Uotilan tilakeskuksessa ovat: 1. asuinrakennus (1891/ 1920-l), 2. navetta/talli (1891/1920), 3. aitta (1700-l,) 4. aitta (1700-l), 5. viljamakasiini (1926), 6. saunarakennus (n. 1900), 7. konesuuli (1978), 8. kuivuri (1920-/1980), 9. puimalan pahnalato (1920/30-l) ja 10. autotalli (2005) Rakennukset ovat kaikki puuverhoiltuja, lukuun ottamatta viljamakasiinia. Uotilan edelleen toimiva maatila on kylän kantataloja. Tontti on 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Perinteistä ja edustavaa rakennuskantaa ovat asuinrakennus, joka on rakennettu 1891 ja jota on uusittu 1920-luvulla, navetta ja kaksi aittaa (1700-luvulta). Vanhempi ja uudempi rakennuskanta muodostavat näkyvän ja edustavan kokonaisuuden molemmin puolin Lapinkulmantietä. Tilakeskuksen ympäristön pienipiirteiset peltoalueet ovat säilyneet avoimina. Pienissä metsäsaarekkeissa kasvaa mm. katajaa. Uotila on osa Alkkulanlahti-Riitiälänjärven agraarimaisema -arvoaluetta.

1. Asuinrakennus, n. 9x28 metriä, on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle saumatulle kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu listoin erotetulla kolmiosaisella, keltaiseksi maalatulla vuorauksella. Alhaalla rintapaneelina pystysuuntainen helmiponttipaneeli. Sen yläpuollella seinäpaneelina on keilapontattu vaakalauta ja ylhäällä helmiponttinen pystylaudoitus. Päädyissä on tympanonkoriste. Listat, koristeet ja ikkunat ovat valkoiset. Ikkunat ovat uusittu vuonna 1994 ja jako jäljittelee vanhaa ristikarmillista 6-ruutuista. Satulakaton katteena on vanha saumattu peltikatto.Rakennusvuosi on 1891 ja rakennusta uudistettiin vuonna 1920, jolloin rakennusta jatkettiin eteläpäästä kahdella kamarilla ja kivijalkaan rakennettiin pieni kellaritila. Samoin itäpuolelle rakennettiin mansardikattoinen frontoni. Todennäköisesti rakennus vuorattiin ja peltikatto laitettiin tällöin. Rakennuksen länsipuolella on pulpettikattoinen umpikuisti, jossa on kaksi sisäänkäyntiä, ruutuikkunat ja paneloidut pariovet. Ikkunat uusittu 1994. Sisäänkäynti on myös eteläpäässä, jossa on pienen satulakattoisen katoksen suojaama sisäänkäynti. Samoin itäpuolella on ulko-ovi, ei kuistia. Ulkoasu säilynyt 1920-luvun asussa.

2. Satulakattoinen navettaosa on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle vuonna 1891. Hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Sisäpuolella on myöhemmin tehty tiilimuuraus. Rakennusta on jatkettu vuonna 1920 mansardikattoisella talliosalla, joka on osin hirsi- ja rankorakenteinen, ruutuikkunat. Talliosa on vuorattu samoin kuin navetta. Katolla on taitteessa yhteensä 6 valokaappia. Katemateriaalina aaltopelti. Rakennus on hyvin säilynyt vanhassa asussa.

3. Pieni aittarakennus on siirretty muutama vuosi takaperin talouspihan keskeltä syrjemmälle. Lisäksi rakennuksessa on vanhoja siirtomerkintöjä. Rungossa punamullan jäänteitä. Vuoraamattomassa rakennuksessa on sulkanurkat, posket ja otsa. Lattia jatkuu etupuolella askelmaksi. Lautaovessa vaakapanelointi, vanha avainkilpi. Satulakatto ja katon rakenteet ovat uusittu siirronyhteydessä. Katemateriaalina on profiilipelti. Jalkarakenne lankuista. Säilynyt hyvin, lukuunottamatta kattorakenteita. Rakennusaika 1700-/1800-l

4. Pieni aittarakennus on rakennettu lankkujalan päälle. Otsallisessa ja poskellisessa aitassa on vuoraamaton punamullattu hirsirunko, sulkanurkat. Ovi on yksinkertainen, 2-peilinen ja mustaksi maalattu. Ovessa vanha avainkilpi. Katon rakenteet ovat tehty leveistä kirveellä veistetyistä lankuista. Satulakatto on katettu huovalla. Rakennuksessa ei havaittu siirtomerkintöjä. Aitta on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussa. Rakennusaika 1700/1800-l

5. Viljamakasiini on rakennettu betonista vuonna 1926. Rakennusta on koristeltu mm. räystään profilointi, oven ja pienten ikkunoiden yläosan palkkikehys. Rakennuksessa on vanha rappaus, joka on osin irronnut länsipuolelta. Itä- ja pohjoispuolelle on raaputettu nimikirjaimia ym. viime vuosina. Rakennuksessa on pienet ikkunat julkisivussa ja takaseinässä. Telttakaton huipulla on pieni pienillä ikkunoilla varustettu valokaappi. Kate on alkuperäinen vihreäksi maalattu saumapelti.

6. Entinen auna/liiterirakennus on rakennettu saumaamattomalle kivijalalle. Rakennuksessa on vihreällä peiterimalla vuorattu runko. Runko on hirsi- ja rankorakenteinen. Ikkunat ja ovet ovat vanhat. Ulkoasua on muuttanut pohjoissivulle tehty suuri aukko. Rakennusta käytetään nykyisin konesuojana.

Uotila on kylän kantataloja. Nykyiselle paikalle tilakeskus on siirretty 1770-luvulla pidetyn isonjaon jälkeen, kuitenkin viimeistään 1860-luvulla. Tilakeskuksessa oli tulipalo vuonna 1891, jonka jälkeen rakennettiin uusi päärakennus ja navetta. 1910-luvulla Uotilasta erotettiin Saraste -niminen tila, jonka tilakeskus perustettiin Kylmäkoskelle vievän tien varteen. Uotila toimii edelleen viljelytilana. Kokonaispinta-alasta noin 42 hehtaaria on peltoa. Viljelyssä on myös Riitiälän Anttilan tilan entiset pellot.

Uotilan tilakeskus jakautuu Lapinkulmantien etelä- ja pohjoispuolelle. Rakennukset ovat matalalla harjanteella, jota ympäröivät kapeat peltokaistaleet ja kuusivoittoiset metsät. Ympäristössä on pelloilla pieniä mäkikumpareita, joilla kasvaa mm. katajaa. Tilan maisemaa hallitsevat rakennusten lisäksi kookkaat kuuset ympäristössä ja pihapiirissä. Asuinrakennuksen ympärille keskittyvä puutarha on nurmipintainen ja sillä kasvaa muutamia koristepensaita ja omenapuita. Tien suuntaan on suojana suuria kuusia ja koivuja. Tienvarressa on myös matala puurakenteinen aita. Asuinrakennuksen pohjoispuolella on kuusiaita ja muutama mänty.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006