Hipposkylä koostuu puisista, kaksikerroksisista asuinrakennuksista ja saunarakennuksesta. Hipposkylä on rakennettu pienille perheille tarkoitetuiksi kaupungin vuokrataloiksi 1947-49 rakennusmestari Salmelan suunnitelmien mukaan. Hipposkylän kokonaisuuden ja sen rakennusten on todettu Kissanmaan rakennetun ympäristön inventoinnissa (2007) säilyneen mallikkaasti alkuperäisessä asussaan. Hipposkylä edustaa esimerkillisellä tavalla paitsi aikakautensa rakennusperinteitä myös ajan kunnallista vuokra-asuntorakentamista. Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla entisen pääkadun varressa, jossa kiinteistön 15 talon ryhmä muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden. Inventoinnissa Hipposkylällä todettiin olevan erityistä rakennusperinteistä, asutushistoriallista ja maisemakokonaisuuteen liittyvää kulttuurihistoriallista arvoa. Lisäksi Hipposkylä kuuluu ehdotusvaiheessa olevan maakuntakaavan rakennetun ympäristön arvoalueen ydinalueeseen. Arvoaluetta koskee maakuntakaavaehdotuksessa seuraava määräys: "Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen."

Hipposkylän kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu myös osana oman aikakautensa tamperelaista asuinalueiden rakentamista (Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940-1960-luvut) -raportti 2011) sekä osana Tampereen kunnallisten vuokratalojen historiaa (Luhtaankadun vuokratalojen rakennusinventoinnin vertailukohde 2012). Molemmissa tutkimuksissa Hipposkylällä on todettu olevan kontekstissaan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan selvitysaineistot ovat kulttuuriympäristön, myös arkeologian, osalta riittäviä.

Kaavan tavoitteena on täydentää kaava-alueen rakennuskantaa alustavan arvion perusteella noin 30 000 kerrosneliömetrillä. Samalla tavoitteena on varmistaa rakennetun kulttuuriympäristön "riittävä suojelutaso". Tavoitteet ovat haastavia ja lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Hipposkylä on kokonaisuutena kulttuurihistoriallisesti arvokas. Arvot liittyvät sekä alkuperäisten rakennusten ja niiden keskeisimpien ominaispiirteiden säilyttämiseen että tontin väljän, avoimen sekä maastoon ja ympäröivään kaupunkikuvaan sopeutuvan rakentamistavan säilyttämiseen. Hipposkylän arvojen, ominaispiirteiden ja niiden ymmärrettävyyden säilyttäminen edellyttää, että pääosa alueen rakennuskannasta säilytetään ja mahdollista täydennysrakentamista suunnitellaan vain kaava-alueen reunoille. Suunnittelussa tulee huomioida korostetusti paitsi Kissanmaan ja Hipposkylän kulttuurihistorialliset, myös erityisesti kaupunkikuvalliset arvot.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.