[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Myllykylän kulttuurimaisema, Nerkoo. Nerkoon Myllyjoki on ollut seudun huomattavimpia myllypaikkoja. Vielä pitkälle tämän vuosisadan puolelle on joessa ollut kolme myllyä: Alasen, Keskisen ja Yläsen myllyt. Nykyään toiminnassa on ainoastaan Alasen mylly, Yläsen ja Keskisen myllyn paikalla toimii kalanviljelyslaitos. Alasen myllyn yhteydessä on aiemmin ollut raamisaha. Perinteistä rakennustapaa alueella edustaa Myllyojan tilan rakennusryhmä tien varressa. 1800-luvulla rakennetussa päärakennuksessa on kaksi koristeellista kuistia. Pihapiiriin kuuluu pariaitta 1800-luvulta. Myllykylän tienoilta on säilynyt poikkeuksellisen runsaasti kertomaperinnettä kertojamestari Segei Honkalan tallentamana. Sekä Honkalan synnyin- että kotitalot ovat Myllyjoen varrella.

Kihniön ulkomuseo. Luonnonkauniin Siltajoen partaalla sijaitsee Kihniön kunnan ulkomuseoalue, joka on perustettu vuonna 1953. Rakennuksista mainittakoon Nerkoon Paloniemestä siirretty savupirtti, Tarsian kala-aitta,Koskelan talon luhtiaitta 1800-luvun alkupuolelta, asumaniemen mallassauna sekä jalkamylly. Myllyä ja kala-aittaa lukuunottamatta rakennusten ryhmittely metsään ei vastaa niiden perinteistä sijaintia pihapiirien tuntumassa.

Tarsia, Kankari. Tarsianjärven ja Syväjärven välisellä kannaksella sijaitseva Tarsian talo kuuluu Kihniön vanhimpaan kiinteään asutuskerrostumaan. Jo tätä ennen Tarsian kautta kulki tärkeä eräreitti, jota on kutsuttu Kalevaisten tieksi. Mahdollisesti tältä kaudelta on peräisin Tarsian vanha aitta, joka on merkitty vuosiluvulla 1441. Aitassa on myös vuosiluku, joka on tulkittu vuodeksi 1290. Numeroiden muodosta päätellen se ei kuitenkaan ole aito. Perimätiedon mukaan aitta on rakennettu pirkkalaisten veronkantoa varten tai kyröläisten kala-aitaksi. Tarsian päärakennuksen ikä ei ole tiedossa. Ruokakelloineen ja mutterikuisteineen se on säilyttänyt hyvin perinteisen asunsa. Pihapiirin toisella sivulla on uusi tiilirakenteinen asuinrakennus ja sen takana vanha makasiini 1800-luvulta.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]