arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1908-09. Asuinrakennuksessa on peruskorjauksesta ja pienestä laajennuksesta huolimatta säilynyt erinomaisesti alkuperäinen runkomuoto, puujugendin tyylipiirteet sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat ja -materiaalit, kuten kolmiorimahuopakatettu loiva satulakatto, avoräystäät, T-malliset yläosastaan pienempiin ruutuihin jaetut ikkunat, koristeelliset ikkunankehykset ja julkisivujen laudoitus ja listoitustapa. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset, mutta pihan kokonaisuus kadonnut tontinjakamisen seurauksena.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Uittotunnelinkadun päässä, kookkaiden rivitalojen puristuksissa, hieman katutason alapuolella sijaitsevalla tontilla asuinrakennuksineen on melko vähäinen maisemallinen merkitys.

Tontti sijaitsee Uittotunnelinkadun varressa, hieman katutason alapuolella, puristuneena 1980-luvun rivitaloalueen kulmaan. Pihassa on yksittäispientalotyyppinen jugendtyylinen asuinrakennus, joka on rakennettu 1908-09.

Rakennus on Provastin vanhan kantatilan lähistöllä, paikassa, joka tunnettiin Provastin vanhana pihana. Rakennus on Hermanni Matinpoika Provastin tyttären Ainan ja hänen miehensä Kaarlo Wallin rakentama hirsitalo perheelleen. Aina ja Kaarlo Wallin vuokrasivat tontin Kaarilan tilalta, joka oli ostanut Provastin talon jo vuonna 1790. Wallinien jälkeen heidän tyttärensä Aino ja Kaisu omistivat talon vuoteen 1949 saakka, jolloin Veikko Virtanen siirtyi omistajaksi. Virtanen on Hermanni Provastin tyttärenpoika. Vuonna 1979 Virtanen osti myös tontin itselleen. Rakennuksen puutarhasta on löydetty muun muassa rautakautinen kupurasolki, Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia rahoja sekä ruotsalaisia 1700-luvun liitupiippuja.

Rakennus on mahdollisesti rakennettu kahdessa vaiheessa. Uittotunnelinkadun suuntainen suorakaide voisi olla myöhempi jatke siihen nähden poikittaiselle, alun perin noin 6x8 metrin mökille. Rakennusta on laajennettu kuistimaisella osalla 1979. Tontti on ollut paljon nykyistä suurempi ja siihen on kuulunut kaksi piharaeknnusta, jotka molemmat on purettu. Pihalla on ollut vielä vuonna 1987 ainakin vuosisadan alusta oleva humalaviljelmä.

Rakennus on jäänyt yksittäisenä vanhana talona laajan 1980-luvulla rakennetun rivitaloalueen kulmaukseen Uittotunnelinkadun varteen.

Piha on aidattu keltaiseksi maalatulla pystylauta-aidalla. Pihaan kuljetaan portista. Pienessä pihassa kasvaa runsaasti pensasta ja puita, mm. omenapuita, koivuja ja sireeniä. Kadun varressa kasvavat korkeat pylväshaavat. Polkuja on päällystetty betonilaatoilla. Pihan yleisile on perinteinen, joskin tontinjakamisesta ja piharakennusten purkamisesta johtuen pihan kokonaisuus ei enää hahmotu, vaan on osin kadonnut.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Alueelle tyypillisen useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Tontin tasoerojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 30.7.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 64.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).