Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupaan. Tampereen Kaakinmaan kaupunginosassa sijaitseva entisen Klingendahlin tehdaskiinteistön savupiippu on tarkoitus kunnostaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin tänä vuonna antanut lausunnon (16.02.2022, diar. 56/2022) suunnittelutoimistolle saman hankkeen korjaussuunnitelmista ja neuvotellut korjauksen yksityiskohdista hankkeeseen ryhtyvien sekä sen suunnitelijoiden kanssa 15.3.2022. Maakuntamuseo toteaa aiempaan lausuntoonsa viitaten, että Klingendahlin villatehdas on alkanut rakentua nykyiselle paikalleen 1897. Tehdasalue on laajentunut useissa vaiheissa ja useiden eri arkkitehtien suunnitelmien mukaan 1950-luvun alkuun asti. Vuonna 1950-51 korttelin keskelle rakennettiin uusi voima-asema ja 85 metriä korkea punatiilestä muurattu savupiippu. Villatehtaan toiminta kiinteistössä loppui 1960-luvun lopulla. Tehdasrakennukset saneerattiin 1983-1990 asuin- ja toimistotiloiksi arkkitehti Reijo Lairron suunnitelmien mukaan. Voima-asema purettiin, mutta piippu säilytettiin. Sitä lyhennettiin 2,5 m ja se peruskorjattiin. Piippua on vuosien kuluessa kunnostettu säännöllisesti, jolloin mm. ulkopintaa on puhdistettu, korjattu saumoja ja verkotettu 18 m piipun yläpäästä.

Klingendahlin kiinteistön itäpuoli, piippu mukaan lukien, on osa Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja länsipuoli osa Koulukadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Korttelissa on voimassa vuonna 1985 hyväksytty asemakaava, jossa tehdasrakennukset ja piippu on suojeltu suojelumerkinnöin. Piipulle on osoitettu suojelumerkintä sr-5: Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa. Vuonna 1991 laaditun Tampereen tehtaanpiiput -selvityksen mukaan Klingendahlin piippu kuuluu arvokkaimpien Tammerkosken varren symbolipiippujen jälkeen toiseksi merkittävämpien piippujen ryhmään, muut teollisuushistorian kannalta merkittävät piiput.

Korjaustyöselostuksen (A-Insinöörit 15.12.2021) mukaan piipun huonokuntoisin yläosa puretaan ja muurataan uudelleen alkuperäiseen korkeuteensa, keskiosassa särkyneet tiilet vaihdetaan sekä kaikki saumat syväsaumataan uudelleen, ja parhaiten säilyneessä alaosassa tehdään vain tarvittavat paikkakorjaukset. Betoninen huoltotaso uusitaan teräsrakenteisena, piipun huippuun asennetaan uusia sidevanteita ja lentoestevalot uusitaan nykymääräysten mukaisiksi. Muilta osin piipun varusteet palautetaan ennalleen. Piipun ulkopinta pestään ja käsitellään suoja-aineella 41 metrin korkeudelta ylöspäin. Korjauksessa käytetään sekä uusia että piipun yläosasta ehjänä purettuja piipputiiliä, jotka muurataan ja saumataan sementtisidosaineisella laastilla. Piipun alaosien paikkakorjauksissa tulisi harkita koostumukseltaan alkuperäisen kaltaista laastia, jotta paikkaukset sopivat ympäröiviin vanhoihin saumoihin sekä kosteusteknisen käyttäytymisensä että ulkonäkönsä puolesta. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole suunnitelluista toimenpiteistä tai materiaaleista huomautettavaa.

Neuvottelussa 15.3.2022 hankkeen suunnittelija esitti  edellä mainitusta korjaustyöselostuksesta poiketen, että nyttemmin tarpeeton huoltotaso jätetään kokonaan pois, mikä vähentäisi piippuun kohdistuvia rasituksia. Uudelleen muurattavaan piipun yläosaan ei ole löydetty uusia, kiilavia ja kaarevapäätyisiä piipputiiliä, ja niiden tilalle esitettiin päämitoiltaan sekä väritykseltään vastaavaa, pakkasenkestävää reikätiiltä. Maakuntamuseo pitää esitettyjä muutoksia mahdollisina, sillä ne edistävät osaltaan piipun pitkäaikaiskestävyyttä mittavan korjaustyön jälkeen.

Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin tänä vuonna antanut lausunnon (16.02.2022, diar. 56/2022) suunnittelutoimistolle saman hankkeen korjaussuunnitelmista ja neuvotellut korjauksen yksityiskohdista hankkeeseen ryhtyvien sekä sen suunnitelijoiden kanssa 15.3.2022. Maakuntamuseo toteaa aiempaan lausuntoonsa viitaten, että Klingendahlin villatehdas on alkanut rakentua nykyiselle paikalleen 1897. Tehdasalue on laajentunut useissa vaiheissa ja useiden eri arkkitehtien suunnitelmien mukaan 1950-luvun alkuun asti. Vuonna 1950-51 korttelin keskelle rakennettiin uusi voima-asema ja 85 metriä korkea punatiilestä muurattu savupiippu. Villatehtaan toiminta kiinteistössä loppui 1960-luvun lopulla. Tehdasrakennukset saneerattiin 1983-1990 asuin- ja toimistotiloiksi arkkitehti Reijo Lairron suunnitelmien mukaan. Voima-asema purettiin, mutta piippu säilytettiin. Sitä lyhennettiin 2,5 m ja se peruskorjattiin. Piippua on vuosien kuluessa kunnostettu säännöllisesti, jolloin mm. ulkopintaa on puhdistettu, korjattu saumoja ja verkotettu 18 m piipun yläpäästä.

Klingendahlin kiinteistön itäpuoli, piippu mukaan lukien, on osa Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja länsipuoli osa Koulukadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Korttelissa on voimassa vuonna 1985 hyväksytty asemakaava, jossa tehdasrakennukset ja piippu on suojeltu suojelumerkinnöin. Piipulle on osoitettu suojelumerkintä sr-5: Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa. Vuonna 1991 laaditun Tampereen tehtaanpiiput -selvityksen mukaan Klingendahlin piippu kuuluu arvokkaimpien Tammerkosken varren symbolipiippujen jälkeen toiseksi merkittävämpien piippujen ryhmään, muut teollisuushistorian kannalta merkittävät piiput.

Korjaustyöselostuksen (A-Insinöörit 15.12.2021) mukaan piipun huonokuntoisin yläosa puretaan ja muurataan uudelleen alkuperäiseen korkeuteensa, keskiosassa särkyneet tiilet vaihdetaan sekä kaikki saumat syväsaumataan uudelleen, ja parhaiten säilyneessä alaosassa tehdään vain tarvittavat paikkakorjaukset. Betoninen huoltotaso uusitaan teräsrakenteisena, piipun huippuun asennetaan uusia sidevanteita ja lentoestevalot uusitaan nykymääräysten mukaisiksi. Muilta osin piipun varusteet palautetaan ennalleen. Piipun ulkopinta pestään ja käsitellään suoja-aineella 41 metrin korkeudelta ylöspäin. Korjauksessa käytetään sekä uusia että piipun yläosasta ehjänä purettuja piipputiiliä, jotka muurataan ja saumataan sementtisidosaineisella laastilla. Piipun alaosien paikkakorjauksissa tulisi harkita koostumukseltaan alkuperäisen kaltaista laastia, jotta paikkaukset sopivat ympäröiviin vanhoihin saumoihin sekä kosteusteknisen käyttäytymisensä että ulkonäkönsä puolesta. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole suunnitelluista toimenpiteistä tai materiaaleista huomautettavaa.

Neuvottelussa 15.3.2022 hankkeen suunnittelija esitti  edellä mainitusta korjaustyöselostuksesta poiketen, että nyttemmin tarpeeton huoltotaso jätetään kokonaan pois, mikä vähentäisi piippuun kohdistuvia rasituksia. Uudelleen muurattavaan piipun yläosaan ei ole löydetty uusia, kiilavia ja kaarevapäätyisiä piipputiiliä, ja niiden tilalle esitettiin päämitoiltaan sekä väritykseltään vastaavaa, pakkasenkestävää reikätiiltä. Maakuntamuseo pitää esitettyjä muutoksia mahdollisina, sillä ne edistävät osaltaan piipun pitkäaikaiskestävyyttä mittavan korjaustyön jälkeen.