksessa, että moottoritie muutettaisiin seutu- tai yhdystieksi. Selvitys esittää uutta rakentamista tien varteen mm. Raholan kartanon viereen nykyisen eritasoliittymän läheisyyteen sekä avoimille viljelyalueille, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen agraarivaiheesta. Selvityksessä ei ole huomioitu moottoritien lähialueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelmaan liittyy maisemaan ja rakennetun ympäristön arvoihin liittyviä reunaehtoja erityisesti Hyhkyn vanhan kylätontin (Simolan talon) ja Raholan kartanon ympäristöissä.
Merkittävä muutos nykyiseen yleiskaavaan ovat uuteen kaavaluonnokseen merkityt lähijunaselvityksessä tutkitut seisakkeet/asemat. Paikat ovat suurelta osin vanhoja, käytöstä poistuneita seisakkeita ja asemia. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo suhtautuu niiden palauttamiseen positiivisesti. Ne ovat aikanaan vaikuttaneet nykyisen kaupunkialueen asuttamiseen ja kulttuuriympäristömme muodostumiseen. Esimerkiksi Vehmaisten aseman ympäristöön syntyi laaja omakotiasutuksen keskittymä aseman myötä, kun ratayhteys mahdollisti töissäkäynnin ja etäisyys kaupungista tonttien saamisen. Yhtä lailla ratojen varsille on muodostunut yritystonttien ketjuja. Nämä arkiset ratavarren ympäristöt ovat pääosin jääneet kulttuuriympäristöselvitysten ulkopuolelle. Ne kertovat kuitenkin Tampereen aluekehityksestä ja saattavat sisältää erityisiä kulttuuriympäristöarvoja omaavia kohteita tai aluekokonaisuuksia. Mikäli asemien käyttöönotto johtaa asemaympäristöjen täydennysrakennustavoitteisiin, kulttuuriympäristöarvot tulee selvittää ja muutos tulee sopeuttaa niihin. Kaikkien suunniteltujen asemien kulttuuriympäristöt eivät kestä merkittävää uudisrakentamista.
Yksi uusista asemista - Kalkunvuoren lähijunaliikenteen asema - on merkitty Kalkku Mustavuoren kiinteän muinaisjäännöksen (muinaisjäännöstunnus 1000002010) ja siihen liittyvän mahdollisen muinaisjäännöksen, tykkitien (1000032261) alueelle. Kyseessä on Tampereen ja koko Pirkanmaan merkittävimpiin sotahistoriallisiin muinaisjäännöksiin kuuluva 1.maailmansodan aikainen linnoitus, jonka suunnitelmallisen hoidon ja kunnostuksen Tampereen kaupunki on juuri käynnistänyt museoviranomaisen tuella ja ohjeistuksella. Maakuntamuseo toteaa, että kyseinen kaavamerkintä on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa eikä ole hyväksyttävissä. Muinaisjäännöksiä koskevista kaavasuunnitelmista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa MML 13 §:n mukaisesti. Lisäksi maakuntakaavan mukaan aseman merkintä sijoittuu Kalkun Mustavuoren maakunnalliselle arkeologisen perinnön ydinalueelle, johon liittyy määräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Asemamerkinnän suunnittelussa ja sen vaikutusten arvioinnissa tulee siten ottaa korostetusti huomioon myös linnoitusalueen ympäristö ja maisema.
Kaavaluonnoksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa uudelle leirintäalueelle, mutta paikkavaihtoehtoja koskevassa selvityksessä ei ole kiinnitetty huomiota uusien paikkojen kulttuuriympäristöarvoihin. Kaavaluonnoksessa esitetyt leirintäalueen sijoitusvaihtoehdot tuleekin tutkia myös kulttuuriympäristön arvojen osalta ennen asian ratkaisemista.
Joidenkin aluevarausten kaavamääräyksiin on tehty muutoksia, jotka heikentävät kulttuuriympäristöarvojen asemaa. Keskustatoimintojen alue ja Asumisen alue -merkintöjen määräyksistä on poistettu voimassa olevan kaavan lause Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita kulttuuriympäristön arvoihin. Myös strategisen Kasvun vyöhyke -merkinnän määräykseen sisältynyt ympäristöarvoja turvaava lause (Rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luonnonympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön arvot säilyvät) puuttuu uudesta Kasvun ja elinvoiman vyöhyke -merkinnän kaavamääräyksestä. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että em. lauseet sisällytetään myös uuden kaavan määräysteksteihin. Vaihtoehtoisesti kulttuuriympäristöarvoja turvaava määräys on lisättävä kaavakartan 1 yleismääräykseen. Kaavan laatijan tulee myös huolehtia siitä, että maakuntakaavan aluevarausten kulttuuriympäristöarvoja turvaavat määräykset välittyvät yleiskaavan määräysten kautta tarkempaan suunnitteluun.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaava-alueella on käytettävissä suhteellisen tuore inventointi (2016). Sen täydentäminen on kuitenkin tarpeellista tietyiltä osin. Osayleiskaava-alueelta on vuoden 2016 jälkeen tehty uusia havaintoja, kuten esinelöytöjä, jotka saattavat liittyä ennestään tuntemattomiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Tällaisia inventoitavia kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeelle sijoittuvia alueita on muun muassa vt 9:n läheisyydessä sijaitsevilla pelloilla Ristinarkussa sekä Turtolassa. Lisäksi on syytä tarkastaa maastossa yksittäiset inventoinnin 2016 raportissa mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi tulkitut kohteet niiden suojelustatuksen ja sopivan kaavamerkinnän määrittämiseksi.
Vuoden 2016 jälkeen tietoon tulleet uudet arkeologiset kohteet tulee merkitä kaavaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Linnainmaalla sijaitseva Heikkilänpuiston kiinteä muinaisjäännös (mj-tunnus 1000036686), Multivuoren kiinteä muinaisjäännös (kipinäaidat, 1000037225) ja kulttuuriperintökohde Ulvila-Tampere-tie 2 (1000037228). Tarkemmat tiedot täydennysinventoinnin tarpeessa olevista alueista sekä kaavakartalta puuttuvista kohteista saa Pirkanmaan maakuntamuseolta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön kaavamerkintöihin liittyen maakuntamuseo toteaa, että kaikkien laaja-alaisten kohteiden merkintätapana on syytä harkita samankaltaista osa-aluemerkintää kuin mitä kohteen Ojalan turverata ja -tehdas (1000019709) kohdalla käytetään. Tällaisella osa-aluemerkinnällä olisi hyvä osoittaa ainakin Kalevankankaan (1000020982) laaja muinaisjäännösalue sekä esimerkiksi Pärrinkosken muinaisjäännösalue (1000019472). Symbolimerkinnällä merkittyjen kohteiden todellinen laajuus saattaa olla huomattavasti suurempi kuin mitä niiden kaavamerkintä antaa olettaa. Tästä johtuen kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaan määräystekstiin tulee liittää lause: Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää ennen alueen asemakaavoittamista. Tällä hetkellä lause esiintyy luonnoksessa vain merkinnän kuvauksen yhteydessä.
Lielahden rusthollin alueen arkeologisten kohteiden keskittymän ja Nottbeckien hautausmaan alue on, toisin kuin voimassa olevassa yleiskaavassa, kiitettävästi merkitty kaavaluonnoksessa osaksi Keskuspuistoverkosto-aluetta ja jätetty Hiedanrannan uudistuvan keskusta-alueen varauksen ulkopuolelle, mikä tukee alueen kulttuuriperinnön säilymistä. Maakuntamuseo esittää vastaavanlaista puistoalueiden ja rakennettavien alueiden välisten rajojen tarkistamista erityisesti kiinteiden muinaisjäännösten ja niiden lähiympäristöjen osalta myös muualla kaava-alueella.
Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puistoaluekokonaisuuteen liittyy kaavaluonnoksessa merkintä Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue (vkk), jonka suunnittelua koskevassa määräyksessä todetaan: "Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa". Maakuntamuseo esittää, että lause täydennetään maininnalla arkeologisista tai yleensä kulttuuriympäristön arvoista. Alueella sijaitsee viisi laajaa Tampereen sota- ja tiehistoriaan liittyvää arkeologista kohdetta.
Kaavaluonnokseen liittyvästä aineistosta puuttuu asianmukainen, maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 ja 17 §:n edellyttämä vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön osalta. Aineistoa tulee täydentää myös tältä osin.
Kaavaehdotus täydennettyine selvitys- ja arviointiaineistoineen tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon (DIAR: 279/2018) yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin useita kehittämisnäkökulmia liittyen yleiskaavan kulttuuriympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin sekä selvitysaineistoon. Tampereen kaupunki on kuitenkin päätynyt pääsääntöisesti vain päivittämään edellisellä valtuustokaudella laadittua yleiskaavaa sekä tekemään siihen pieniä korjauksia. Keskustan osayleiskaava on päätetty jättää voimaan ja kantakaupungin yleiskaava rajautuu sen ulkopuolelle lukuunottamatta Viinikanlahden aluetta.
Kaavan strategiset merkinnät ovat lisääntyneet mm. korkeaan rakentamiseen soveltuvien alueiden sekä kokonaissuunnitelmaa vaativien alueiden merkinnällä. Korkean rakentamisen alueet perustuvat keskustan ulkopuolista korkeaa rakentamista tutkineeseen selvitykseen, jonka valmistelussa on kuultu Pirkanmaan maakuntamuseota. Myös yleiskaavan käyttötarkoitusalueiden merkinnöissä on tapahtunut pieniä muutoksia. Keskustatoimintojen aluetta on mm. laajennettu koskemaan myös TAMK:n aluetta ja merkintä on poistettu Epilästä. Näiden merkintöjen osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei yleiskaavan luonnoksesta huomautettavaa. Maakuntamuseo pitää luonnoksen aluemerkintää Kokonaissuunnitelman tarvealue yleisesti sopivana ja olettaa kulttuuriympäristön arvojen tulevan huomioiduksi ympäristön asettamien reunaehtojen yhteydessä. Maakuntamuseo esittää harkittavaksi myös Hervannan aluekeskuksen merkitsemistä kokonaissuunnitelman tarvealueeksi. Hervannan osalta tietopohja on parhaillaan täydentymässä Länsi- ja Itä-Hervannan kulttuuriympäristön selvityksillä. Selvitysten näkökulma on kaupunkirakenteen kehitystä tutkiva.
Kulttuuriympäristön arvoja koskevalla kaavakartalla 3 on tehty positiivisia kehitystoimenpiteitä. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kaavamääräykseen on lisätty tarpeellinen tavoite kulttuuriympäristön arvojen säilyttämisestä, ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt on huomioitu omalla merkinnällään. Viimeksimainittuja aluerajauksia on myös tarkennettu vastaamaan maakuntakaavan rajauksia. Uutena aluerajauksena kaavaan on merkitty myös kansallisen kaupunkipuiston suunniteltu alue, mikä lisää kaavan informatiivisuutta. Sen sijaan maakunnalliset arkeologisen perinnön ydinalueet puuttuvat kaavaluonnoksesta. Maakuntakaavan mukaan Tampereen kantakaupungin alueella sijaitsee kolme tällaista aluetta. Maakuntamuseo esittää, että alueet merkitään yleiskaavaan ja niihin liittyvä maakuntakaavan määräys tuodaan esille. Muista arkeologista kulttuuriperintöä koskevista merkintätarpeista kerrotaan alla.
Paikallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön alueiksi on merkitty 1900-luvun jälkipuolella rakentuneiden kerrostaloalueiden selvityksissä (EHYT-hanke) merkittävimmiksi todetut alueet sekä nyt voimassa olevaa yleiskaavaa varten laaditussa jälleenrakennuskauden yhtenäisten pientaloalueiden selvityksessä arvokkaimmiksi todetut aluekokonaisuudet. Voimassa olevaa kaavaa laadittaessa maakuntamuseo toi esiin useita kaava-alueen selvitystilannetta koskevia puutteita, joista yksi olivat palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden selvitys. Tällainen selvitys on nyt laadittu, mistä Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia. Maakuntamuseo toteaa, että selvityksessä merkittävimmiksi todetut aluekokonaisuudet olisi nyt syytä merkitä kaavakartalle. Lisäksi on tärkeää jatkaa selvitystietojen täydentämistä myös tulevalla valtuustokaudella laadittavaa yleiskaavaa varten. Puutteet koskevat yhä erityisesti sotien jälkeistä modernistista arkkitehtuuria, 1960-80-lukujen pientaloalueita sekä agraariajasta jäljelle jääneiden maatilojen talouskeskuksia. Kasvavalla kaupunkialueella näihin kaikkiin ryhmiin kohdistuu koko ajan muutospaineita, joiden yhteydessä kulttuuriympäristöarvoja on vaikea huomioida puutteellisten tietoainesten vuoksi.
Kulttuuriympäristön eri osa-alueiden arvojen risteämiskohdissa, joissa yhdistyvät rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja arkeologiseen perintöön liittyvät arvot, tulisi harkita alueen kokonaisarvot turvaavaa osa-aluemerkintää. Hyvänä esimerkkinä tällaisista aluekohteista ovat juuri Tampereen viimeiset agraarihistoriaan liittyvät kokonaisuudet, joissa yhdistyvät vanhan viljelymaiseman jäänteet, vanha rakennuskanta ja/tai arkeologiset kohteet, jotka kertovat pitkästä asutushistoriasta: Messukylän kylätontin alue ympäristöineen, Haiharan-Juvan alue, Ristinarkun alueen itäosa, Hyhkyn kylätontti lähipeltoineen. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että nämä viimeiset Tampereen yli tuhatvuotisesta maanviljelyasutuksen historiasta kertovat maisema- ja kulttuuriperintökokonaisuudet otetaan yleiskaavassa huomioon ja niiden säilyminen tuleville sukupolville turvataan.
Edellä mainitut arvot ja niiden tunnistamattomuus liittyvät esimerkiksi yleiskaavaluonnoksen tausta-aineistoihin kuuluvaan, 5.3.2019 päivättyyn Nokian moottoritien maankäyttöselvitykseen, joka käsittelee tien varren maankäytön potentiaalia siinä tapauksessa, että moottoritie muutettaisiin seutu- tai yhdystieksi. Selvitys esittää uutta rakentamista tien varteen mm. Raholan kartanon viereen nykyisen eritasoliittymän läheisyyteen sekä avoimille viljelyalueille, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen agraarivaiheesta. Selvityksessä ei ole huomioitu moottoritien lähialueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelmaan liittyy maisemaan ja rakennetun ympäristön arvoihin liittyviä reunaehtoja erityisesti Hyhkyn vanhan kylätontin (Simolan talon) ja Raholan kartanon ympäristöissä.
Merkittävä muutos nykyiseen yleiskaavaan ovat uuteen kaavaluonnokseen merkityt lähijunaselvityksessä tutkitut seisakkeet/asemat. Paikat ovat suurelta osin vanhoja, käytöstä poistuneita seisakkeita ja asemia. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo suhtautuu niiden palauttamiseen positiivisesti. Ne ovat aikanaan vaikuttaneet nykyisen kaupunkialueen asuttamiseen ja kulttuuriympäristömme muodostumiseen. Esimerkiksi Vehmaisten aseman ympäristöön syntyi laaja omakotiasutuksen keskittymä aseman myötä, kun ratayhteys mahdollisti töissäkäynnin ja etäisyys kaupungista tonttien saamisen. Yhtä lailla ratojen varsille on muodostunut yritystonttien ketjuja. Nämä arkiset ratavarren ympäristöt ovat pääosin jääneet kulttuuriympäristöselvitysten ulkopuolelle. Ne kertovat kuitenkin Tampereen aluekehityksestä ja saattavat sisältää erityisiä kulttuuriympäristöarvoja omaavia kohteita tai aluekokonaisuuksia. Mikäli asemien käyttöönotto johtaa asemaympäristöjen täydennysrakennustavoitteisiin, kulttuuriympäristöarvot tulee selvittää ja muutos tulee sopeuttaa niihin. Kaikkien suunniteltujen asemien kulttuuriympäristöt eivät kestä merkittävää uudisrakentamista.
Yksi uusista asemista - Kalkunvuoren lähijunaliikenteen asema - on merkitty Kalkku Mustavuoren kiinteän muinaisjäännöksen (muinaisjäännöstunnus 1000002010) ja siihen liittyvän mahdollisen muinaisjäännöksen, tykkitien (1000032261) alueelle. Kyseessä on Tampereen ja koko Pirkanmaan merkittävimpiin sotahistoriallisiin muinaisjäännöksiin kuuluva 1.maailmansodan aikainen linnoitus, jonka suunnitelmallisen hoidon ja kunnostuksen Tampereen kaupunki on juuri käynnistänyt museoviranomaisen tuella ja ohjeistuksella. Maakuntamuseo toteaa, että kyseinen kaavamerkintä on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa eikä ole hyväksyttävissä. Muinaisjäännöksiä koskevista kaavasuunnitelmista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa MML 13 §:n mukaisesti. Lisäksi maakuntakaavan mukaan aseman merkintä sijoittuu Kalkun Mustavuoren maakunnalliselle arkeologisen perinnön ydinalueelle, johon liittyy määräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Asemamerkinnän suunnittelussa ja sen vaikutusten arvioinnissa tulee siten ottaa korostetusti huomioon myös linnoitusalueen ympäristö ja maisema.
Kaavaluonnoksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa uudelle leirintäalueelle, mutta paikkavaihtoehtoja koskevassa selvityksessä ei ole kiinnitetty huomiota uusien paikkojen kulttuuriympäristöarvoihin. Kaavaluonnoksessa esitetyt leirintäalueen sijoitusvaihtoehdot tuleekin tutkia myös kulttuuriympäristön arvojen osalta ennen asian ratkaisemista.
Joidenkin aluevarausten kaavamääräyksiin on tehty muutoksia, jotka heikentävät kulttuuriympäristöarvojen asemaa. Keskustatoimintojen alue ja Asumisen alue -merkintöjen määräyksistä on poistettu voimassa olevan kaavan lause Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita kulttuuriympäristön arvoihin. Myös strategisen Kasvun vyöhyke -merkinnän määräykseen sisältynyt ympäristöarvoja turvaava lause (Rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luonnonympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön arvot säilyvät) puuttuu uudesta Kasvun ja elinvoiman vyöhyke -merkinnän kaavamääräyksestä. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että em. lauseet sisällytetään myös uuden kaavan määräysteksteihin. Vaihtoehtoisesti kulttuuriympäristöarvoja turvaava määräys on lisättävä kaavakartan 1 yleismääräykseen. Kaavan laatijan tulee myös huolehtia siitä, että maakuntakaavan aluevarausten kulttuuriympäristöarvoja turvaavat määräykset välittyvät yleiskaavan määräysten kautta tarkempaan suunnitteluun.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaava-alueella on käytettävissä suhteellisen tuore inventointi (2016). Sen täydentäminen on kuitenkin tarpeellista tietyiltä osin. Osayleiskaava-alueelta on vuoden 2016 jälkeen tehty uusia havaintoja, kuten esinelöytöjä, jotka saattavat liittyä ennestään tuntemattomiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Tällaisia inventoitavia kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeelle sijoittuvia alueita on muun muassa vt 9:n läheisyydessä sijaitsevilla pelloilla Ristinarkussa sekä Turtolassa. Lisäksi on syytä tarkastaa maastossa yksittäiset inventoinnin 2016 raportissa mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi tulkitut kohteet niiden suojelustatuksen ja sopivan kaavamerkinnän määrittämiseksi.
Vuoden 2016 jälkeen tietoon tulleet uudet arkeologiset kohteet tulee merkitä kaavaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Linnainmaalla sijaitseva Heikkilänpuiston kiinteä muinaisjäännös (mj-tunnus 1000036686), Multivuoren kiinteä muinaisjäännös (kipinäaidat, 1000037225) ja kulttuuriperintökohde Ulvila-Tampere-tie 2 (1000037228). Tarkemmat tiedot täydennysinventoinnin tarpeessa olevista alueista sekä kaavakartalta puuttuvista kohteista saa Pirkanmaan maakuntamuseolta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön kaavamerkintöihin liittyen maakuntamuseo toteaa, että kaikkien laaja-alaisten kohteiden merkintätapana on syytä harkita samankaltaista osa-aluemerkintää kuin mitä kohteen Ojalan turverata ja -tehdas (1000019709) kohdalla käytetään. Tällaisella osa-aluemerkinnällä olisi hyvä osoittaa ainakin Kalevankankaan (1000020982) laaja muinaisjäännösalue sekä esimerkiksi Pärrinkosken muinaisjäännösalue (1000019472). Symbolimerkinnällä merkittyjen kohteiden todellinen laajuus saattaa olla huomattavasti suurempi kuin mitä niiden kaavamerkintä antaa olettaa. Tästä johtuen kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaan määräystekstiin tulee liittää lause: Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää ennen alueen asemakaavoittamista. Tällä hetkellä lause esiintyy luonnoksessa vain merkinnän kuvauksen yhteydessä.
Lielahden rusthollin alueen arkeologisten kohteiden keskittymän ja Nottbeckien hautausmaan alue on, toisin kuin voimassa olevassa yleiskaavassa, kiitettävästi merkitty kaavaluonnoksessa osaksi Keskuspuistoverkosto-aluetta ja jätetty Hiedanrannan uudistuvan keskusta-alueen varauksen ulkopuolelle, mikä tukee alueen kulttuuriperinnön säilymistä. Maakuntamuseo esittää vastaavanlaista puistoalueiden ja rakennettavien alueiden välisten rajojen tarkistamista erityisesti kiinteiden muinaisjäännösten ja niiden lähiympäristöjen osalta myös muualla kaava-alueella.
Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puistoaluekokonaisuuteen liittyy kaavaluonnoksessa merkintä Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue (vkk), jonka suunnittelua koskevassa määräyksessä todetaan: "Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa". Maakuntamuseo esittää, että lause täydennetään maininnalla arkeologisista tai yleensä kulttuuriympäristön arvoista. Alueella sijaitsee viisi laajaa Tampereen sota- ja tiehistoriaan liittyvää arkeologista kohdetta.
Kaavaluonnokseen liittyvästä aineistosta puuttuu asianmukainen, maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 ja 17 §:n edellyttämä vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön osalta. Aineistoa tulee täydentää myös tältä osin.
Kaavaehdotus täydennettyine selvitys- ja arviointiaineistoineen tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa