Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Lausunnon kohteena ovat maakuntamuseolle 9.4.2020 toimitetut suunnitelmat. Hankkeen tavoitteena on muuttaa Sahalahden kirkolta Pakkalaan kulkeva sähkölinja maakaapeliksi.

Hankealueen pohjoispää sijoittuu Sahalahden kirkon, pappilan ja raitin maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016) sekä Sahalahden kirkonseudun maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan (Kulttuurimaisemat 2016 - 
Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet), mutta kyseiselle osuudelle ei ole suunniteltu merkittävästi alueen arvoihin vaikuttavia maanpäällisiä rakenteita.

Suurin osa hankealueesta (karttojen 2-5 alueet) kuuluu Korpiniemen - Moltsian - Pakkalanjärven maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan (Kulttuurimaisemat 2016 - Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet). Kyseisellä alueella on voimassa Pakkalan kyläosayleiskaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja kulttuuriympäristöarvojen huomioimista. Kyseiselle alueelle sijoittuu useita puistomuuntamoita. Ne on kuitenkin sijoitettu onnistuneesti olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen tai peitteiselle alueelle paikkoihin, joissa muuntamoiden maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Osayleiskaavassa kyseiset alueet on osoitettu AT- tai M-alueiksi. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta rakennetun ympäristön tai maiseman osalta huomautettavaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaapelilinjalla tai sen läheisyydessä on useita arkeologisia kohteita, joista osa on kiinteitä muinaisjäännöksiä ja osa muita kulttuuriperintökohteita. Kiinteä muinaisjäännös ja siihen kuuluva suoja-alue ovat rauhoitettuja, ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen tai muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §). 

Kangasala Kirkkosillanojan kivikautinen asuinpaikka on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 730010009). Se sijaitsee Kirkkojärveen laskevan Kirkkosillanojan vieressä, sen luoteispuolella. Paikka on etelään laskevassa peltorinteessä. Muinaisjäännösalueen on todettu jatkuvan löytöjen perusteella aivan Pakkalantien reunaan. Maakuntamuseon tulleen sähköpostin 29.4. mukaa on mahdollista, että myös tälle alueelle tulee kaapelilinja Pakkalantie viereen. Mikäli muinaisjäännöksen alueelle tai sen läheisyyteen tulee kaapelilinja, sen kohdalle tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi. Tarkkuusinventoitava kohta on merkitty liitekarttaan violetilla.

Kangasala Taustialan (Taustiala) historiallinen kylätontti on suojelustatukseltaan muu kulttuuriperintökohde  (mj.rek.nro 1000029792). Vuonna 1539 mainitaan asutuksen yleisluettelossa Taustialan kylässä kahdeksan taloa. Vuoden 1798, 1817 olevaan isojakokarttaan on kylään merkitty seitsemän talon tontit. Taustialan kylän juuret ulottuvat mahdollisesti jo esihistorialliseen aikaan. Ensimmäinen maininta Taustialasta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1507. Kylätontin alue on edelleen asuttu, mutta 1900-luvun alkupuolen rakennusten alueella voi olla säilynyt myös vanhempia kerrostumia. Tällä alueella kaapelilinja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava kohta on merkitty liitekarttaan oranssilla.

Kangasala Kalliomäen kuppikivi on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 730010002)
Kuppikivi sijaitsee Pakkalanjärven luoteisrannalla, noin 500 m rannasta, teiden risteyksessä ja piha-alueella. Maasto on länteen ja lounaaseen laskeva kivikkoinen mäki. Kuppikivi on matala maakivi, kooltaan 120 cm x 110 cm. Korkeus maasta on noin 20 cm. Kiven pinnalla on 18 kuppia. Kuppien halkaisija on keskimäärin 3 - 4 cm ja syvyys 1-1,5 cm. Muinaisjäännös on hyväkuntoinen. Välittömästi kiven luoteispuolella on halkaisijaltaan noin 3 - 4 m oleva kiviröykkiö, joka siihen tehtyjen koekuoppien perusteella todettiin uudeksi. Tuleva kaapelilinja on riittävän kaukana kuppikivestä, eikä tällä kohdalla ole arkeologista selvitystarvetta.

Kangasala Pakkalan (Pakkala) historiallinen kylätontti on muu kulttuuriperintökohde (mj.rek.nro 1000029791). Vuonna 1539 mainitaan asutuksen yleisluettelossa Pakkalan kylässä 11 taloa. Taloista kolme liitettiin pian muihin taloihin, jonka jälkeen Pakkalassa oli yhdeksän taloa. Vuodelta 1798, 1817 olevaan isojakokarttaan on kylään merkitty edelleen yhdeksän talon tontit. Ensimmäinen maininta Pakkalasta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1508, jolloin kylässä toimitettiin sarkajako.  Kylätontin alue on edelleen asuttu. Osassa alueesta on voimakkaampaa ja uudempaa rakentamista, mutta osassa alueesta on säilynyt vanhempia pihamaita. Näillä alueilla on voinut säilyä myös historialliseen kyläasutukseen liittyviä merkkejä. Tällä alueella kaapelilinja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava kohta on merkitty liitekarttaan oranssilla

Tarkkuusinventoinnissa selvitetään kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys, ja niiden tulosten perusteella maakuntamuseo määrittää jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen. Arkeologisessa valvonnassa selvitetään, onko paikalla kiinteää muinaisjäännöstä. Mikäli arkeologisen valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).  

Jos muulla linjalla kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai palanutta maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseisellä kohdalla keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsääntöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa muinaismuistolain nojalla työhankkeen toteuttaja (MML 15 §). Arkeologisen valvonnan tilaamisesta saa tarkempia ohjeita Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Lausunnon kohteena ovat maakuntamuseolle 9.4.2020 toimitetut suunnitelmat. Hankkeen tavoitteena on muuttaa Sahalahden kirkolta Pakkalaan kulkeva sähkölinja maakaapeliksi.

Hankealueen pohjoispää sijoittuu Sahalahden kirkon, pappilan ja raitin maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016) sekä Sahalahden kirkonseudun maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan (Kulttuurimaisemat 2016 - 

Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet), mutta kyseiselle osuudelle ei ole suunniteltu merkittävästi alueen arvoihin vaikuttavia maanpäällisiä rakenteita.

Suurin osa hankealueesta (karttojen 2-5 alueet) kuuluu Korpiniemen - Moltsian - Pakkalanjärven maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan (Kulttuurimaisemat 2016 - Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet). Kyseisellä alueella on voimassa Pakkalan kyläosayleiskaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja kulttuuriympäristöarvojen huomioimista. Kyseiselle alueelle sijoittuu useita puistomuuntamoita. Ne on kuitenkin sijoitettu onnistuneesti olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen tai peitteiselle alueelle paikkoihin, joissa muuntamoiden maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Osayleiskaavassa kyseiset alueet on osoitettu AT- tai M-alueiksi. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta rakennetun ympäristön tai maiseman osalta huomautettavaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaapelilinjalla tai sen läheisyydessä on useita arkeologisia kohteita, joista osa on kiinteitä muinaisjäännöksiä ja osa muita kulttuuriperintökohteita. Kiinteä muinaisjäännös ja siihen kuuluva suoja-alue ovat rauhoitettuja, ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen tai muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §). 

Kangasala Kirkkosillanojan kivikautinen asuinpaikka on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 730010009). Se sijaitsee Kirkkojärveen laskevan Kirkkosillanojan vieressä, sen luoteispuolella. Paikka on etelään laskevassa peltorinteessä. Muinaisjäännösalueen on todettu jatkuvan löytöjen perusteella aivan Pakkalantien reunaan. Maakuntamuseon tulleen sähköpostin 29.4. mukaa on mahdollista, että myös tälle alueelle tulee kaapelilinja Pakkalantie viereen. Mikäli muinaisjäännöksen alueelle tai sen läheisyyteen tulee kaapelilinja, sen kohdalle tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi. Tarkkuusinventoitava kohta on merkitty liitekarttaan violetilla.

Kangasala Taustialan (Taustiala) historiallinen kylätontti on suojelustatukseltaan muu kulttuuriperintökohde  (mj.rek.nro 1000029792). Vuonna 1539 mainitaan asutuksen yleisluettelossa Taustialan kylässä kahdeksan taloa. Vuoden 1798, 1817 olevaan isojakokarttaan on kylään merkitty seitsemän talon tontit. Taustialan kylän juuret ulottuvat mahdollisesti jo esihistorialliseen aikaan. Ensimmäinen maininta Taustialasta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1507. Kylätontin alue on edelleen asuttu, mutta 1900-luvun alkupuolen rakennusten alueella voi olla säilynyt myös vanhempia kerrostumia. Tällä alueella kaapelilinja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava kohta on merkitty liitekarttaan oranssilla.

Kangasala Kalliomäen kuppikivi on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 730010002)

Kuppikivi sijaitsee Pakkalanjärven luoteisrannalla, noin 500 m rannasta, teiden risteyksessä ja piha-alueella. Maasto on länteen ja lounaaseen laskeva kivikkoinen mäki. Kuppikivi on matala maakivi, kooltaan 120 cm x 110 cm. Korkeus maasta on noin 20 cm. Kiven pinnalla on 18 kuppia. Kuppien halkaisija on keskimäärin 3 - 4 cm ja syvyys 1-1,5 cm. Muinaisjäännös on hyväkuntoinen. Välittömästi kiven luoteispuolella on halkaisijaltaan noin 3 - 4 m oleva kiviröykkiö, joka siihen tehtyjen koekuoppien perusteella todettiin uudeksi. Tuleva kaapelilinja on riittävän kaukana kuppikivestä, eikä tällä kohdalla ole arkeologista selvitystarvetta.

Kangasala Pakkalan (Pakkala) historiallinen kylätontti on muu kulttuuriperintökohde (mj.rek.nro 1000029791). Vuonna 1539 mainitaan asutuksen yleisluettelossa Pakkalan kylässä 11 taloa. Taloista kolme liitettiin pian muihin taloihin, jonka jälkeen Pakkalassa oli yhdeksän taloa. Vuodelta 1798, 1817 olevaan isojakokarttaan on kylään merkitty edelleen yhdeksän talon tontit. Ensimmäinen maininta Pakkalasta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1508, jolloin kylässä toimitettiin sarkajako.  Kylätontin alue on edelleen asuttu. Osassa alueesta on voimakkaampaa ja uudempaa rakentamista, mutta osassa alueesta on säilynyt vanhempia pihamaita. Näillä alueilla on voinut säilyä myös historialliseen kyläasutukseen liittyviä merkkejä. Tällä alueella kaapelilinja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava kohta on merkitty liitekarttaan oranssilla

Tarkkuusinventoinnissa selvitetään kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys, ja niiden tulosten perusteella maakuntamuseo määrittää jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen. Arkeologisessa valvonnassa selvitetään, onko paikalla kiinteää muinaisjäännöstä. Mikäli arkeologisen valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §).  

Jos muulla linjalla kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai palanutta maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseisellä kohdalla keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsääntöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa muinaismuistolain nojalla työhankkeen toteuttaja (MML 15 §). Arkeologisen valvonnan tilaamisesta saa tarkempia ohjeita Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.