Tampereen Teatterin laajennusmahdollisuus (diar. 815/2021)

Diar. 815/2021 

Hei Olli-Matti,
tiedoksi Saana ja Iina,

Kyselit maakuntamuseon alustavaa kantaa Tampereen teatterin laajennusmahdollisuudesta sekä miten prosessissa tulisi edetä. Viestisi välitettiin minulle vastattavaksi. Vastaan Pirkanmaan maakuntamuseolla (alueellisella vastuumuseolla) läntisen Tampereen rakennussuojelusta. Keskustelin alustavasti asiasta myös asemakaavoituksen Iina Laakkosen ja kaupunkikuva-arkkitehti Saana Karalan kanssa 18.11. He vastaavat varmaankin vielä omalta osaltaan. Alla maakuntamuseon ajatuksia hankkeesta. 

Kauno S. Kallion suunnittelema Tampereen teatteri on valmistunut vuonna 1913. Teatteri on säilyttänyt erinomaisesti alkuperäisen arkkitehtonisen ilmeensä ja sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla kansallismaisemassa ja osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori (Museoviraston RKY-inventointi 2009). Aluetta koskevat Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden mukaan alueen arvojen säilyttäminen tulee olla suunnittelun lähtökohtana. Kyseessä on Tampereen kaupunkikuvan vaalituin ja arvokkain kohta. 

Teatterin tontilla on voimassa melko ikääntynyt, vuonna 1986 hyväksytty asemakaava, jossa teatteri on suojeltu sr-11 merkinnällä ja tuolloin ilmeisesti suunnitteilla olleelle laajennukselle on varattu kaksikerroksinen rakennusala (ym-3) sekä maanalaiset rakennusalat (ma ja ma-6). (ks. liite). Tontilla vaikuttaisi kaavan perusteella olevan jäljellä rakennusoikeutta, mutta ei maanpäällistä rakennusalaa. Kaava ei huomioi RKY-aluetta, kansallismaisemaa eikä teatterin poikkeuksellisen hienoja, alkuperäisen ilmeensä säilyttäneitä sisätiloja. Asemakaava ei siis ole ainakaan näiltä osin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen.  

Teatterin muutoksista on museolle toimitettu suunnitelmia ja havainneaineistoa, jonka mukaan 4 krs. laajennus sijoittuisi teatterin ja vanhan kirjastotalon väliin. Laajennus on melko massiivinen, täyttää teatterin ja vanhan kirkon kellotornin välisen tilan ja tulee osin kellotornin eteen kosken suunnasta katsottaessa. Vanha kirkko (suun. Engel) ja kellotapuli (suun. Bassi) on suojeltu Kirkkolailla ja muodostaa myös tärkeän pääteaiheen Tampereen entiselle pääkadulle, Kauppakadulle. Kellotornin ympärillä tulee säilyä vapaata tilaa, jotta torni hahmottuu erilliseksi rakennukseksi ja sen kaupunkikuvallinen asema torin laidassa, Kauppakadun päätteenä sekä ikoninen asema koskimaisemassa säilyvät. Myös hiljattain valmistuneessa, Frenckellin asemakaavanmuutokseen liittyvässä puistohistoriaselvityksessä näkymäakseli teatterin ja kellotornin välistä koskimaisemaan ja kosken itärannalta kellotornille on todettu erittäin tärkeäksi säilyttää. Edellä mainitusta johtuen, teatterin laajentaminen esitetyllä tavalla ei vaikuta mahdolliselta.  

Teatterin toiminnan jatkuminen on toki tärkeää rakennuksen säilymiselle. Teatterin laajennussuunnitelmien tueksi tulisi ensin laatia huolellinen, myös ympäröivän kaupunkikuvan ja arvorakennuksen sisätilat huomioiva rakennushistoriaselvitys (RHS). Muutosten suunnittelun tulisi pohjautua selvityksessä todettujen ominaispiirteiden ja arvojen säilyttämiseen ja tilatarpeet sovittaa näihin. 

Kaavoitus ottanee tarkemmin kantaa siihen, voidaanko laajennus ratkaista poikkeamisluvalla vai tarvitaanko asemakaavanmuutos. Itse näkisin, että näin arvokkaalla paikalla poikkeaminen ei olisi hyvä ratkaisu, ja että ikääntyneen asemakaavan ajantasaistaminen olisi aiheellista. Asemakaavanmuutoksella voitaisiin myös tutkia vaihtoehtoja laajemmin ja vaikutustenarviointi tulisi tehtyä kattavammin. Lisäksi voitaisiin perusteellisemmin tutkia esim. maanalaisia yhteyksiä ja kytkeytymistä muihin käynnissä oleviin hankkeisiin, kuten Kunkun parkin rakentamiseen.  

Yst. terv. 
Miia Hinnerichsen

Tampereen Teatterin laajennusmahdollisuus (diar. 815/2021)Diar. 815/2021 Hei Olli-Matti,tiedoksi Saana ja Iina,Kyselit maakuntamuseon alustavaa kantaa Tampereen teatterin laajennusmahdollisuudesta sekä miten prosessissa tulisi edetä. Viestisi välitettiin minulle vastattavaksi. Vastaan Pirkanmaan maakuntamuseolla (alueellisella vastuumuseolla) läntisen Tampereen rakennussuojelusta. Keskustelin alustavasti asiasta myös asemakaavoituksen Iina Laakkosen ja kaupunkikuva-arkkitehti Saana Karalan kanssa 18.11. He vastaavat varmaankin vielä omalta osaltaan. Alla maakuntamuseon ajatuksia hankkeesta. Kauno S. Kallion suunnittelema Tampereen teatteri on valmistunut vuonna 1913. Teatteri on säilyttänyt erinomaisesti alkuperäisen arkkitehtonisen ilmeensä ja sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla kansallismaisemassa ja osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori (Museoviraston RKY-inventointi 2009). Aluetta koskevat Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden mukaan alueen arvojen säilyttäminen tulee olla suunnittelun lähtökohtana. Kyseessä on Tampereen kaupunkikuvan vaalituin ja arvokkain kohta. Teatterin tontilla on voimassa melko ikääntynyt, vuonna 1986 hyväksytty asemakaava, jossa teatteri on suojeltu sr-11 merkinnällä ja tuolloin ilmeisesti suunnitteilla olleelle laajennukselle on varattu kaksikerroksinen rakennusala (ym-3) sekä maanalaiset rakennusalat (ma ja ma-6). (ks. liite). Tontilla vaikuttaisi kaavan perusteella olevan jäljellä rakennusoikeutta, mutta ei maanpäällistä rakennusalaa. Kaava ei huomioi RKY-aluetta, kansallismaisemaa eikä teatterin poikkeuksellisen hienoja, alkuperäisen ilmeensä säilyttäneitä sisätiloja. Asemakaava ei siis ole ainakaan näiltä osin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen.  Teatterin muutoksista on museolle toimitettu suunnitelmia ja havainneaineistoa, jonka mukaan 4 krs. laajennus sijoittuisi teatterin ja vanhan kirjastotalon väliin. Laajennus on melko massiivinen, täyttää teatterin ja vanhan kirkon kellotornin välisen tilan ja tulee osin kellotornin eteen kosken suunnasta katsottaessa. Vanha kirkko (suun. Engel) ja kellotapuli (suun. Bassi) on suojeltu Kirkkolailla ja muodostaa myös tärkeän pääteaiheen Tampereen entiselle pääkadulle, Kauppakadulle. Kellotornin ympärillä tulee säilyä vapaata tilaa, jotta torni hahmottuu erilliseksi rakennukseksi ja sen kaupunkikuvallinen asema torin laidassa, Kauppakadun päätteenä sekä ikoninen asema koskimaisemassa säilyvät. Myös hiljattain valmistuneessa, Frenckellin asemakaavanmuutokseen liittyvässä puistohistoriaselvityksessä näkymäakseli teatterin ja kellotornin välistä koskimaisemaan ja kosken itärannalta kellotornille on todettu erittäin tärkeäksi säilyttää. Edellä mainitusta johtuen, teatterin laajentaminen esitetyllä tavalla ei vaikuta mahdolliselta.  Teatterin toiminnan jatkuminen on toki tärkeää rakennuksen säilymiselle. Teatterin laajennussuunnitelmien tueksi tulisi ensin laatia huolellinen, myös ympäröivän kaupunkikuvan ja arvorakennuksen sisätilat huomioiva rakennushistoriaselvitys (RHS). Muutosten suunnittelun tulisi pohjautua selvityksessä todettujen ominaispiirteiden ja arvojen säilyttämiseen ja tilatarpeet sovittaa näihin. Kaavoitus ottanee tarkemmin kantaa siihen, voidaanko laajennus ratkaista poikkeamisluvalla vai tarvitaanko asemakaavanmuutos. Itse näkisin, että näin arvokkaalla paikalla poikkeaminen ei olisi hyvä ratkaisu, ja että ikääntyneen asemakaavan ajantasaistaminen olisi aiheellista. Asemakaavanmuutoksella voitaisiin myös tutkia vaihtoehtoja laajemmin ja vaikutustenarviointi tulisi tehtyä kattavammin. Lisäksi voitaisiin perusteellisemmin tutkia esim. maanalaisia yhteyksiä ja kytkeytymistä muihin käynnissä oleviin hankkeisiin, kuten Kunkun parkin rakentamiseen.  Yst. terv. Miia Hinnerichsen