Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pyynikinlinnan on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund. Tyyliltään klassisistinen rakennus valmistui vuonna 1924 apteekkari Uno J. Hagbergin asunnoksi. 1930-luvun alussa rakennus siirtyi kauppaneuvos Emil Aaltoselle ja toimi siitä lähtien pääasiassa hänen taidekokoelmansa sijoituspaikkana. 1980-luvulla rakennus on peruskorjattu näyttely-, konsertti- ja kokoustiloiksi. Vuodesta 2004 alkaen Pyynikinlinnassa on toiminut Emil Aaltosen Säätiön ylläpitämä teollisuus- ja taidemuseo.
Pyynikinlinna on osa valtakunnallisesti merkittävää Pyynikinrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) ja kokonsa ja sijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä. Rakennus on suojeltu vuonna 1987 laaditussa asemakaavassa merkinnällä sr-8, jota koskee suojelumääräys Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Käynnistymässä olevassa korjaushankkeessa Pyynikinlinnan rapatut julkisivut korjataan restauroiden, sisätiloissa tehdään vähäisiä muutoksia, kellarikerroksen 1980-luvun asussa olevat saunatilat ja talon sähköjärjestelmät uusitaan. Samalla asennetaan uusi julkisivuvalaistus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja sille toimitettuihin aineistoihin ja toteaa, että tehdyt korjaus- ja muutossuunnitelmat on tehty huolellisesti, asiantuntevalla ja restauroivalla otteella ja rakennuksen merkittävät kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot huomioiden. Maakuntamuseolla ei näin ollen ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pyynikinlinnan on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund. Tyyliltään klassisistinen rakennus valmistui vuonna 1924 apteekkari Uno J. Hagbergin asunnoksi. 1930-luvun alussa rakennus siirtyi kauppaneuvos Emil Aaltoselle ja toimi siitä lähtien pääasiassa hänen taidekokoelmansa sijoituspaikkana. 1980-luvulla rakennus on peruskorjattu näyttely-, konsertti- ja kokoustiloiksi. Vuodesta 2004 alkaen Pyynikinlinnassa on toiminut Emil Aaltosen Säätiön ylläpitämä teollisuus- ja taidemuseo.
Pyynikinlinna on osa valtakunnallisesti merkittävää Pyynikinrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) ja kokonsa ja sijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä. Rakennus on suojeltu vuonna 1987 laaditussa asemakaavassa merkinnällä sr-8, jota koskee suojelumääräys Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Käynnistymässä olevassa korjaushankkeessa Pyynikinlinnan rapatut julkisivut korjataan restauroiden, sisätiloissa tehdään vähäisiä muutoksia, kellarikerroksen 1980-luvun asussa olevat saunatilat ja talon sähköjärjestelmät uusitaan. Samalla asennetaan uusi julkisivuvalaistus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja sille toimitettuihin aineistoihin ja toteaa, että tehdyt korjaus- ja muutossuunnitelmat on tehty huolellisesti, asiantuntevalla ja restauroivalla otteella ja rakennuksen merkittävät kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot huomioiden. Maakuntamuseolla ei näin ollen ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa