rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräisin 1910-luvulta ja laajennettu 2000-luvulla. Laajennuksesta ja voimakkaista peruskorjauksista johtuen talon alkuperäinen runkomuoto ja ilme ovat pääosin kadonneet. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Hirvikadun ja Raitakadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja suurehkolla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemissa.

Hirvikadun ja Raitakadun kulmauksessa sijaitseva suurehko tasamaatontti, jolla 1910-luvulla rakennettu ja 2000-luvulla laajennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä pieni pihavaja.

Tonttimaa on lohkottu Pispan tilan maista. Asuintalon rakensi August Sandel 1910-luvulla ja talossa asui enimmillään Sandelin perheen lisäksi Laineet sekä alivuokralaisia. Vuonna 1956 talon ostivat hevosmiesveljekset Jaakko ja Kalle Lehtonen. 1950-luvulla asuinrakennusta on peruskorjattu. Kiinteistö on vaihtanut viimeksi omistajaa 2000-luvulla, jolloin asuinrakennusta on korjattu ja laajennettu merkittävästi.

Pihassa on ollut ainakin vielä 1950-luvulla piharakennus. Rakennus oli asuinrakennuksen kanssa samansuuntainen, suorakaide, ja sijaitsi tontin perällä nykyisen pienen pihavajan paikalla. Piharakennuksessa on ollut mm. hevostalli, 2 lehmää ja sika. Nyt pihan perällä on pieni pulpettikattoinen pihavaja, jossa on vaaka ponttilautavuoraus ja katteena punainen huopakatto. Väriltään rakennus on vaalea beige ja ruskeat listat. Rakennus on tarkoitus purkaa, eikä sitä ole sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi inventoitu erikseen.

Lähiympäristössä on sekalaista rakennuskantaa: muutamia 1900-luvun alun asuinrakennuksia, 1960-luvun pienkerrostalo, 1980-luvun rivitaloja sekä 2000-luvun moderni omakotitalo.

Verkko- ja lauta-aidoilla rajattu piha tasainen nurmipintainen puutarhapiha, jossa kasvaa suuri vaahtera, omena- ja luumupuita, sireeniä, marjapensaita ja kukkia. Käynti pihaan on asuinrakennuksen koillispuolelta. Pääoven edusta on sorapintainen. Pihan yleisilme, kasvillisuus ja pinnat ovat perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 8.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 312.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).