Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alueen rakennuskanta koostuu arkkitehti Taito Uusitalon suunnittelemista asuinkerrostalosta ja matalasta liikerakennuksesta vuodelta 1976. Kaavan vaikutusalueella sijaitsevat samaan kortteliin kuuluva Tammelan Voima (Frans Jousi, 1920), kaava-alueen itäpuolella sijaitseva, Tampereen keskustan moderneihin arvokohteisiin lukeutuva Vellamon kortteli (8-Studio, Juha Luoma ja Rainer Mahlamäki, 1990) sekä kaava-alueen pohjoispuolella oleva Emil Aaltosen puisto. Kaava-alueen pohjoisosa kuuluu osittain Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Hankkeen tavoitteena on mm. purkaa liikerakennus ja rakentaa tilalle 4-8 -kerroksinen asuin- ja liikerakennus. Täydennysrakentaminen sovitetaan alueen tunnistettuihin kulttuurihistoriallisiin arvoihin. 

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että sillä ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Kaava-alueen rakennetulla ympäristöllä ei ole tunnistettu olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, eikä niihin liity selvitystarpeita. Kaava-alue sijoittuu kuitenkin kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävään ympäristöön. Kaava-alueen pohjoisosalla on vaikutusta maakunnallisesti arvokkaiden Emil Aaltosen puiston ja Tammelan torin näkymiin, ja kaava-alueelle suunnitellulla uudisrakentamisella sekä maakunnallisesti arvokkaan Tammelan Voiman että Vellamon korttelin kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellun hakkeen merkittävimmät vaikutuksen kohdistuvat Tammelan Voimaan. Viitesuunnitelmien perusteella Tammelan Voiman arvot on tunnistettu hankkeessa, ja siinä on jo tässä vaiheessa löydetty hyviä tapoja sopeuttaa uudisrakentaminen vanhaan liike- ja asuinrakennukseen julkisivujen jaottelun ja rytmityksen jatkuvuudella sekä Tammelan Voimaan liittyvän rakennusosan matalammalla kerroskorkeudella. Lähiympäristönsa lisäksi kaavahanke tulee vaikuttamaan myös Tammelan kaupunkikuvaan ja rakennetun ympäristön historiaan olemalla osa alueella käynnissä olevaa täydennysrakentamisilmiötä. Tammelan pääkatujen varsille tyypillinen matala liikerakennus korvautuu korkealla liike- ja asuinrakennuksella. Vastaavia hankkeita on Tammelassa käynnissä lukuisia, ja tämä toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenten kaupunkisuunnitteluun kuulunut matalan ja korkean rakentamisen vaihtelu tuleekin todennäköisesti katoamaan Tammelasta viimeistään 2030-luvulla.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa.  Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alueen rakennuskanta koostuu arkkitehti Taito Uusitalon suunnittelemista asuinkerrostalosta ja matalasta liikerakennuksesta vuodelta 1976. Kaavan vaikutusalueella sijaitsevat samaan kortteliin kuuluva Tammelan Voima (Frans Jousi, 1920), kaava-alueen itäpuolella sijaitseva, Tampereen keskustan moderneihin arvokohteisiin lukeutuva Vellamon kortteli (8-Studio, Juha Luoma ja Rainer Mahlamäki, 1990) sekä kaava-alueen pohjoispuolella oleva Emil Aaltosen puisto. Kaava-alueen pohjoisosa kuuluu osittain Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Hankkeen tavoitteena on mm. purkaa liikerakennus ja rakentaa tilalle 4-8 -kerroksinen asuin- ja liikerakennus. Täydennysrakentaminen sovitetaan alueen tunnistettuihin kulttuurihistoriallisiin arvoihin. 

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että sillä ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Kaava-alueen rakennetulla ympäristöllä ei ole tunnistettu olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, eikä niihin liity selvitystarpeita. Kaava-alue sijoittuu kuitenkin kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävään ympäristöön. Kaava-alueen pohjoisosalla on vaikutusta maakunnallisesti arvokkaiden Emil Aaltosen puiston ja Tammelan torin näkymiin, ja kaava-alueelle suunnitellulla uudisrakentamisella sekä maakunnallisesti arvokkaan Tammelan Voiman että Vellamon korttelin kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellun hakkeen merkittävimmät vaikutuksen kohdistuvat Tammelan Voimaan. Viitesuunnitelmien perusteella Tammelan Voiman arvot on tunnistettu hankkeessa, ja siinä on jo tässä vaiheessa löydetty hyviä tapoja sopeuttaa uudisrakentaminen vanhaan liike- ja asuinrakennukseen julkisivujen jaottelun ja rytmityksen jatkuvuudella sekä Tammelan Voimaan liittyvän rakennusosan matalammalla kerroskorkeudella. Lähiympäristönsa lisäksi kaavahanke tulee vaikuttamaan myös Tammelan kaupunkikuvaan ja rakennetun ympäristön historiaan olemalla osa alueella käynnissä olevaa täydennysrakentamisilmiötä. Tammelan pääkatujen varsille tyypillinen matala liikerakennus korvautuu korkealla liike- ja asuinrakennuksella. Vastaavia hankkeita on Tammelassa käynnissä lukuisia, ja tämä toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenten kaupunkisuunnitteluun kuulunut matalan ja korkean rakentamisen vaihtelu tuleekin todennäköisesti katoamaan Tammelasta viimeistään 2030-luvulla.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa.  Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.