Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamisluvasta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kiinteistö sijaitsee Sankilan kylässä Pyhäjärven rannalla. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisemaa. Alueella yhdistyvät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Lukuisat muinaisjäännökset kertovat alueen vuosituhansia kestäneestä historiasta. Viljelykset sijoittuvat rannoille ja vesistönäkymät on merkittävä osa maisemakuvaa. Suurin osa Sankilan nykyisistä pelloista on merkitty viljellyksi jo 1700-luvun lopun kartoissa (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Vihtamontien ja Katajistontien ympäristössä on säilynyt viljeltyjä peltoaukeita, vanhoja pihapiirejä ja pieniä metsäsaarekkeita. Maisemaan on sijoiteltu jonkin verran uudisrakentamista, joka kuitenkin pääosin sopeutuu maisemaan hyvin.
Alueella on voimassa vuonna 2006 hyväksytty Sankilan ranta-asemakaava, jossa Martinrannantien varteen on osoitettu kolme erillispientalotonttia (AO). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa yksiasuntoisia erillispientaloja talousrakennuksineen vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Asuinrakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 190 kem2. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 220 kem2. Korttelin rakennusten tulee muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. Julkisivujen tulee olla joko peittomaalattua lautaa tai rapatutut. Tonttien eteläreunojen tulee olla puustoiset ja muodostaa ehyt maisemaraja. Tonttien pohjoissivujen istutuksilla tulee tontti sopeuttaa ilmeeltään viereiseen rantamaisemaan. Loput rantaan asti ulottuvista kiinteistöistä on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Muina merkintöinä on muinaisjäännösalue (sm) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Rantaan on osoitettu puustovyöhykkeelle rantasaunojen rakennusalat. Kaavan yleismääräyksen mukaan uudisrakennettaessa, olevia rakennuksia korjattaessa, alueen ympäristöjä hoidettaessa ja teitä rakennettaessa ja korjattaessa tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä ja erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimenpide sopeutuu arvokkaisiin kaukonäkymiin ja avoimiin peltomaisemiin.
Martinrannantie sijaitsee Katajistontien loppupäässä ja sen varteen rakennetut omakotitalot näkyvät peltomaisemassa pitkälle. Rakennusten väleistä avautuu paikoittain näkymiä Pyhäjärvelle Pitkänniemen sairaala-alueen suuntaan. Maasto kohoaa rantatöyräänä pian rantaviivan jälkeen, ja vanhaa peltomaata olevat kiinteistöt ovat muutoin avointa maisematilaa. Niiden rakennukset näkyvät jossakin määrin myös järvelle. Martinrannantien kahden jo rakennetun AO-tontin istutukset eivät ole täysin kaavamääräyksen mukaisia, sillä selkeää puustoista maisemarajaa ei muodostu peltoaukeiden suuntaan. Rakennukset sopivat ulkoarkkitehtuurinsa ja värityksensä puolesta kuitenkin viljelymaisemaan melko hyvin.
Poikkeamislupahakemuksen mukainen rakennus poikkeaisi arkkitehtonisesti voimakkaasti korttelin muusta rakentamisesta. Nykyhetken suunnittelutrendien mukainen, ilmeeltään voimakkaan taajamamainen ja ulkoväritykseltään tumma rakennus ei sovellu maakunnallisesti arvokkaaseen viljelymaisemaan. Suunnitelmien mukaiseen rakennukseen kuuluu myös laajoja heijastavia lasipintoja itse rakennuksessa sekä kauttaaltaan lasitetussa kookkaassa terassissa. Rakennukseen kytketty autokatos lisää massiivisuuden vaikutelmaa. Hakemuksen liiteaineistossa on tuotu ilmi, että saman peltoaukean läheisyydessä sijaitsee jo yksi kookas moderni asuinrakennus. Kyseinen rakennus sijaitsee kuitenkin suurelta osin metsäsaarekkeen suojassa. Peltoaukeita halkovilta Vihtamontieltä ja Katajistontieltä aukeaa kyseisen rakennuksen ohi näkymä vesistön yli Pyhäjärventien/Rajasalmentien suuntaan moottoritielle. Martinrannantien varren kiinteistöt sijoittuvat viljelyaukeiden ja vesistömaiseman kannalta keskeisemmällä paikalla ja niille tiivistyy useita kulttuuriympäristön arvoja. Näin ollen rakennuspaikkoja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Maakuntamuseo toteaa, että Martinrannantie 1:n uudisrakennuksen suunnittelussa tulee noudattaa ranta-asemakaavan määräyksiä ja henkeä ja sopeuttaa suunnitelmat ulkoarkkitehtuurin osalta maisemaan ja aikaisempaan rakennuskantaan.
Suunniteltu rantasauna on kerrosalaltaan 30 kem2/250mm. Tosiasialliselta pinta-alaltaan se on 34 kem2. Saunaan on suunniteltu liitettäväksi kookas lasiterassi (28,5 m2), joka kasvattaa rakennuksen kokoa lähes kaksinkertaiseksi. Tämän lisäksi saunan suunnitelmiin kuuluu lähes 60 m2 kokoinen avoterassi. Rakennuksen korkeudeksi on suunniteltu 5 m. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue jatkuu Pyhäjärvelle ja Nokialle saakka, joten myös rantamaisemat ovat sen arvojen kannalta keskeisessä osassa. Maiseman arvoalueella sauna tulisi toteuttaa mahdollisimman pienin maisemavaikutuksin, rantapuuston suojaan ilman kookkaita terasseja ja suuria heijastavia lasipintoja.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että ko. kiinteistön pohjoisosa sijaitsee Katajiston kivikautisen asuinpaikan (mj-tunnus 604010006) alueella. Suunnitelman mukaan rantasauna terasseineen sijoittuisi asemakaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolelle, osittain muinaisjäännösalueelle. Suunnitelma ei ole myöskään tältä osin hyväksyttävissä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Saunan pinta-ala myös ylittää asemakaavan salliman koon.
Museoviraston ohjeen mukaan rakentamisessa tai muussa maankäytössä tulisi ottaa huomioon myös muinaisjäännöksiä ympäröivien alueiden maisemalliset arvot ja välttää maiseman olennaista muuttamista. Kivikautisille asuinpaikoille on tyypillistä vesistön, kuten järven, rannan välitön läheisyys, mikä kertoo kivikautisen pyyntikulttuurin elinkeinoista ja liikkumisesta. Maisemallinen yhteys järveen tukee siten muinaisjäännöksen ymmärrettävyyttä, mikä on yhdessä ympäristön säilyneisyyden kanssa tärkeitä muinaisjäännöksen arvoon liittyviä kriteereitä. Tämän vuoksi rakentamista suunniteltaessa muinaisjäännösalueen viereiselle rantavyöhykkeelle on pyrittävä maltillisiin, maisemaa mahdollisimman vähän muuttaviin ratkaisuihin. Saunan suunnitelmaa on syytä tarkistaa myös tästä näkökulmasta, ja voimassa olevia rajoituksia/määräyksiä on noudatettava.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamisluvasta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kiinteistö sijaitsee Sankilan kylässä Pyhäjärven rannalla. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisemaa. Alueella yhdistyvät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Lukuisat muinaisjäännökset kertovat alueen vuosituhansia kestäneestä historiasta. Viljelykset sijoittuvat rannoille ja vesistönäkymät on merkittävä osa maisemakuvaa. Suurin osa Sankilan nykyisistä pelloista on merkitty viljellyksi jo 1700-luvun lopun kartoissa (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Vihtamontien ja Katajistontien ympäristössä on säilynyt viljeltyjä peltoaukeita, vanhoja pihapiirejä ja pieniä metsäsaarekkeita. Maisemaan on sijoiteltu jonkin verran uudisrakentamista, joka kuitenkin pääosin sopeutuu maisemaan hyvin.
Alueella on voimassa vuonna 2006 hyväksytty Sankilan ranta-asemakaava, jossa Martinrannantien varteen on osoitettu kolme erillispientalotonttia (AO). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa yksiasuntoisia erillispientaloja talousrakennuksineen vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Asuinrakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 190 kem2. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 220 kem2. Korttelin rakennusten tulee muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. Julkisivujen tulee olla joko peittomaalattua lautaa tai rapatutut. Tonttien eteläreunojen tulee olla puustoiset ja muodostaa ehyt maisemaraja. Tonttien pohjoissivujen istutuksilla tulee tontti sopeuttaa ilmeeltään viereiseen rantamaisemaan. Loput rantaan asti ulottuvista kiinteistöistä on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Muina merkintöinä on muinaisjäännösalue (sm) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Rantaan on osoitettu puustovyöhykkeelle rantasaunojen rakennusalat. Kaavan yleismääräyksen mukaan uudisrakennettaessa, olevia rakennuksia korjattaessa, alueen ympäristöjä hoidettaessa ja teitä rakennettaessa ja korjattaessa tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä ja erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimenpide sopeutuu arvokkaisiin kaukonäkymiin ja avoimiin peltomaisemiin.
Martinrannantie sijaitsee Katajistontien loppupäässä ja sen varteen rakennetut omakotitalot näkyvät peltomaisemassa pitkälle. Rakennusten väleistä avautuu paikoittain näkymiä Pyhäjärvelle Pitkänniemen sairaala-alueen suuntaan. Maasto kohoaa rantatöyräänä pian rantaviivan jälkeen, ja vanhaa peltomaata olevat kiinteistöt ovat muutoin avointa maisematilaa. Niiden rakennukset näkyvät jossakin määrin myös järvelle. Martinrannantien kahden jo rakennetun AO-tontin istutukset eivät ole täysin kaavamääräyksen mukaisia, sillä selkeää puustoista maisemarajaa ei muodostu peltoaukeiden suuntaan. Rakennukset sopivat ulkoarkkitehtuurinsa ja värityksensä puolesta kuitenkin viljelymaisemaan melko hyvin.
Poikkeamislupahakemuksen mukainen rakennus poikkeaisi arkkitehtonisesti voimakkaasti korttelin muusta rakentamisesta. Nykyhetken suunnittelutrendien mukainen, ilmeeltään voimakkaan taajamamainen ja ulkoväritykseltään tumma rakennus ei sovellu maakunnallisesti arvokkaaseen viljelymaisemaan. Suunnitelmien mukaiseen rakennukseen kuuluu myös laajoja heijastavia lasipintoja itse rakennuksessa sekä kauttaaltaan lasitetussa kookkaassa terassissa. Rakennukseen kytketty autokatos lisää massiivisuuden vaikutelmaa. Hakemuksen liiteaineistossa on tuotu ilmi, että saman peltoaukean läheisyydessä sijaitsee jo yksi kookas moderni asuinrakennus. Kyseinen rakennus sijaitsee kuitenkin suurelta osin metsäsaarekkeen suojassa. Peltoaukeita halkovilta Vihtamontieltä ja Katajistontieltä aukeaa kyseisen rakennuksen ohi näkymä vesistön yli Pyhäjärventien/Rajasalmentien suuntaan moottoritielle. Martinrannantien varren kiinteistöt sijoittuvat viljelyaukeiden ja vesistömaiseman kannalta keskeisemmällä paikalla ja niille tiivistyy useita kulttuuriympäristön arvoja. Näin ollen rakennuspaikkoja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Maakuntamuseo toteaa, että Martinrannantie 1:n uudisrakennuksen suunnittelussa tulee noudattaa ranta-asemakaavan määräyksiä ja henkeä ja sopeuttaa suunnitelmat ulkoarkkitehtuurin osalta maisemaan ja aikaisempaan rakennuskantaan.
Suunniteltu rantasauna on kerrosalaltaan 30 kem2/250mm. Tosiasialliselta pinta-alaltaan se on 34 kem2. Saunaan on suunniteltu liitettäväksi kookas lasiterassi (28,5 m2), joka kasvattaa rakennuksen kokoa lähes kaksinkertaiseksi. Tämän lisäksi saunan suunnitelmiin kuuluu lähes 60 m2 kokoinen avoterassi. Rakennuksen korkeudeksi on suunniteltu 5 m. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue jatkuu Pyhäjärvelle ja Nokialle saakka, joten myös rantamaisemat ovat sen arvojen kannalta keskeisessä osassa. Maiseman arvoalueella sauna tulisi toteuttaa mahdollisimman pienin maisemavaikutuksin, rantapuuston suojaan ilman kookkaita terasseja ja suuria heijastavia lasipintoja.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että ko. kiinteistön pohjoisosa sijaitsee Katajiston kivikautisen asuinpaikan (mj-tunnus 604010006) alueella. Suunnitelman mukaan rantasauna terasseineen sijoittuisi asemakaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolelle, osittain muinaisjäännösalueelle. Suunnitelma ei ole myöskään tältä osin hyväksyttävissä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Saunan pinta-ala myös ylittää asemakaavan salliman koon.
Museoviraston ohjeen mukaan rakentamisessa tai muussa maankäytössä tulisi ottaa huomioon myös muinaisjäännöksiä ympäröivien alueiden maisemalliset arvot ja välttää maiseman olennaista muuttamista. Kivikautisille asuinpaikoille on tyypillistä vesistön, kuten järven, rannan välitön läheisyys, mikä kertoo kivikautisen pyyntikulttuurin elinkeinoista ja liikkumisesta. Maisemallinen yhteys järveen tukee siten muinaisjäännöksen ymmärrettävyyttä, mikä on yhdessä ympäristön säilyneisyyden kanssa tärkeitä muinaisjäännöksen arvoon liittyviä kriteereitä. Tämän vuoksi rakentamista suunniteltaessa muinaisjäännösalueen viereiselle rantavyöhykkeelle on pyrittävä maltillisiin, maisemaa mahdollisimman vähän muuttaviin ratkaisuihin. Saunan suunnitelmaa on syytä tarkistaa myös tästä näkökulmasta, ja voimassa olevia rajoituksia/määräyksiä on noudatettava.
Jaa
Facebookissa