Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on purkaa Ali-Toukolan vuonna 1910 rakennettu tiilinavetta. Navetan paikalle on suunniteltu rakennettavaksi vastaavan kokoinen juhlatila. Ali-Toukola sijaitsee Korpiniemen - Moltsian - Pakkalanjärven maakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa, mutta se ei kuulu arvoalueen rakennusperinnön ydinkohteisiin. Arvoalueen rajaus on laajentunut aiemmasta rajauksesta vuonna 2014 laaditussa päivitysinventoinnissa. Nykyinen rajaus on merkitty voimassa olevaan maakuntakaavaan. Ali-Toukola on inventoitu osana Sahalahden rakennusinventointia (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, 2005-06). Inventoinnissa Ali-Toukolalla on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa, ja se on arvotettu luokkaan 2: "Kohteella on historiallista ja/tai maisemallista arvoa. Lisäksi se on säilyttänyt hyvin tai melko hyvin rakennushistorialliset ominaispiirteensä." Selvityksen suosituksen mukaan toiseen luokkaan kuuluvien kohteiden säilyminen on erittäin tärkeää historiallisin perustein ja niiden säilymisen tulisi olla ensisijainen tavoite.
Ali-Toukolaa koskee Pakkalan kyläosayleiskaava, jossa Ali-Toukolan tilakeskus on huomioitu merkinnällä sr-2: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin kannalta edustava rakennus tai rakennusryhmä [Kaavatekstissä virheellinen muotoilu]." Kaavamerkinnällä osoitetuissa kohteissa rakennusten purkamiseen tulee hakea purkamislupa. Lisäksi kaavassa määrätään, että: "Rakennuksissa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden sekä lähialueen ympäristönhoidon tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti sekä ympäristö- ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin." Ali-Toukolan arvoista kaavassa on nostettu esiin sen asutushistoriallinen merkitys kantatilana, navetan tyypillisyys alueelle ja rakennuskannan tyypillisyys talonpoikaisen rakentamisen edustajana sekä tilakeskuksen maisemallisesti erittäin merkittävä sijainti. Uudisrakentamisen kaava ohjaa sijoittamaan karjakon asunnon läheisyyteen tai sen pohjoisella puolella sijaitsevaan metsäsaarekkeeseen. Lisäksi todetaan että: "[u]udisrakentamisessa ja korjaamisessa tulee huomioida erityisesti rakennusten maisemallinen merkitys Pakkalantien suunnasta". Kaavaselostuksessa Ali-Toukolan suojelumerkinnän perusteluiksi on kirjattu seuraavaa: "Maisemallinen merkitys on kohteen arvoista tärkein. Maisemallisen arvon säilymisen kannalta on tärkeää asuinrakennuksen ja navetan muodostaman kokonaisuuden hahmottuminen maisemassa." Pakkalan osayleiskaava on laadittu ennen nykyisen maakuntakaavan päivitystä eikä Ali-Toukola siitä syystä sijoitu kaavassa maakunnalliselle arvoalueelle.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Ali-Toukolan vanhalla navetalla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Se kuuluu Ali-Toukolan kantatilan keskeisimpään vanhaan rakennuskantaan ja sijoittuu näkyvästi Korpiniemen - Moltsian - Pakkalanjärven maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Navetan arvot on nostettu esiin myös Pakkalan kyläosayleiskaavan suojelumerkinnässä.
Maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen 2.3.2023 tarkastuskäynnin navettarakennuksen kunnon arvioimiseksi. Läsnä olivat kiinteistön omistajat. Saadun tiedon mukaan nautakarjan pito tilalla on lopetettu jo 1970-luvulla, jonka jälkeen navettaa on muokattu sisäpuolelta voimakkaasti ja se on ollut varastokäytössä. Syvärunkoisen rakennuksen yläpohja kannattajineen sekä pääosa väliseinistä on purettu, mikä on johtanut muun muassa vesikattorakenteiden epävakauteen ja sen myötä betonitiilikatteen paikallisiin painumiin. Rakennus on käytännössä räystäätön ja hulevesien johtamisessa on puutteita, minkä johdosta tiilirakenteiset ulkoseinät ovat kauttaaltaan vaihtelevasti rapautuneet sekä monin paikoin liikkuneet ja murtuneet. Rakennuksen vauriot kohdistuvat kaikkiin rakennusosiin ja ovat niin laajat, että navetan kunnostaminen olisi verrattavissa uudisrakentamiseen.
Edellä esitetyn perusteella maakuntamuseo pitää navetan purkamista mahdollisena, joskin valitettavana. Purkamisen yhteydessä on suositeltavaa ottaa talteen käyttökelpoiset rakennusmateriaalit, kuten ehjänä säilyneet käsin lyödyt tiilet, ja joko hyödyntää niitä mahdollisessa uudisrakentamisessa tai tarjota edelleen kierrätykseen.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on purkaa Ali-Toukolan vuonna 1910 rakennettu tiilinavetta. Navetan paikalle on suunniteltu rakennettavaksi vastaavan kokoinen juhlatila. Ali-Toukola sijaitsee Korpiniemen - Moltsian - Pakkalanjärven maakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa, mutta se ei kuulu arvoalueen rakennusperinnön ydinkohteisiin. Arvoalueen rajaus on laajentunut aiemmasta rajauksesta vuonna 2014 laaditussa päivitysinventoinnissa. Nykyinen rajaus on merkitty voimassa olevaan maakuntakaavaan. Ali-Toukola on inventoitu osana Sahalahden rakennusinventointia (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, 2005-06). Inventoinnissa Ali-Toukolalla on todettu olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa, ja se on arvotettu luokkaan 2: "Kohteella on historiallista ja/tai maisemallista arvoa. Lisäksi se on säilyttänyt hyvin tai melko hyvin rakennushistorialliset ominaispiirteensä." Selvityksen suosituksen mukaan toiseen luokkaan kuuluvien kohteiden säilyminen on erittäin tärkeää historiallisin perustein ja niiden säilymisen tulisi olla ensisijainen tavoite.
Ali-Toukolaa koskee Pakkalan kyläosayleiskaava, jossa Ali-Toukolan tilakeskus on huomioitu merkinnällä sr-2: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin kannalta edustava rakennus tai rakennusryhmä [Kaavatekstissä virheellinen muotoilu]." Kaavamerkinnällä osoitetuissa kohteissa rakennusten purkamiseen tulee hakea purkamislupa. Lisäksi kaavassa määrätään, että: "Rakennuksissa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden sekä lähialueen ympäristönhoidon tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti sekä ympäristö- ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin." Ali-Toukolan arvoista kaavassa on nostettu esiin sen asutushistoriallinen merkitys kantatilana, navetan tyypillisyys alueelle ja rakennuskannan tyypillisyys talonpoikaisen rakentamisen edustajana sekä tilakeskuksen maisemallisesti erittäin merkittävä sijainti. Uudisrakentamisen kaava ohjaa sijoittamaan karjakon asunnon läheisyyteen tai sen pohjoisella puolella sijaitsevaan metsäsaarekkeeseen. Lisäksi todetaan että: "[u]udisrakentamisessa ja korjaamisessa tulee huomioida erityisesti rakennusten maisemallinen merkitys Pakkalantien suunnasta". Kaavaselostuksessa Ali-Toukolan suojelumerkinnän perusteluiksi on kirjattu seuraavaa: "Maisemallinen merkitys on kohteen arvoista tärkein. Maisemallisen arvon säilymisen kannalta on tärkeää asuinrakennuksen ja navetan muodostaman kokonaisuuden hahmottuminen maisemassa." Pakkalan osayleiskaava on laadittu ennen nykyisen maakuntakaavan päivitystä eikä Ali-Toukola siitä syystä sijoitu kaavassa maakunnalliselle arvoalueelle.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Ali-Toukolan vanhalla navetalla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Se kuuluu Ali-Toukolan kantatilan keskeisimpään vanhaan rakennuskantaan ja sijoittuu näkyvästi Korpiniemen - Moltsian - Pakkalanjärven maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Navetan arvot on nostettu esiin myös Pakkalan kyläosayleiskaavan suojelumerkinnässä.
Maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen 2.3.2023 tarkastuskäynnin navettarakennuksen kunnon arvioimiseksi. Läsnä olivat kiinteistön omistajat. Saadun tiedon mukaan nautakarjan pito tilalla on lopetettu jo 1970-luvulla, jonka jälkeen navettaa on muokattu sisäpuolelta voimakkaasti ja se on ollut varastokäytössä. Syvärunkoisen rakennuksen yläpohja kannattajineen sekä pääosa väliseinistä on purettu, mikä on johtanut muun muassa vesikattorakenteiden epävakauteen ja sen myötä betonitiilikatteen paikallisiin painumiin. Rakennus on käytännössä räystäätön ja hulevesien johtamisessa on puutteita, minkä johdosta tiilirakenteiset ulkoseinät ovat kauttaaltaan vaihtelevasti rapautuneet sekä monin paikoin liikkuneet ja murtuneet. Rakennuksen vauriot kohdistuvat kaikkiin rakennusosiin ja ovat niin laajat, että navetan kunnostaminen olisi verrattavissa uudisrakentamiseen.
Edellä esitetyn perusteella maakuntamuseo pitää navetan purkamista mahdollisena, joskin valitettavana. Purkamisen yhteydessä on suositeltavaa ottaa talteen käyttökelpoiset rakennusmateriaalit, kuten ehjänä säilyneet käsin lyödyt tiilet, ja joko hyödyntää niitä mahdollisessa uudisrakentamisessa tai tarjota edelleen kierrätykseen.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.