Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa sijaitsevan Suomen Trikoon Onkiniemen tehtaan ja voimalaitoksen suojelutilanteesta, kulttuurihistoriallisista arvoista sekä tulevassa peruskorjauksessa, korotuksessa ja muutoksissa huomioitavista seikoista. Onkiniemen Trikoon alustavia suunnitelmia ja kunto- ja haitta-aineselvityksiä on esitelty Pirkanmaan maakuntamuseolle työneuvottelussa 10.11.2022, minkä lisäksi kohteeseen tehtiin maastokäynti 23.11.2022. Maastokäynnillä rakennukset kierrettiin ulkoa, tutustuttiin keskeisimpiin sisätiloihin ja käytiin vesikatolla. Neuvotteluun ja maastokäynnille osallistuivat maakuntamuseon läntisestä Tampereesta vastaava rakennustutkija ja perinnerakennusmestari sekä suunnittelijan ja rakennuttajan edustajat.

Suomen Trikoon Onkiniemen tehdasalueen historiasta, kulttuurihistoriallisista ja kaupunkikuvallisista arvoista on laadittu selvitykset:
- Suomen Trikoo - Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumishistoria, Susanna Rantanen, 1999.
- Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas - Selvitys rakennetusta ympäristöstä, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, 2006.
- Särkänniemen alueen rakennusinventointi, Selvitystyö Ahola, 2018.

Selvitysten perusteella Onkiniemen sukkatehtaan ja voimalaitoksen rakennutti suomalainen tekstiiliteollisuusyritys Suomen Trikoo Oy. Tehdasalue rakentui lyhyen ajanjakson kuluessa vuosina 1953-1957. Rannan tuntumassa sijaitsevaa voimalaitosta laajennettiin vuona 1960 itäpäädystä turbogeneraattorisalilla ja punatiilistä, rungoltaan U-muotoista tehdasta vuonna 1968 rakentamalla sisäpihalle eteläsiiven kylkeen laajennusosa. Lisäksi tehtaaseen kuului varasto ja muuntamo. Voimalaitoksen ovat suunnitelleet Halme sekä Pertti Jauhiainen ja muut tehdasrakennukset elinkeinoelämän ja teollisuuden tilojen suunnitteluun erikoistunut tamperelainen rakennusinsinööri Veikko Kallio.

Sukkien lisäksi Onkiniemen tehtaalla valmistettiin alusvaatteita. Vuonna 1983 Suomen Trikoo siirtyi yrityskaupan seurauksena Finlayson Oy:n omistukseen. Tekstiilituotanto Onkiniemen tehtaalla päättyi vuonna 1992. Teollisen toiminnan päätyttyä Onkiniemen trikoota on käytetty pienteollisuuteen, kulttuuri- ja urheilualan toimintaan sekä varastointiin.

Onkiniemen Trikoon alueelle on asemakaavan muutoksen (nro 8663) toteuttamisen ajaksi asetettu rakennuskielto. Alueen asemakaavanmuutos on ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa U-muotoiselle 1950-luvulla rakennetulle tehdasrakennukselle ja kahdessa vaiheessa 1950-60-luvuilla rakennetulle voimalaitokselle on osoitettu suojelumerkinnät (sr-55). Merkintää koskee kaavamääräys: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Voimaan tullessaan asemakaava mahdollistaisi varaston, muuntamon ja tehtaan sisäpihan 1968 rakennetun laajennusosan, sukkavärjäämön, purkamisen, tehdasrakennuksen korottamisen kahdella kerroksella, kolmikerroksisen uudisosan toteuttamisen sisäpihalle sekä tehtaan ja voimalaitoksen väliin. Tehtaan pääkäyttötarkoitukseksi on kaavaehdotuksessa osoitettu keskustatoimintojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa tai asuntoja. Asuinhuoneistoja varten sallitusta rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 35 %.

Selvitysten ja maastokäynnin perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suojeltujen sukkatehtaan ja voimalaitoksen keskeiset ominaispiirteet, joiden vaalimista suojelumääräyksillä tavoitellaan ovat seuraavat:
- Punatiilisten julkisivujen yleisilme, symmetria, aukotus, runkomuoto ja räystäättömyys; rakennukset on vaivatta tunnistettavissa 1950-luvun teollisuusrakennuksiksi.
- Runsaat säilyneet alkuperäiset rakennusosat ja -materiaalit: tiili, puurunkoiset ikkunat, lasitiili-ikkunat, ulko-ovet, sisäänkäyntien betoniset ovenpäälliskatokset.
- Suojelumerkinnät koskevat ensisijassa rakennusten julkisivuja, mutta myös sisätiloissa olisi tärkeä säilyttää joitain piirteitä, kuten sukkatehtaan porrashuoneiden ilme ja sijainti, betoniset ikkunapenkit sekä tehdassalien pilarit tai osa niistä.

Rakennusten kunnostaminen uudiskäyttöön edellyttää todennäköisesti joidenkin rakenteiden, kuten välipohjien uusimista sekä joitain muutoksia julkisivuihin. Välipohjien uusimiseen ei ole estettä, mikäli kuntotutkimus tai haitta-ainetutkimus toteaa toimenpiteen välttämättömäksi. Rakennusten nykyinen runkomuoto tulee kuitenkin säilyttää. Julkisivumuutokset ovat mahdollisia, mikäli ne ovat suhteellisen vähäisiä ja suunnitellaan huolellisesti rakennuksen ilmeeseen sovittaen. Sukkatehtaan korotus ja sisäpihalle toteutettava uusiosa voivat ilmeeltään olla moderneja, kuten kaavan viiteaineistoissakin on esitetty, jolloin ne eroavat selkeästi rakennuksen alkuperäisistä osista.

Rakennusten kaikki ikkunat ovat alkuperäisiä puuikkunoita tai lasitiili-ikkunoita, minkä lisäksi osassa ikkunoista on erilaisia ilmanvaihtoon liittyviä laitteita. Ikkunoilla on julkisivujen ilmeessä merkittävä rooli. Laitteiden poistaminen tai niiden korvaaminen uusilla ilmanvaihtoon, sisätilojen lämmitykseen tai viilennykseen liittyvillä laitteilla on mahdollista. Lasitiilisiä ikkuna-aukkoja tulisi säilyttää mahdollisimman laajasti, eikä kaikkia lasitiili-ikkunoita tule korvata tavallisilla ikkunoilla. Voimalaitoksen sisäänkäyntisivun korkeat lasitiili-ikkunat tulisi säilyttää. Lasitiiliaukkojen tilalle vaihdettavat ikkunat tulee toteuttaa puuikkunoina, joiden puitejako mukailee rakennuksen muiden ikkunoiden puitejakoa.

Puurunkoiset ikkunat vaikuttavat pääosin kunnostuskelpoisilta, pohjoissivulla jopa hyväkuntoilta. Niitä tulisi säilyttää ja kunnostaa mahdollisimman laajasti, sukkatehtaassa vähintään porrashuoneiden osalla, mutta suositeltavaa olisi tutkia ikkunoiden säilyttämistä koko länsisivun osalla ja voimalaitoksessa koko eteläsivun osalla. Uusittavien ikkunoiden ja ulko-ovien tulee vastata alkuperäisiä. Ikkunoiden tulee olla rungoltaan puuta ja puitejaoltaan alkuperäistä vastaavia. Puitejakoa ei voida hyväksyä toteutettavaksi ulkoikkunaan kiinnitettävällä ritilällä tai rimoituksella. Sekä kunnostettavissa että uusittavissa ikkunoissa sisäikkuna voidaan toteuttaa lämpölasielementillisenä ja ilman puitejakoa.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa tuoda esiin, että osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista on sitoutunut sen nykyisiin rakennusmateriaaleihin ja muotoihin. Siksi jokaisen alkuperäisen rakennusosan vaihtamisen voidaan nähdä heikentävän kohteen arvoja. Tästä johtuen korjaus- ja muutostöissä on tärkeä pyrkiä säilyttämään kaikki korjattavissa olevat rakennusosat ja suosia mahdollisuuksien mukaan rakentamisaikakaudelle tyypillisiä, perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja.

Onkiniemen Trikoon korttelin tulevat muutossuunnitelmat pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa sijaitsevan Suomen Trikoon Onkiniemen tehtaan ja voimalaitoksen suojelutilanteesta, kulttuurihistoriallisista arvoista sekä tulevassa peruskorjauksessa, korotuksessa ja muutoksissa huomioitavista seikoista. Onkiniemen Trikoon alustavia suunnitelmia ja kunto- ja haitta-aineselvityksiä on esitelty Pirkanmaan maakuntamuseolle työneuvottelussa 10.11.2022, minkä lisäksi kohteeseen tehtiin maastokäynti 23.11.2022. Maastokäynnillä rakennukset kierrettiin ulkoa, tutustuttiin keskeisimpiin sisätiloihin ja käytiin vesikatolla. Neuvotteluun ja maastokäynnille osallistuivat maakuntamuseon läntisestä Tampereesta vastaava rakennustutkija ja perinnerakennusmestari sekä suunnittelijan ja rakennuttajan edustajat.

Suomen Trikoon Onkiniemen tehdasalueen historiasta, kulttuurihistoriallisista ja kaupunkikuvallisista arvoista on laadittu selvitykset:

- Suomen Trikoo - Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumishistoria, Susanna Rantanen, 1999.

- Suomen Trikoon Onkiniemen tehdas - Selvitys rakennetusta ympäristöstä, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, 2006.

- Särkänniemen alueen rakennusinventointi, Selvitystyö Ahola, 2018.

Selvitysten perusteella Onkiniemen sukkatehtaan ja voimalaitoksen rakennutti suomalainen tekstiiliteollisuusyritys Suomen Trikoo Oy. Tehdasalue rakentui lyhyen ajanjakson kuluessa vuosina 1953-1957. Rannan tuntumassa sijaitsevaa voimalaitosta laajennettiin vuona 1960 itäpäädystä turbogeneraattorisalilla ja punatiilistä, rungoltaan U-muotoista tehdasta vuonna 1968 rakentamalla sisäpihalle eteläsiiven kylkeen laajennusosa. Lisäksi tehtaaseen kuului varasto ja muuntamo. Voimalaitoksen ovat suunnitelleet Halme sekä Pertti Jauhiainen ja muut tehdasrakennukset elinkeinoelämän ja teollisuuden tilojen suunnitteluun erikoistunut tamperelainen rakennusinsinööri Veikko Kallio.

Sukkien lisäksi Onkiniemen tehtaalla valmistettiin alusvaatteita. Vuonna 1983 Suomen Trikoo siirtyi yrityskaupan seurauksena Finlayson Oy:n omistukseen. Tekstiilituotanto Onkiniemen tehtaalla päättyi vuonna 1992. Teollisen toiminnan päätyttyä Onkiniemen trikoota on käytetty pienteollisuuteen, kulttuuri- ja urheilualan toimintaan sekä varastointiin.

Onkiniemen Trikoon alueelle on asemakaavan muutoksen (nro 8663) toteuttamisen ajaksi asetettu rakennuskielto. Alueen asemakaavanmuutos on ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa U-muotoiselle 1950-luvulla rakennetulle tehdasrakennukselle ja kahdessa vaiheessa 1950-60-luvuilla rakennetulle voimalaitokselle on osoitettu suojelumerkinnät (sr-55). Merkintää koskee kaavamääräys: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Voimaan tullessaan asemakaava mahdollistaisi varaston, muuntamon ja tehtaan sisäpihan 1968 rakennetun laajennusosan, sukkavärjäämön, purkamisen, tehdasrakennuksen korottamisen kahdella kerroksella, kolmikerroksisen uudisosan toteuttamisen sisäpihalle sekä tehtaan ja voimalaitoksen väliin. Tehtaan pääkäyttötarkoitukseksi on kaavaehdotuksessa osoitettu keskustatoimintojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa tai asuntoja. Asuinhuoneistoja varten sallitusta rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 35 %.

Selvitysten ja maastokäynnin perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suojeltujen sukkatehtaan ja voimalaitoksen keskeiset ominaispiirteet, joiden vaalimista suojelumääräyksillä tavoitellaan ovat seuraavat:

- Punatiilisten julkisivujen yleisilme, symmetria, aukotus, runkomuoto ja räystäättömyys; rakennukset on vaivatta tunnistettavissa 1950-luvun teollisuusrakennuksiksi.

- Runsaat säilyneet alkuperäiset rakennusosat ja -materiaalit: tiili, puurunkoiset ikkunat, lasitiili-ikkunat, ulko-ovet, sisäänkäyntien betoniset ovenpäälliskatokset.

- Suojelumerkinnät koskevat ensisijassa rakennusten julkisivuja, mutta myös sisätiloissa olisi tärkeä säilyttää joitain piirteitä, kuten sukkatehtaan porrashuoneiden ilme ja sijainti, betoniset ikkunapenkit sekä tehdassalien pilarit tai osa niistä.

Rakennusten kunnostaminen uudiskäyttöön edellyttää todennäköisesti joidenkin rakenteiden, kuten välipohjien uusimista sekä joitain muutoksia julkisivuihin. Välipohjien uusimiseen ei ole estettä, mikäli kuntotutkimus tai haitta-ainetutkimus toteaa toimenpiteen välttämättömäksi. Rakennusten nykyinen runkomuoto tulee kuitenkin säilyttää. Julkisivumuutokset ovat mahdollisia, mikäli ne ovat suhteellisen vähäisiä ja suunnitellaan huolellisesti rakennuksen ilmeeseen sovittaen. Sukkatehtaan korotus ja sisäpihalle toteutettava uusiosa voivat ilmeeltään olla moderneja, kuten kaavan viiteaineistoissakin on esitetty, jolloin ne eroavat selkeästi rakennuksen alkuperäisistä osista.

Rakennusten kaikki ikkunat ovat alkuperäisiä puuikkunoita tai lasitiili-ikkunoita, minkä lisäksi osassa ikkunoista on erilaisia ilmanvaihtoon liittyviä laitteita. Ikkunoilla on julkisivujen ilmeessä merkittävä rooli. Laitteiden poistaminen tai niiden korvaaminen uusilla ilmanvaihtoon, sisätilojen lämmitykseen tai viilennykseen liittyvillä laitteilla on mahdollista. Lasitiilisiä ikkuna-aukkoja tulisi säilyttää mahdollisimman laajasti, eikä kaikkia lasitiili-ikkunoita tule korvata tavallisilla ikkunoilla. Voimalaitoksen sisäänkäyntisivun korkeat lasitiili-ikkunat tulisi säilyttää. Lasitiiliaukkojen tilalle vaihdettavat ikkunat tulee toteuttaa puuikkunoina, joiden puitejako mukailee rakennuksen muiden ikkunoiden puitejakoa.

Puurunkoiset ikkunat vaikuttavat pääosin kunnostuskelpoisilta, pohjoissivulla jopa hyväkuntoilta. Niitä tulisi säilyttää ja kunnostaa mahdollisimman laajasti, sukkatehtaassa vähintään porrashuoneiden osalla, mutta suositeltavaa olisi tutkia ikkunoiden säilyttämistä koko länsisivun osalla ja voimalaitoksessa koko eteläsivun osalla. Uusittavien ikkunoiden ja ulko-ovien tulee vastata alkuperäisiä. Ikkunoiden tulee olla rungoltaan puuta ja puitejaoltaan alkuperäistä vastaavia. Puitejakoa ei voida hyväksyä toteutettavaksi ulkoikkunaan kiinnitettävällä ritilällä tai rimoituksella. Sekä kunnostettavissa että uusittavissa ikkunoissa sisäikkuna voidaan toteuttaa lämpölasielementillisenä ja ilman puitejakoa.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa tuoda esiin, että osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista on sitoutunut sen nykyisiin rakennusmateriaaleihin ja muotoihin. Siksi jokaisen alkuperäisen rakennusosan vaihtamisen voidaan nähdä heikentävän kohteen arvoja. Tästä johtuen korjaus- ja muutostöissä on tärkeä pyrkiä säilyttämään kaikki korjattavissa olevat rakennusosat ja suosia mahdollisuuksien mukaan rakentamisaikakaudelle tyypillisiä, perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja.

Onkiniemen Trikoon korttelin tulevat muutossuunnitelmat pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.