Liikennehistoriallisesti Pappila sijaitsee keskeisellä paikalla Vammaskosken pohjoisrannalla. Vesistöt, Kokemäenjoki ja Rauta- sekä Kulovesi tarjosivat hyvän kulkureitin rannikolta pitkälle sisämaahan. Kosken yläpuolella olevaan niemeen perustettiin kirkko mahdollisesti 1200-luvulla. Kotiseutututkija Antero Warelius kirjoitti 1850-luvulla pappilaa edeltäneen kylän olleen Vammaskosken niskalla. Koskenpää nimisessä kylässä oli 4-5 taloa ja se olisi yhdistetty pappilaksi 1400-luvulla. Pappilan sijoittumiseen vaikutti kirkon läheisyys, mutta myös Vammaskoski, jonka kalastusoikeuksilla oli merkittävä sija keskiajalla. Papille pyrittiin usein myös luovutettaman pitäjän keskeinen, parhaisiin kuuluva maatila. Vanhan pappilan ja Vammaskosken kautta kulki myös vanha postitie, joka mainitaan jo 1500-luvulla. Postitiestä erkani Vammaskoskella myös Vaunutienä tunnettu haarautuma.

Pappilan alue rakentui hitaasti. 1900-luvun alkupuolella Vanhan ja uuden pappilan lisäksi rakennuskantaa oli vanhojen valtateiden, nyk. Asemankatu ja Sastamalankadun varrella. Tässä vaiheessa Nuupalan puolella tiivis asutus oli levinnyt jo Pappilan rajaan saakka. Pappilan maiden keskellä lisäksi oli Lousajan kylän taloille kuuluva maa-alue, jolle syntyi asutusta ja tiilitehdas 1900-luvun vaihteessa. Pappilanlahden rannalle perustettiin myös uittoyhdistyksen tukikohta. Ensimmäinen asemakaavasuunnitelma Pappilan alueelle valmistui vuonna 1936, joka koski Nuupalan rajan tuntumassa olevaa metsäistä harjannetta. Alueelle suunniteltiin Pappilan omakotialuetta jonka pääkatuna olisi ollut Pappilankatu (nyk. Varikonkatu), joka olisi päättynyt rukoushuoneen tonttiin. Eteläpuolella rataa olisi ollut lisäksi kaivopuisto. Nykisin paikalla on leikkikenttä. Asemakadun ja Sastamalankadun varteen oli merkitty suurempia liike- ja asuinrakennuksia. Rakennusjärjestys vahvistettiin 1938, mutta pyykitys siirtyi aina sodanjälkeiseen aikaan. Vuonna 1955 Nuupalan ja Pappilan alueet liitettiin Vammalan kauppalaan ja alueen kaavoittaminen alkoi. Nälkälänmäki ja radan pohjoispuolinen alue saivat kaavan 1956 ja eteläinen vuonna 1959. Kaavat pohjautuvat vuoden 1936 suunnitelmaan. Nämä 1950-luvulla tehdyt kaavat ovat osittain edelleen voimassa. Tarkistuksia on tehty Varikonkadun ja koulualueella 1970- ja 80-luvulla.

Pappilan maat sijaitsevat Vammaskosken pohjoisrannalta alkavana kaistaleena, joka suuntautuu kohti luodetta. Itäpuolella on Lousajan ja Kallialan kylän maita ja länsipuolella on Nuupalan kylän maat. Nykyisin pappilan maat kuuluvat pääosin Sastamalan kaupunginosaan. Historiallisesti Pappilan ranta-alue muodostuu kahdesta osasta. Lännessä on Vammaskoskeen ulottuva metsäinen selänne, itäosan ollessa savipohjaista laaksoa, jossa pappilan pellot sijaitsivat. Nykyisin Pappilan Vammaskosken ja Rautaveden Pappilanlahden rannalla olevat metsäharjanne ja peltoalueet ovat muuttuneet osaksi Vammalan kaupunkitaajamaa. Vanhin rakennuskanta on keskittynyt lähelle rantaa vanhojen valtaväylien, Asema- ja Sastamalankadun varrelle. Näiden teiden varrelle jäävät mm. vanha (1810) ja uusi pappila (1923). Näiden valtaväylien varrella ovat myös entinen Tyrvään kunnan terveystalo (1939) (Uosso), Vammalan pääkirjasto sekä Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Näiden pohjoispuolelle jäävän omakoti- ja koulualueiden rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Asuntoalueen pohjoisosassa näkyvä maamerkki on vuonna 1959 rakennettu vesitorni. Ensimmäinen koulurakennus oli metsän keskelle, Nälkälänmäen kupeeseen vuonna 1929 rakennettu Muistolan alakansakoulu. Koulukäytön jälkeen rakennusta laajennettiin päiväkodiksi. Nykyisten Muistolan kouluna tunnettujen rakennusten rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Pappilan asutuksen pohjoisrajaksi muodostui Satakunnantie, joka rakennettiin 1970-luvulla. Samanikäinen asutus jatkuu itäpuolella olevan Lousajan kylän mailla. Satakunnantien pohjoispuolelle perustettiin 1940 Asevarikko 3, jonka laaja alue tuli osittain myös Pappilan alueelle.

Alueen kaavat ovat suurelta osin 1950- ja 70-luvulta. Tulevan suunnittelun pohjaksi olisi hyvä inventoida Pappilan omakotialue kokonaisuudessaan. Alueen rakentaminen alkoi sotien jälkeen ja sinne sijoittui mm. kouluja.

Hankkeen Vammala. Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 liitteet:

- Alueinventointikortti