Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupahakemukseen. Lupahakemus koskee Hämeenkyrön keskustassa sijaitsevaa entistä kunnan virkailijoiden asuinrakennusta, joka sijaitsee aivan kunnantalon tuntumassa, sen itäpuolella. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.

Selvitystilanne ja kulttuurihistorialliset arvot

Virkailijoiden asuinrakennus sijaitsee Hämeenkyrön vanhan keskustan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (peruste: Museovirasto, RKY-inventoinnin päivitys, 2009). Se mainitaan arvoalueen kuvauksessa yhtenä alueen arvokohteena: Kunnanhallinnon rakennuksia varten ostettiin seurakunnalta laaja maa-ala 1940-luvulla. Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu kunnantalo ja asuinrakennus valmistuivat 1950-luvun alussa.

Alue on myös osa Hämeenkyrön kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (peruste: Ympäristöministeriö, VAMA 2021 -inventointi). Hämeenkyrön keskustan rakennetusta ympäristöstä kerrotaan arvoalueen kuvauksessa seuraavasti: Yksi alueen maisemallisista kiintopisteistä on rakennuskannaltaan edustava Hämeenkyrön kirkonkylä, joka ilmentää erinomaisesti 1900-luvun alkupuolen kirkonkylärakennetta. Taajaman vanha keskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Liike- ja virkamiestalojen reunustama kylänraitti on säilyttänyt vanhan ilmeensä hyvin.

Lisäksi Hämeenkyrön kulttuurimaisema on määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993). Ne ovat laajalti tunnettuja maisemia, joilla on huomattavia symbolisia arvoja. Sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät.

Virkailijoiden asuinrakennuksen arvot on tunnistettu alueen käynnissä olevien osayleiskaavan ja asemakaavan muutoksia koskevissa inventoinneissa. Selvitykset ovat: Hollitien asemakaavamuutoksen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi, jotka molemmat on laatinut Hämeenkyrön kunnan tilauksesta Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy vuonna 2017. Rakennus on arvotettu molemmissa ensimmäiseen, eli kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan luokkaan.

Selvitysten ja kohteelle 16.1.2023 tehdyn julkisivuihin kohdistuneen maastokäynnin perusteella virkailijoiden asuinrakennus sijaitsee näkyvällä, taajamakuvassa keskeisellä paikalla osana kunnan hallintorakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Kaksikerroksinen, suorakaiteen muotoinen, julkisivuiltaan roiskerapattu, satulakattoinen rakennus on säilynyt ulkoasultaan, ja porrashuoneen osalta myös sisätiloiltaan, alkuperäistä vastaavana. Se edustaa 1940-1950-lukujen jälleenrakennuskaudelle tyypillistä yksinkertaista, modernia rakennustapaa, jota rikastavat vähäiset koristeaiheet, kuten keveät, taivutetut, metalliset parvekekaiteet ja liuskekivilaatoin päällystetyt parvekelaatat. Rakennusta ympäröi väljä kunnantalon puistoalue, jossa yhä on nähtävissä piirteitä 1950-luvulla laaditusta suunnitelmasta.

Inventoinnin ja Pirkanmaan maakuntamuseo maastokäyntihavaintojen perusteella rakennuksella on keskeisen sijaintinsa vuoksi merkittävää maisemallista arvoa, arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja säilyneiden alkuperäisten rakennusosien ja -materiaalien sekä tyylipiirteidensä vuoksi ja sosiaali- ja hallintohistoriallista arvoa käyttötarkoituksensa vuoksi.

Kaava- ja suojelutilanne

Alueella on voimassa vuonna 1965 hyväksytty Hämeenkyrön kirkonseudun rakennuskaava, jossa alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaava on laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) hyväksymistä ja siitä puuttuvat lain edellyttämät, edellä mainittujen kulttuuriympäristön arvojen suojeluun tähtäävät merkinnät, joten se on katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Alueen asemakaavan muutoksen käynnistämisestä onkin ilmoitettu Hämeenkyrön kaavoituskatsauksessa vuonna 2016 (Hollitien alueen asemakaavamuutos). Hämeenkyrön vuoden 2022 kaavoituskatsauksen mukaan kaavamuutoksen alustavat tavoitteet ovat alueen rakennusoikeuden muutos, uudisrakentamisen sovittaminen maisemaan ja ympäristöön, tonttien käyttötarkoitusmerkintöjen sekä liikenne- ja paikoitusalueiden kehittäminen.

Alueella on myös voimassa vuonna 1996 valtuuston hyväksymä Hämeenkyrön keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2010. Myös tästä kaavasta puuttuvat MRL:n edellyttämät, edellä mainittujen kulttuuriympäristön arvojen suojeluun tähtäävät merkinnät mm. Hämeenkyrön keskustan RKY-alueelta ja virkailijatalolta. Kaava on katsottu kunnassa monin osin vanhentuneeksi ja alueen osayleiskaavan uudistamistyö on käynnistetty syksyllä 2016.

Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2015 hyväksytty oikeusvaikutteinen Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 ja vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, joihin molempiin on merkitty myös edellä mainitut rakennetun ympäristön ja maiseman valtakunnallisesti arvokkaat arvoalueet (RKY ja VAMA). Maakuntakaavan RKY-alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Purkamisen perusteet ja kunto

Lupahakemuksessa purkamisen perusteluna on rakennuksen käyttäjien turvallisuus. Lupapisteeseen on liitetty seuraavat kohteen rakenteita ja niiden kuntoa sekä korjattavuutta koskevat dokumentit: Korjaustarveselvitys ja -kustannusarvio liitteineen (AFRY Buildings Finland Oy, 14.2.2023), Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (Sitowise, 4.1.2021), Kuntoarvio (Insinööritoimisto TähtiRanta Oy, 22.12.2017) sekä pääpiirustukset ja rakenne- ja KVV-suunnitelmia vuodelta 1955. Lisäksi kohteesta on teetetty Purkusuunnitelma ja Purkutyöselostus (Sitowise, 8.2.2021).

Asbesti- ja haitta-ainekartoitus on teetetty purkamista varten ja siinä on tutkittu kattavasti materiaaleja, joiden on syytä epäillä sisältävän asbestia tai haitallisia määriä PAH-yhdisteitä. Asbestia todettiin olevan julkisivurappauksen pinnoitteessa ja muissakin ulkomaaleissa, märkätilojen alkuperäisissä laatoituslaasteissa sekä kellarin putkieristeissä, lisäksi sitä arvioitiin kokemusperäisesti olevan esim. palo-ovissa. Kartoituksen mukaan pääosa asbestilöydöksistä on vaarattomia normaalikäytössä, ainoastaan vaurioituneet putkieristeet muodostavat terveysuhan kellaritiloissa asioiville. Purkamistilanteessa henkilösuojaustarpeen raja-arvot ylittäviä määriä PAH-yhdisteitä todettiin kellaritilojen bitumisivelyissä, välipohjien tervapaperissa sekä asuntojen märkätilojen vesieristeissä. Kokonaisuutena arvioiden edellä mainittuja haitta-aineita esiintyy suhteellisen laajasti kohteen eri rakennusosissa, joten niiden aiheuttama lisätyö on merkittävä rakennusta korjattaessa tai purettaessa.

Vuonna 2017 laadittu kuntoarvio perustui alkuperäisistä rakennuspiirustuksista saatuun tietoon ja aistinvaraisiin havaintoihin. Korjaustarveselvityksen (2023) kenttätyövaiheessa käytettävissä olivat lisäksi Asbesti- ja haitta-ainetutkimus sekä sen yhteydessä tehdyt rakenneavaukset, joista voitiin varmistaa rakenteiden toteutustapa. Selvityksistä käy ilmi, että virkailijoiden talon rakenteet, pinnoitteet ja tekniset järjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä, ainoastaan vesikate on uusittu jossain vaiheessa ja on hyväkuntoinen.

Selvityksissä kosteusteknisesti arveluttaviksi rakenteiksi on todettu tiili-mineraalivilla-tiili -rakenteinen ulkoseinä, mineraalivillalla eristetty maanvastainen seinä, maanvaraisen laatan tojalevyeriste ja kaksoislaattavälipohjat, joiden sisällä on ikääntyneitä vesi- ja viemäriputkistoja. Kohteessa ei ole tehty mikrobianalyyseja, mutta esimerkiksi hyväkuntoiselta vaikuttavan ulkoseinärakenteen mikrobiologinen kunto on arvioitu heikoksi kokemusperäisesti. Alimman välipohjan viemärivuoto ja kellarin maanvastaisten rakenteiden kosteus ovat olleet havaittavissa aistinvaraisesti. Kellarin kosteusrasitusta on osaltaan lisännyt puutteellinen hule- ja kattovesien johtaminen rakennuksen ympärillä. Korjaustarveselvityksestä käy lisäksi ilmi, että rakennus on jätetty useita kuukausia aiemmin kylmilleen ja vaille ilmanvaihtoa, mikä on aiheuttanut sisätilojen poikkeuksellisen kosteusrasituksen ja siten edesauttanut kaikkien rakenteiden sekä sisäpintojen mikrobivaurioitumista.

Korjaustarveselvityksessä on edellä esitetyn perusteella päädytty suosittelemaan laajamittaista korjaustapaa, jossa alkuperäisestä virkailijoiden talosta hyödynnettäisiin ainoastaan kantava runko ja joka siten olisi verrattavissa uudisrakentamiseen.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 pykälässä todetaan, että Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hyvin alkuperäiset arkkitehtoniset piirteensä säilyttäneen, inventoinneissa arvokkaaksi tunnistetun ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön yhtenä arvokohteena mainitun virkailijoiden asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Lisäksi virkailijatalon kohdalla täyttyisi myös MRL § 139:n toinen peruste, sillä alueella on käynnissä sekä osayleiskaavan että asemakaavan muutosten valmistelu. Kaavoja laaditaan niitä varten laadittujen, tässä lausunnossa mainittujen selvitysten pohjalta. Rakennettua ympäristöä koskevissa selvityksissä virkailijoiden asuinrakennusta esitetään kunnostettavaksi, säilytettäväksi ja varustettavaksi asianmukaisella suojelumerkinnällä. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan arvokkaaksi todetun rakennuksen purkaminen kesken käynnissä olevaa osayleiskaavan ja asemakaavan muutosprosessia haittaisi selkeästi meneillään olevaa kaavoitusta.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää myös moitittavana, että Hämeenkyrön kunta on laiminlyönyt rakennuksen huoltoa ja kunnossapitoa (mm. hulevesien ohjaus) ja jättänyt rakennuksen kylmilleen ja siten heikentänyt sen kuntoa entisestään. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 pykälän mukaan Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. 

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä, vaan esittää, että virkailijoiden asuinrakennuksen säilyttäminen, uudelleenkäyttö tai purkaminen tulisi ratkaista käynnissä olevien kaavamuutosten yhteydessä, jossa samalla tutkitaan laajemmin keskusta-alueen maankäyttö ja kulttuuriympäristön suojelutarpeet. Mahdollinen purkamislupa valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta kommentoitavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun purkamislupahakemukseen. Lupahakemus koskee Hämeenkyrön keskustassa sijaitsevaa entistä kunnan virkailijoiden asuinrakennusta, joka sijaitsee aivan kunnantalon tuntumassa, sen itäpuolella. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut lupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.

Selvitystilanne ja kulttuurihistorialliset arvot

Virkailijoiden asuinrakennus sijaitsee Hämeenkyrön vanhan keskustan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (peruste: Museovirasto, RKY-inventoinnin päivitys, 2009). Se mainitaan arvoalueen kuvauksessa yhtenä alueen arvokohteena: Kunnanhallinnon rakennuksia varten ostettiin seurakunnalta laaja maa-ala 1940-luvulla. Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu kunnantalo ja asuinrakennus valmistuivat 1950-luvun alussa.

Alue on myös osa Hämeenkyrön kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (peruste: Ympäristöministeriö, VAMA 2021 -inventointi). Hämeenkyrön keskustan rakennetusta ympäristöstä kerrotaan arvoalueen kuvauksessa seuraavasti: Yksi alueen maisemallisista kiintopisteistä on rakennuskannaltaan edustava Hämeenkyrön kirkonkylä, joka ilmentää erinomaisesti 1900-luvun alkupuolen kirkonkylärakennetta. Taajaman vanha keskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Liike- ja virkamiestalojen reunustama kylänraitti on säilyttänyt vanhan ilmeensä hyvin.

Lisäksi Hämeenkyrön kulttuurimaisema on määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993). Ne ovat laajalti tunnettuja maisemia, joilla on huomattavia symbolisia arvoja. Sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät.

Virkailijoiden asuinrakennuksen arvot on tunnistettu alueen käynnissä olevien osayleiskaavan ja asemakaavan muutoksia koskevissa inventoinneissa. Selvitykset ovat: Hollitien asemakaavamuutoksen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi, jotka molemmat on laatinut Hämeenkyrön kunnan tilauksesta Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy vuonna 2017. Rakennus on arvotettu molemmissa ensimmäiseen, eli kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan luokkaan.

Selvitysten ja kohteelle 16.1.2023 tehdyn julkisivuihin kohdistuneen maastokäynnin perusteella virkailijoiden asuinrakennus sijaitsee näkyvällä, taajamakuvassa keskeisellä paikalla osana kunnan hallintorakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Kaksikerroksinen, suorakaiteen muotoinen, julkisivuiltaan roiskerapattu, satulakattoinen rakennus on säilynyt ulkoasultaan, ja porrashuoneen osalta myös sisätiloiltaan, alkuperäistä vastaavana. Se edustaa 1940-1950-lukujen jälleenrakennuskaudelle tyypillistä yksinkertaista, modernia rakennustapaa, jota rikastavat vähäiset koristeaiheet, kuten keveät, taivutetut, metalliset parvekekaiteet ja liuskekivilaatoin päällystetyt parvekelaatat. Rakennusta ympäröi väljä kunnantalon puistoalue, jossa yhä on nähtävissä piirteitä 1950-luvulla laaditusta suunnitelmasta.

Inventoinnin ja Pirkanmaan maakuntamuseo maastokäyntihavaintojen perusteella rakennuksella on keskeisen sijaintinsa vuoksi merkittävää maisemallista arvoa, arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja säilyneiden alkuperäisten rakennusosien ja -materiaalien sekä tyylipiirteidensä vuoksi ja sosiaali- ja hallintohistoriallista arvoa käyttötarkoituksensa vuoksi.

Kaava- ja suojelutilanne

Alueella on voimassa vuonna 1965 hyväksytty Hämeenkyrön kirkonseudun rakennuskaava, jossa alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaava on laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) hyväksymistä ja siitä puuttuvat lain edellyttämät, edellä mainittujen kulttuuriympäristön arvojen suojeluun tähtäävät merkinnät, joten se on katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Alueen asemakaavan muutoksen käynnistämisestä onkin ilmoitettu Hämeenkyrön kaavoituskatsauksessa vuonna 2016 (Hollitien alueen asemakaavamuutos). Hämeenkyrön vuoden 2022 kaavoituskatsauksen mukaan kaavamuutoksen alustavat tavoitteet ovat alueen rakennusoikeuden muutos, uudisrakentamisen sovittaminen maisemaan ja ympäristöön, tonttien käyttötarkoitusmerkintöjen sekä liikenne- ja paikoitusalueiden kehittäminen.

Alueella on myös voimassa vuonna 1996 valtuuston hyväksymä Hämeenkyrön keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2010. Myös tästä kaavasta puuttuvat MRL:n edellyttämät, edellä mainittujen kulttuuriympäristön arvojen suojeluun tähtäävät merkinnät mm. Hämeenkyrön keskustan RKY-alueelta ja virkailijatalolta. Kaava on katsottu kunnassa monin osin vanhentuneeksi ja alueen osayleiskaavan uudistamistyö on käynnistetty syksyllä 2016.

Lisäksi alueella on voimassa vuonna 2015 hyväksytty oikeusvaikutteinen Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040 ja vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, joihin molempiin on merkitty myös edellä mainitut rakennetun ympäristön ja maiseman valtakunnallisesti arvokkaat arvoalueet (RKY ja VAMA). Maakuntakaavan RKY-alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Purkamisen perusteet ja kunto

Lupahakemuksessa purkamisen perusteluna on rakennuksen käyttäjien turvallisuus. Lupapisteeseen on liitetty seuraavat kohteen rakenteita ja niiden kuntoa sekä korjattavuutta koskevat dokumentit: Korjaustarveselvitys ja -kustannusarvio liitteineen (AFRY Buildings Finland Oy, 14.2.2023), Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (Sitowise, 4.1.2021), Kuntoarvio (Insinööritoimisto TähtiRanta Oy, 22.12.2017) sekä pääpiirustukset ja rakenne- ja KVV-suunnitelmia vuodelta 1955. Lisäksi kohteesta on teetetty Purkusuunnitelma ja Purkutyöselostus (Sitowise, 8.2.2021).

Asbesti- ja haitta-ainekartoitus on teetetty purkamista varten ja siinä on tutkittu kattavasti materiaaleja, joiden on syytä epäillä sisältävän asbestia tai haitallisia määriä PAH-yhdisteitä. Asbestia todettiin olevan julkisivurappauksen pinnoitteessa ja muissakin ulkomaaleissa, märkätilojen alkuperäisissä laatoituslaasteissa sekä kellarin putkieristeissä, lisäksi sitä arvioitiin kokemusperäisesti olevan esim. palo-ovissa. Kartoituksen mukaan pääosa asbestilöydöksistä on vaarattomia normaalikäytössä, ainoastaan vaurioituneet putkieristeet muodostavat terveysuhan kellaritiloissa asioiville. Purkamistilanteessa henkilösuojaustarpeen raja-arvot ylittäviä määriä PAH-yhdisteitä todettiin kellaritilojen bitumisivelyissä, välipohjien tervapaperissa sekä asuntojen märkätilojen vesieristeissä. Kokonaisuutena arvioiden edellä mainittuja haitta-aineita esiintyy suhteellisen laajasti kohteen eri rakennusosissa, joten niiden aiheuttama lisätyö on merkittävä rakennusta korjattaessa tai purettaessa.

Vuonna 2017 laadittu kuntoarvio perustui alkuperäisistä rakennuspiirustuksista saatuun tietoon ja aistinvaraisiin havaintoihin. Korjaustarveselvityksen (2023) kenttätyövaiheessa käytettävissä olivat lisäksi Asbesti- ja haitta-ainetutkimus sekä sen yhteydessä tehdyt rakenneavaukset, joista voitiin varmistaa rakenteiden toteutustapa. Selvityksistä käy ilmi, että virkailijoiden talon rakenteet, pinnoitteet ja tekniset järjestelmät ovat pääosin alkuperäisiä, ainoastaan vesikate on uusittu jossain vaiheessa ja on hyväkuntoinen.

Selvityksissä kosteusteknisesti arveluttaviksi rakenteiksi on todettu tiili-mineraalivilla-tiili -rakenteinen ulkoseinä, mineraalivillalla eristetty maanvastainen seinä, maanvaraisen laatan tojalevyeriste ja kaksoislaattavälipohjat, joiden sisällä on ikääntyneitä vesi- ja viemäriputkistoja. Kohteessa ei ole tehty mikrobianalyyseja, mutta esimerkiksi hyväkuntoiselta vaikuttavan ulkoseinärakenteen mikrobiologinen kunto on arvioitu heikoksi kokemusperäisesti. Alimman välipohjan viemärivuoto ja kellarin maanvastaisten rakenteiden kosteus ovat olleet havaittavissa aistinvaraisesti. Kellarin kosteusrasitusta on osaltaan lisännyt puutteellinen hule- ja kattovesien johtaminen rakennuksen ympärillä. Korjaustarveselvityksestä käy lisäksi ilmi, että rakennus on jätetty useita kuukausia aiemmin kylmilleen ja vaille ilmanvaihtoa, mikä on aiheuttanut sisätilojen poikkeuksellisen kosteusrasituksen ja siten edesauttanut kaikkien rakenteiden sekä sisäpintojen mikrobivaurioitumista.

Korjaustarveselvityksessä on edellä esitetyn perusteella päädytty suosittelemaan laajamittaista korjaustapaa, jossa alkuperäisestä virkailijoiden talosta hyödynnettäisiin ainoastaan kantava runko ja joka siten olisi verrattavissa uudisrakentamiseen.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 pykälässä todetaan, että Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hyvin alkuperäiset arkkitehtoniset piirteensä säilyttäneen, inventoinneissa arvokkaaksi tunnistetun ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön yhtenä arvokohteena mainitun virkailijoiden asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Lisäksi virkailijatalon kohdalla täyttyisi myös MRL § 139:n toinen peruste, sillä alueella on käynnissä sekä osayleiskaavan että asemakaavan muutosten valmistelu. Kaavoja laaditaan niitä varten laadittujen, tässä lausunnossa mainittujen selvitysten pohjalta. Rakennettua ympäristöä koskevissa selvityksissä virkailijoiden asuinrakennusta esitetään kunnostettavaksi, säilytettäväksi ja varustettavaksi asianmukaisella suojelumerkinnällä. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan arvokkaaksi todetun rakennuksen purkaminen kesken käynnissä olevaa osayleiskaavan ja asemakaavan muutosprosessia haittaisi selkeästi meneillään olevaa kaavoitusta.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää myös moitittavana, että Hämeenkyrön kunta on laiminlyönyt rakennuksen huoltoa ja kunnossapitoa (mm. hulevesien ohjaus) ja jättänyt rakennuksen kylmilleen ja siten heikentänyt sen kuntoa entisestään. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 pykälän mukaan Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. 

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla purkamisluvan myöntämistä, vaan esittää, että virkailijoiden asuinrakennuksen säilyttäminen, uudelleenkäyttö tai purkaminen tulisi ratkaista käynnissä olevien kaavamuutosten yhteydessä, jossa samalla tutkitaan laajemmin keskusta-alueen maankäyttö ja kulttuuriympäristön suojelutarpeet. Mahdollinen purkamislupa valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta kommentoitavaa.