Rantalehdon tontilla ovat 1. asuinrakennus (1907,) 2. ulkorakennus (1950-l) ja 3. maakellari (1950-l). Lisäksi tontilla ovat vanhan työväenasunnon (4) kivijalka ja siihen kuulunut (5) kellari. Omistaja suunittelee niiden purkamista. Asuinrakennus on rakennettu Akaan höyrysahan lasitehtaan isännöitsijän asunnoksi vuonna 1907. Rakennus on ainoa säilynyt rakennus ns. Nokelan alueen rakennuksista. Rakennus toimi yhtiön ylemmän henkilökunnan asuntona aina 1990-luvun lopulle. Rakennus on pääpiirteissään säilynyt vanhassa asussaan. Rakennuksen runko on tehty 2,5 x 6 tuuman laudanpätkistä, joita sahalta jäi ylitse. Ratkaisua voidaankin pitää harvinaisena ja poikkeavana. Rakennukset ovat rehevän lehtipuuvaltaisen metsikön keskellä lähellä Tarpianjoen suuta. Asuinrakennus on matalan mäen päällä, lähin naapuri on noin 100 metrin päässä. UPM:n vaneritehtaalle on matkaa noin 600 metriä.

Asuinrakennus, n. 11x21 metriä, on rakennettu yhtenäiselle lohkotuista kivistä tehdylle sokkelille. Rakennuksen runko on tehty 2,5 x 6 tuumaisista lankunpätkistä, jotka ovat tiiviisti ladottu lappeelleen ja naulattu paikoitellen nauloilla. Ulkopuolella on lisäksi tervapaperi ja ajalle tyypillinen vuoraus. Alhaalla on leveä jalkapaneeli, on levein listoin erotettu rintapaneeli, joka on vuorattu vahvalla helmiponttipaneelilla. Sen yläpuolella on seinäpaneelina keilapontattu vaakalaudoitus, Päätykolmiot ovat vuorattu lisäksi helmiponttipaneelilla. Vuorauksen väri on valkoinen, seinäpinnan erillisiin kenttiin jakava listoitus on ruskea. Ikkunat ovat vanhat T-karmilliset, helat ja saranat 1900-luvun alkupuolelta. Ikkunoiden vuorilaudat liittyvät seinäpinnan listoitukseen, ikkunan yläosaa korostettu sarvimaisella osalla. Alaosassa erillinen koristeosat. Tyyliltään ulkovuorauksessa on piirteitä uusrenesanssista. Rakennuksen satulakatto on katettu palahuovalla. Aikaisempi katto oli tiiliikate, jonka alla oli huopa. Leveiden räystäiden allaolevat kattotuolien päissä on profiilikoristelua. Katolla on molemmilla lappeilla kookas satulakattoinen frontoni Ulko-ovet ovat uudet. Julkisivun puolella on on neljän pylvään kannattama avokuisti, jonka aita on tehty helmiponttipaneelista ja umpinainen. Kuistin päällä on yläkerran parveke. Nykyinen kuisti on rakennettu edeltävän mallin mukaan uudestaan 2000-luvulla. Tyylistä päätellen kuisti oli mahdollisesti vasta sotien jälkeen rakennettu. Aluperäisestä kuistista ei ole tietoa. Rakennuksen päädyssä on ns. keittiön kuisti, joka on rakennettu nurkkakiville. Kuistissa on pulpettikatto, koristelu noudattaa rakennuksen tyyliä, todennäköisesti alkuperäinen. Ulko-ovi on uusi.

Rakennusta on remontoitu 2000-luvun vaihteessa. Ulkovuoren panelointia on jouduttu uusimaan ja sisätiloja on lisäeristetty. Ulkorakennukseen on tehty pannuhuone, tätä ennen käytössä olivat vanhat kaakeliuunit.

Sisätiloissa ovat säilyneet talon 9 vanhaa kaakeliuunia ja yksinkertaiset 3-peiliset peiliovet. Huonekorkeus pääsääntöisesti 330 cm. Huonejako on pääpiirteissään säilynyt. Vuoden 1999 remontissa rakennusta eristettiin 5 cm villalla sisältäpäin.

2. Ulkorakennus on rakennettu betonisokkelille. Ulkoverhous on vaaleaksi maalattu vaakalimilaudoitus. Satulakatto on katettu 2000-luvun vaihteessa palahuovalla. Ikkunat ja nurkkalistat ovat ruskeat. Ikkunat ovat vanhat 2-ruutuiset, 1950-luvulta. Rakennuksen väritys vastaa asuinrakennusta. Nykyisin rakennuksessa on autotalli, pannuhuone, varasto, sauna ja takkahuone.

3. Maakellari on tiili ja betonirakenteinen. Rakennusta suojaa huovalla katettu satulakatto.

4. Kivijalan ja uunin pohjien kivisiä jäännöksiä. Kivijalka tehty lohkotuista kivistä.

5. Kellari on tiilirunkoinen, katto valettu betonista.

Rakennusvuodeksi on ilmoitettu 1907 ja rakentajana oli Akaan Höyrysaha, jonka jälkeen sahan seuraajat ovat omistaneet rakennuksen aina vuoteen 1999. Alkuaikoina rakennus on toiminut Akaan höyrysahan lasitehtaan isännöitsijän asuntona. Lasitehtaan jälkeen rakennus on toiminut edelleen henkilökunnan vuokra-asuntona. Vuodesta 1999 rakennus on ollut yksityiskäytössä. Rakennus on tunnettu myös Palmqvistin huvilana ja insinööritalona. 1950-luvulla rakennus oli konttoripäälikkö Kalle Rekolan asuntona. Hänen jälkeen käyttäjänä oli konttoripäälikkö Onni Myllyluoma (n. 1962-1977). Pentti Hell oli voimalaitoksen lämmittäjä ja asui rakennuksessa (n. 1977 - 1998). Rakennus muuttui vähitellen vuosien varrella johtajan asunnosta tavalliseksi työväenasunnoksi, jolloin siihen voitiin majoittaa kaksikin perhettä. Viimeisen vuokralaisen jälkeen rakennus oli tyhjillään vuoden verran, jonka jälkeen omistaja UPM myi rakennuksen. Samalla rakennuksille erotettiin Rantalehto -niminen tontti. Nykyinen omistaja remontoi huonoon kuntoon päästetyn rakennuksen 2000-luvun vaihteessa. Asuinrakennukseen tuli ensimmäisen kerran mm. keskuslämmitys.

Akaan höyrysahan vieressä olleet lasitehdas ja sen työläisten asuinrakennukset tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1906. Ilmeisesti tämän tapahtuman seurauksena rakennettiin nykyinen asuinrakennus Nokelan alueelle. Rakennuksen runkomateriaalina käytettiin lankkujen tasauspätkiä, joita syntyi sahauksen sivutuotteena. Pätkien mitta vaihtelee, etupäässä alle metrin pätkiä. Paikka tunnetaan Nokelana, joka tulee siitä, että paikalla on poltettu lasitehtaan tarvitsemia sysiä. Tästä toiminnasta ei havaittu jälkiä maastossa.

Asuinrakennus on myös ainoa säilynyt rakennus ns. Nokelan alueesta, joka mainitaan Akaan Höyrysahan varhaisina asuinalueena. Asuinrakennuksen lisäksi paikalla oli pitkä työväenasunto, sepän asunto ja lukuisia talousrakennuksia, jotka muodostivat suorakaiteen muotoisen pihan. Työväenasunnosta on on säilynyt Rantalehdon asuinarakennuksen eteläpuolella oleva kivijalka. Rakennus purettiin 1960/70-luvulla. Samoihin aikoihin purettiin myös lähistöllä vanhan sahan paikalla ollut yhtiön koulurakennus. Tenniskentän paikalla oli suurehko lasivarasto. Nykyinen hehtaarin tontti on lohkottu vuonna 2000.

Rakennukset ova rehevän lehtipuuvaltaisen metsikön keskellä lähellä Tarpianjoen suuta. Asuinrakennus on matalan mäkiniemekkeen päällä. Asuinrakennuksen ympärillä on nurmikkoa, pensaita ja kaksi kookasta kuusta. Pohjoisreunalla on marjapensaita. Rakennukset ovat omassa rauhassa, lähin naapuri on noin 100 metrin päässä. UPM vaneritehtaalle on matkaa noin 600 metriä. Pihatien ja Tehtaankadun risteyksessä on tenniskenttä.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006