rakennusperinteinen

Kauka kirkonkylästä lohkottuna tilana kertoo isojaon vaikutuksesta Vesilahden asutukseen. Yhtenäinen pihapiiri, jossa rakennukset sijoittuneet sopusuhtaisesti. Perinteisen maatilapihan elementit hyvin säilyneet. Iäkäs aitta rakennushistoriallisesti arvokas.

Suojainen pihapiiri puiden keskellä, loivasti koilliseen laskevalla kukkulalla.

Päärakennus (1) leveärunkoinen, puolitoistakerroksinen. Leveä pääkuisti, jossa aumakatto ja isot ruutuikkunat. Punamullattu rimalaudoitus (paikoin huonokuntoinen), valkoiset nurkat. Tiilikatto, ikkunat ilmeisesti uusittu. Luoteisnurkassa myöhemmin rakennettu kapea sivukuisti korkealla sokkelilla.

Pihan etuosassa, tulotien suuntaisesti lautaverhottu navetta (2), osin lohkokivijalka. Huopakatto. Kyljessä puolipyöreä rehusiilo.

Päärakennuksen vieressä kulmittain punamullattu hirsiaitta (3), joka lienee vanhin pihapiirin rakennuksista. Pitkänomainen, edessä veranta, toisessa päädyssä leveämpi talliosa. Huopakatto. Verannan pylväät koristeveistetyt. Vanhat paneliovet.

Alarinteessä syrjemmällä pieni lautarakenteinen sauna (4).

Pihaantulotien varressa avoin ajoneuvovaja (5), huonokuntoinen (ei kuvaa).

Ruokolan tila on lohkottu Vesilahden kirkonkylässä sijainneesta Kässän tilasta. Isojaossa Kässän maat hajautuivat kauas kirkonkylän eteläpuolelle. Nykyinen päräakennus rakennettu 1800-luvun lopulla, rekisteröity 1900.

Tasainen nurmipiha. Marjapensaita, leikkimökki. Piha avautuu sekämetsiköksi etelän puolelle.