rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Teukku on Nuupalan kylän kantataloja. Nykyinen pihapiiri on syntynyt 1900-luvun vaihteessa, jolloin tilaa siirrettiin muutamia metrejä pohjoiseen. Vuosisadan alkupuolella Teukku toimi kestikeivarina. Rakennusryhmään kuuluu 10 tältä ajalta olevaa rakennusta. Tilakeskus sijaitsee näkyvällä paikalla Asemakadun (ent vanha vaunutie) varrella. Pihapiirissä on runsaasti vanhaa puutarhakasvillisuutta.

Tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1890-91, laajennettu 1910), 2. asuinrakennus "mummonmökki" (1800-l) 3. aitta/ratassuoja (1890-l) 4. liiteri (1900-l) 5. sauna/kanala (1940-l) 6. kellari (1890-l) 7. navettarakennus (1900) 8. AIV-rakennus/varasto (1940/50-l) 9. vilja-aitta (1900-l vaihde) 10. riihi (1800-l)

Rinteessä oleva asuinrakennus on rakennettu nykyiselle paikalle vuonna 1890 ja laajennettu länsipäästä salilla ja kahdella kamarilla 1910-luvulla. Rakennuksessa on hyödynnetty vanhempaa asuinrakennusta. Rakennuksessa on yhtenäinen lohkotuista kivistä tehty kivijalka Hirsirunko on vuorattu keiilapontatulla vaakalaudoituksella Pohjoispuolella on säilynyt alkuperäinen vuoraus, eteläpuoli uusittu. Seinän yläosa on vesilistan erottama ja pystypaneloitu. Vuoraus on maalattu punamullalla. Ikkunat ovat nykyaikaiset kolmikertaiset 1980-luvulta, pokat ruskeaksi petsatut. 6-ruutuisuus jäljittelee vanhaa. Myös vuorilautojen yläosan uusrenesanssiin vivahtava koristelu on uusittu. Länsipään ikkunat ovat alkuperäiset. Rakennuksessa on satulakatto, joka on katettu betonitiilellä. Osa piipuista vanhoja, profiloituja. Julkisivun puolella on kaksi hyvinsäilynyttä koristeellista umpikuistia, joissa on aumattu satulakatto. Itäpäädyssä on satulakattoinen umpikuisti. Sisätiloissa on säilynyt vanhoja 1800-luvun ovia. Pirtissä on kookas pilariuuni, jonka muurasi 1890-luvulla Petrell. Myös vanhoja kaakeliuuneja on säilynyt.

2. Asuinrakennus (n. 5x8 m) on rakennettu nurkkakiville ja siinä on pitkänurkkainen hirsirunko. Rakennus on vuoraamaton, väristä ei näkyviä jälkiä. Myös päädyt ovat hirsirakenteiset, vuoliaiskatto. Ikkunat ovat olleet 6-ruutuiset, useimmat puuttuvat. Oven yläpuolella ollut kuisti on lahonnut/purettu pois. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennuksen välipohjat ovat purettu lahovaurioiden vuoksi. Omistaja suunnittelee rakennuksen kunnostamista. Oven vieressä olevassa hirressä on vuosiluku 1809, joka voi viitata rakennusvuoteen. Rakennusaika joka tapauksessa 1800-luvun alkupuolelta. Omistajan mukaan siirretty 1900-luvun vaihteessa talon yhdelle tädille asuinmökiksi.

3. Rakennuksessa on kaksi aittaa (puori) ja ratashuone. Rakennus on tehty nurkkakiville. Aitassa on lyhytnurkkainen punamullalla maalattu hirsirunko, nurkat lohenpyrstöliitoksin. Ratashuone on rankorakenteinen. Sen rakenteissa on käytetty vanhoja hirsiä, joista yhdessä on vuosiluku 1792. Ratashuonen on vuorattu peiterimavuorauksella. Rakennuksessa on satulakatto, joka katettu profiilipellillä.

5. Saunarakennus on kaivettu rinteeseen ja se on betonirakenteinen. Sen päällä on lautarakenteinen kanala, jossa on ruutuikkunoita ja satulakatto. Rakennus on tehty sotien jälkeen, 1940-luvun loppupuolella. Malli ja idea on mahdollisesti otettu rintaman korsusaunoista.

6. Maakellari on rakennettu suurista lohkotuista luonnnkivistä holvaamalla. Rakennetta suojaa lyhytnurkkaisista hirsistä tehty rakenne, jossa on satulakatto.

7. Navetta on rakennettu yhtenäiselle lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Navettaosuus on rakennettu pystyhirsistä. Kivijalan päällä on kaksi hirsikertaa, jonka jälkeen on pystyhirret. Näiden päällä on vielä kaksi hirsikertaa. Rakennetta on tuettu nurkkien metallivahvistuksilla. Vinkkelin muodostava kapeampi talliosuus on normaali lyhytnurkkainen rakenne. Rakennus on vuoraamaton ja punamullalla maalattu. Yläosa/vintti on rankorakenteinen on vuorattu peiterimavuorauksella. Ikkunat ovat pieniä 6-ruutuisia. Vintinpäädyissä on moniruutuiset kiilaikkunat. Rakennuksessa on satulakatto ja se on katettu profiilipellillä. Sisäpuolelle on rakennettu myöhemmin tiiliseinä. Rakennusvuosi on mahdolliseti 1900. Rakennus on osittain huonossa kunnossa. Katon vuotamisen vuoksi osa välipohjaa on romahtanut. Rakennus on myös kallistunut etelänsuuntaan. Talliosan alahirsissä myös lahovaurioita.

8. AIV-rakennus on mahdollisesti 1930-luvulta. Kokeilu epäonnistui ja pilasi läheisen kaivon. Myöhemmin rakennusta on muutettu kellariksi ja pieneksi traktoritalliksi.

9. Vilja-aitta on rakennettu lohkotuille kivijalalle. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu peiterimalla eteläpuolelta. Rakennusaika 1900-luvun vaihde.

10. Paririihi on rakennettu nurkkakiville. Rakennuksessa on pitkänurkkainen, vuoraamaton hirsirunko. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Katon vuotamisen vuoksi toisen riihen kattotulit ovat osittain huonossa kunnossa. Kiukaat ovat säilyneet. Rakennettu 1800-luvulla. Rakennuksen katos "lakka" on purettu tien läheisyyden vuoksi.

Teukku on Nuupalan kylän vanhoja kantataloja. Vanha kylätontti sijaitsi Liekoveden rannalla nykyisen vaneritehtaan paikalla. Nykyiselle tontille tila on siirretty 1800-luvun aikana. Teukun pihapiiri oli aikaisemmin hieman alempana, siten että nykyinen Asemankatu kulki pihapiirin läpi. Liikenteen lisääntyessä isäntänä 1877-1923 ollut Juho Vilhonpoika Teukku päätti siirtää pihapiirin kauemmaksi tiestä. Asuinrakennus rakennettiin 1890 ja siinä käytettiin hyväksi vanhaa pirttiä. Myös muu rakennuskanta, navetta, aitat, vilja-aitta ja maakellari ovat rakennettu tässä 1900-luvun vaihteen siirrossa. Rakentamisessa hyödynnettiin vanhaa materiaalia, joka näkyy vanhoina vuosilukuina ja navetan pystyhirsirakenteessa. Pihan vanhin kasvillisuus on myös 1900-luvun alkupuolelta. Teukku toimi kievarina vuosina 1906-1910. Muistiteidon mukaan asuinrakennusta jatkettiin 1910-luvulla kievarin seurauksena länsipäästä salilla ja kahdella kamarilla.

Teukun pihapiiri sijaitsee Asemankadun varrella. Rakennukset ovat osittain kivisessä rinteessä ja osaksi vaunusuon peltoaukealla. Pihaa suojaa tien suuntaan pensasaita. Lisäksi on suuria kuusia ja vaahtera. Eteläpuolen pihassa on omenapuita ja marjapensaita. Koristepensaita ovat mm. ruusupensaat. Rinteen vuoksi pihassa on matalia kivipenkereitä. Pohjoispuolella tontti on enemmän luonnontilainen, muodostuen kivisestä rinteestä, jossa kasvaa lehti- ja havupuita. Osa rakennuksista muodostaa tiiviin ja pienen pihapiirin.

Teukun laaja ja monipuolinen rakennettu kokonaisuus tulisi säilyttää. Erityisesti pitäisi huolehtia, että asuinrakennukset säilyvät. Rakennusten korjauksissa tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Rakennusten alkuperäiset rakennusosat tulisi pyrkiä säilyttämään. Mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen.Tilakeskusta ympäröivä maisema, pellot, tie ja metsä tulisi säilyttää nykyisellään. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus. Teukun talon papereita, om. Teukku Erkki. Piilonen, Sastamalan historia 3. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

Teukku Erkki, haastattelu marraskuussa 2004