Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavassa mahdollistetaan tietyillä alueilla loma-asuntojen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon kaavan luonnoksesta (DIAR: 351/2017) sekä arkeologisen inventoinnin täydennyksestä ja arkeologisten kohteiden merkinnöistä (DIAR: 381/2020).

Suurin osa arkeologisista kohteista on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan, mutta kohde Pentojärven saari puuttuu yhä. Se on löytynyt vuoden 2016 kulttuuriympäristöselvityksen arkeologisessa inventoinnissa ja on inventointiraportin kohde nro 9 (s. 27). Kyseessä on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 1000032030). Kohde tulee merkitä kaavakarttaan sm-merkinnällä.

Kaavakartan karttalehdessä 2 ja suunnitelman liitekartassa 6 kohteen nro 13 Vehkapuntarin kylä merkintä on sm. Kyseessä on kuitenkin muu kulttuuriperintökohde, joka tulisi merkitä yleiskaavaan kohdemerkinnällä kp tai s. Merkinnän selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Arkeologisia kohteita ei ole numeroitu kaavakartassa, mutta ne on koottu liitekartalle 6, johon liittyy myös kohdeluettelo. Tämä on hyväksyttävä vaihtoehto.

Kaava-alueelle sijoittuu osia Kuhmalahden-Puntarin, Tervaniemen, Pohjan-Rasinkulman sekä Vehkajärven kylän maakunnallisesti arvokkaista kulttuurimaisemista. Kaavaa varten on laadittu kulttuuriympäristöselvitys. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta selvityksessä on tunnistettu tälle kaava-alueelle sijoittuvat Kivisalmen kyläkeskuksen (osittain), Tervaniemen kyläkeskuksen (osittain), Pajulan kyläkeskuksen (osittain), Mattilankylän, Vehkajärven kyläkeskuksen sekä Savimaantien asutuksen arvoalueet. Lisäksi kaava-alueelta on inventoinnissa tunnistettu useita arvokkaita, osin arvoalueiden ulkopuolelle jääviä kohteita.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että luonnoksessa on asianmukaisesti osoitettu maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien alueet sekä kaavaa varten laaditussa inventoinnissa todetut arvoalueet. Sen sijaan yksittäisten, inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennetun ympäristön kohteiden suojelumerkintöjen todettiin vaativan vielä työstämistä. Nyt kyseiset kohteet on merkitty kaavakarttaan joko sr-1- tai sr-2-merkinnällä, vaikka kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen vastineraportissa todetaan, että kaikki kyseiset kohteet tultaisiin merkitsemaan sr-1-merkinnöin. Kaavaselostuksen mukaan taas kaavassa on osoitettu erikseen kulttuurihistoriallisesti/rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset sr-1-merkinnällä ja pienemmän suojelustatuksen omaavat sr-2-merkinnällä. Sitä, mihin jaottelu perustuu, ei tuoda ilmi. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aineistoja tulee tältä osin vielä selkiyttää.

Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo toi luonnosvaiheen lausunnossaan ilmi pieniä rakennetun ympäristön selvitykseen liittyviä täydennystarpeita. Täydennykset on nyt tehty, ja selvitysaineisto on asianmukainen. Maakuntamuseo kommentoi luonnosvaiheen lausunnossaan lisäksi virheellisesti, että Vehkajärven kirkko olisi suojeltu kirkkolailla. Tarkempi selvittely osoitti, että asia ei ole näin. Kirkolla on nyt kaavassa asianmukainen suojelumerkintä, jossa suojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Vastineraportissa on kuitenkin tällä osin virheellinen vastine.

Kaavan rakennetun ympäristön arvoalueet sekä kohteet indeksointeineen on kaavakartan lisäksi koottu erilliselle liitekartalle, johon kuuluu myös kohdeluettelo. Ratkaisu on hyvä. Kaavan sr-määräyksissä todetaan, että kyseisestä luettelosta löytyisivät kohteiden ominaispiirteet, joihin suojelu kohdistuu. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ominaispiirteet löytyvät kaavaa varten laaditusta kulttuuriympäristöinventoinnista. Kaavamääräyksen selitettä on syytä korjata tältä osin.

Korjattu kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavassa mahdollistetaan tietyillä alueilla loma-asuntojen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon kaavan luonnoksesta (DIAR: 351/2017) sekä arkeologisen inventoinnin täydennyksestä ja arkeologisten kohteiden merkinnöistä (DIAR: 381/2020).

Suurin osa arkeologisista kohteista on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan, mutta kohde Pentojärven saari puuttuu yhä. Se on löytynyt vuoden 2016 kulttuuriympäristöselvityksen arkeologisessa inventoinnissa ja on inventointiraportin kohde nro 9 (s. 27). Kyseessä on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 1000032030). Kohde tulee merkitä kaavakarttaan sm-merkinnällä.

Kaavakartan karttalehdessä 2 ja suunnitelman liitekartassa 6 kohteen nro 13 Vehkapuntarin kylä merkintä on sm. Kyseessä on kuitenkin muu kulttuuriperintökohde, joka tulisi merkitä yleiskaavaan kohdemerkinnällä kp tai s. Merkinnän selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Arkeologisia kohteita ei ole numeroitu kaavakartassa, mutta ne on koottu liitekartalle 6, johon liittyy myös kohdeluettelo. Tämä on hyväksyttävä vaihtoehto.

Kaava-alueelle sijoittuu osia Kuhmalahden-Puntarin, Tervaniemen, Pohjan-Rasinkulman sekä Vehkajärven kylän maakunnallisesti arvokkaista kulttuurimaisemista. Kaavaa varten on laadittu kulttuuriympäristöselvitys. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta selvityksessä on tunnistettu tälle kaava-alueelle sijoittuvat Kivisalmen kyläkeskuksen (osittain), Tervaniemen kyläkeskuksen (osittain), Pajulan kyläkeskuksen (osittain), Mattilankylän, Vehkajärven kyläkeskuksen sekä Savimaantien asutuksen arvoalueet. Lisäksi kaava-alueelta on inventoinnissa tunnistettu useita arvokkaita, osin arvoalueiden ulkopuolelle jääviä kohteita.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että luonnoksessa on asianmukaisesti osoitettu maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien alueet sekä kaavaa varten laaditussa inventoinnissa todetut arvoalueet. Sen sijaan yksittäisten, inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennetun ympäristön kohteiden suojelumerkintöjen todettiin vaativan vielä työstämistä. Nyt kyseiset kohteet on merkitty kaavakarttaan joko sr-1- tai sr-2-merkinnällä, vaikka kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen vastineraportissa todetaan, että kaikki kyseiset kohteet tultaisiin merkitsemaan sr-1-merkinnöin. Kaavaselostuksen mukaan taas kaavassa on osoitettu erikseen kulttuurihistoriallisesti/rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset sr-1-merkinnällä ja pienemmän suojelustatuksen omaavat sr-2-merkinnällä. Sitä, mihin jaottelu perustuu, ei tuoda ilmi. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aineistoja tulee tältä osin vielä selkiyttää.

Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo toi luonnosvaiheen lausunnossaan ilmi pieniä rakennetun ympäristön selvitykseen liittyviä täydennystarpeita. Täydennykset on nyt tehty, ja selvitysaineisto on asianmukainen. Maakuntamuseo kommentoi luonnosvaiheen lausunnossaan lisäksi virheellisesti, että Vehkajärven kirkko olisi suojeltu kirkkolailla. Tarkempi selvittely osoitti, että asia ei ole näin. Kirkolla on nyt kaavassa asianmukainen suojelumerkintä, jossa suojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Vastineraportissa on kuitenkin tällä osin virheellinen vastine.

Kaavan rakennetun ympäristön arvoalueet sekä kohteet indeksointeineen on kaavakartan lisäksi koottu erilliselle liitekartalle, johon kuuluu myös kohdeluettelo. Ratkaisu on hyvä. Kaavan sr-määräyksissä todetaan, että kyseisestä luettelosta löytyisivät kohteiden ominaispiirteet, joihin suojelu kohdistuu. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ominaispiirteet löytyvät kaavaa varten laaditusta kulttuuriympäristöinventoinnista. Kaavamääräyksen selitettä on syytä korjata tältä osin.

Korjattu kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.