Pirkkalan kunta osti vuonna 1949 Kyöstin tilan, johon myös nykyinen Turrin asuinalue kuuluu. Kunta sai kaupassa merkittävän maa-alueen asutusta, teollisuutta ja kunnallisia palveluita varten. Turrissa on venesatama, uimaranta sekä NNKY:n kurssikeskus. Ranta-alueella on lisäksi huvila-asutusta. Nykyinen Turrin asuinalue kaavoitettiin asuinalueeksi vuonna 1963 ja se rakentui nopeasti kaavoittamisen jälkeisinä vuosina 1964-1970. Tarkasteltu asuinalue oli avaraa peltomaata, eikä siellä ollut aiempaa rakennuskantaa.

Turri sijaitsee Naistenmatkantien pohjoispuolella. Alue rajoittuu pohjoisessa Pyhäjärveen, idässä Naistenmatkan alueisiin, etelässä Kyöstin asuinalueeseen ja lännessä vuonna 1983 valmistuneeseen taajaman ohittavaan Pyhäjärventiehen.

Turrin omakotialue rakennettiin vuosina 1963-1970. Alueella on 76 omakotitaloa, jotka on sijoitettu erikoisen pihakaavan mukaisesti. Alueen tontit on jaettu seitsemään ryhmään, joissa kussakin on 6-11 tonttia yhteisen piha-aukion ympärillä. Alueen pääväylä on kaartuva Turrintie, josta erkanevat kujat piha-aukioille. Kujat on erikoisen kaavan mukaisesti nimetty pihoiksi. Nimistössä on käytetty naistennimiä, kuten Mirjanpiha, Mairenpiha ja Minnanpiha. Asuinrakennukset ovat aikakaudelle hyvin tyypillisiä loivaharjakattoisia, yksikerroksisia, yhden perheen omakotitaloja. Julkisivumateriaaleina on käytetty puhtaaksimuurattua puna- tai kelkkihiekkatiiltä tai roiskerappausta. Rakennukset ovat usein L-kirjaimen muotoisia, jolloin oleskelupihasta muodostuu rauhaisampi. Tontin ovat pääosin lyhyen suorakaiteen muotoisia ja kooltaan noin 900-1000m².

Alunperin peltomaisemaan rakennettu asuinalue on nykyisin kaunis ja vehreä alue, jonka puusto on lehtipuuvaltaista ja valtaosaa pihoista rajaavat hoidetut orapihlaja-aidat. Taloryhmien väliin jäävät viheralueet ja sisäpihanomaiset piha-aukiot ovat nekin hyvin hoidettuja ja reheviä.

Pientaloalueen rakennuskannan yhtenäisyys tulisi ehdottomasti pyrkiä jatkossa säilyttämään, välttämällä alueen täydennysrakentamista ja merkittäviä rakennusten ulkoasun muutoksia. Erityisesti rakennusten matalien kattolinjojen säilymiseen tulisi kiinnittää huomiota. Olemassa olevien viher- ja puistoalueiden säilyttäminen alueen asukkaiden virkistyskäytössä tulisi turvata myös tulevaisuudessa. Viheralueet toimivat myös alueen erikoisen pihakaavan jäsentäjinä, minkä vuoksi niiden sälyminen on ensiarvoisen tärkeää. Alueen rakennusinventointitiedot eivät ole vielä kattavat. Mahdolliset uudet maankäyttösuunnitelmat edellyttävät inventoinnin täydentämistä ja syventämistä.

Asemakaavat, Pirkkalan kunta; rakennuslupapiirustukset, Pirkkalan kunta; Pitkin poikin Pirkkalaa, 1997; Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, 2002.

Asemakaavan vahvistamis pvm 15.2.1963 (osa alueesta on muutosten vuoksi kaavoitettu uudelleen).