Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Valion meijeri on rakennettu alun perin Osuuskunta Maito–Pirkan meijeriksi. Valmistuessaan 1961 se kuului Suomen suurimpiin meijereihin. Purkuluvan kohteena oleva tiilipiippu on osa meijerin alkuperäistä voimalaitosta. Piippua on lyhennetty alkuperäisestä 43 metrin korkeudesta, se on nyt 32 metriä, ja piipun sisälle on asennettu varsinaisena piippuna toimiva putki. Meijerin kapasiteettia on tarve kasvattaa, ja nykyisen piipun halkaisija ei riitä tuleviin tarpeisiin. Lisäksi tiilipiippu on rapautunut yläosastaan reilun 5 m:n matkalta. Hankkeen tavoitteena olisi korvata vanha piippu uudella, harmaalla, 20 metrisellä teräspiipulla.

Nekalan teollisuusalue on rakentunut toisen maailmansodan jälkeen Tampereen ratapihan viereen. Nekalan teollisuusalueelle ei sijoittunut perinteistä suurteollisuutta, vaan monipuolinen kirjo pienempiä yrityksiä. Alueella toimi mm. lukuisia elintarviketeollisuuden yrityksiä sekä keskusliikkeiden varastoja. Nekalan teollisuusalue on yhä alkuperäisessä käytössään, vaikkakin tuotanto- ja varastotilojen lomaan on perustettu lukuisia tilaa vievän kaupan liikkeitä ja harrastetiloja. Nekalan teollisuusalueesta ei ole laadittu kulttuuriympäristöselvityksiä, mistä johtuen tiedot alueen kulttuurihistoriallisista arvoista ovat puutteellisia.

Vanhan Maito-Pirkan meijerin piipun maisemallinen merkitys rajoittuu Nekalan teollisuusalueen sisälle, se jää sivuun esimerkiksi Tampereen avointen maisemien selvityksessä erityisen merkittäväksi määritellystä kaupungin eteläisen sisäänkäynnin näkymästä. Nekalan teollisuusalueella ei koskaan ole ollut huomattavaa määrää piippuja, tällä erää tiilipiippuja on jäljellä kaksi: lausunnon kohteena oleva Maito-Pirkan piippu ja Karjakunnan piippu. Tiiliset piiput kertovat osaltaan alueen teollisesta historiasta ja toimivat alueen maamerkkeinä. Tampereen tehtaanpiiput -selvityksessä (laadittu 1991, jolloin piippua ei vielä ollut lyhennetty) Maito-Pirkan piipun on todettu olevan ympäristönsä merkittävin maamerkki. Piipun lyhentäminen on jossain määrin heikentänyt piipun maisemallista merkitystä, mutta sillä on yhä maisemallista arvoa. Selvityksessä Maito-Pirkan piippu on luokiteltu muihin huomattaviin piippuihin. Niihin kuuluvat tärkeät Tampereella säilyneet piiput, joiden tehdasrakennukset edustavat Tampereen perinteisen teollisuuden monipuolisuutta ja kehittymistä. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan mahdollisuudet piipun säilyttämiseen tulisi selvittää alueen kaavoituksen yhteydessä.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää huolensa Nekalan teollisuusalueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Alue muodostaa laajan, sotien jälkeen rakentuneen teollisuusalueen, jonka historia, rakennuskanta ja kaupunkikuva omaavat paikoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita piirteitä. Alueelta ei ole laadittu kulttuuriympäristöselvityksiä, eivätkä alueen kaavat ota huomioon alueen arvoja. Alue on yhä toimiva teollisuus-, liike- ja toimitila-alue, mikä luo hyvät edellytykset historian jatkumolle, rakennusten käytölle ja ympäristöön ominaispiirteiden säilymiselle myös tulevaisuudessa, vaikkakin tuotantotapojen muutokset asettavat myös haasteita kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiselle. Maito-Pirkan piipun osalta maakuntamuseo katsoo, että piipulla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Nekalan teollisuusalueen varhaista rakennuskantaa ja maamerkkejä. Piippua ei tulisi purkaa, ja sen säilyminen nykyisessä korkeudessaan tulisi turvata asianmukaisin huoltotoi-min.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Valion meijeri on rakennettu alun perin Osuuskunta Maito–Pirkan meijeriksi. Valmistuessaan 1961 se kuului Suomen suurimpiin meijereihin. Purkuluvan kohteena oleva tiilipiippu on osa meijerin alkuperäistä voimalaitosta. Piippua on lyhennetty alkuperäisestä 43 metrin korkeudesta, se on nyt 32 metriä, ja piipun sisälle on asennettu varsinaisena piippuna toimiva putki. Meijerin kapasiteettia on tarve kasvattaa, ja nykyisen piipun halkaisija ei riitä tuleviin tarpeisiin. Lisäksi tiilipiippu on rapautunut yläosastaan reilun 5 m:n matkalta. Hankkeen tavoitteena olisi korvata vanha piippu uudella, harmaalla, 20 metrisellä teräspiipulla.Nekalan teollisuusalue on rakentunut toisen maailmansodan jälkeen Tampereen ratapihan viereen. Nekalan teollisuusalueelle ei sijoittunut perinteistä suurteollisuutta, vaan monipuolinen kirjo pienempiä yrityksiä. Alueella toimi mm. lukuisia elintarviketeollisuuden yrityksiä sekä keskusliikkeiden varastoja. Nekalan teollisuusalue on yhä alkuperäisessä käytössään, vaikkakin tuotanto- ja varastotilojen lomaan on perustettu lukuisia tilaa vievän kaupan liikkeitä ja harrastetiloja. Nekalan teollisuusalueesta ei ole laadittu kulttuuriympäristöselvityksiä, mistä johtuen tiedot alueen kulttuurihistoriallisista arvoista ovat puutteellisia.Vanhan Maito-Pirkan meijerin piipun maisemallinen merkitys rajoittuu Nekalan teollisuusalueen sisälle, se jää sivuun esimerkiksi Tampereen avointen maisemien selvityksessä erityisen merkittäväksi määritellystä kaupungin eteläisen sisäänkäynnin näkymästä. Nekalan teollisuusalueella ei koskaan ole ollut huomattavaa määrää piippuja, tällä erää tiilipiippuja on jäljellä kaksi: lausunnon kohteena oleva Maito-Pirkan piippu ja Karjakunnan piippu. Tiiliset piiput kertovat osaltaan alueen teollisesta historiasta ja toimivat alueen maamerkkeinä. Tampereen tehtaanpiiput -selvityksessä (laadittu 1991, jolloin piippua ei vielä ollut lyhennetty) Maito-Pirkan piipun on todettu olevan ympäristönsä merkittävin maamerkki. Piipun lyhentäminen on jossain määrin heikentänyt piipun maisemallista merkitystä, mutta sillä on yhä maisemallista arvoa. Selvityksessä Maito-Pirkan piippu on luokiteltu muihin huomattaviin piippuihin. Niihin kuuluvat tärkeät Tampereella säilyneet piiput, joiden tehdasrakennukset edustavat Tampereen perinteisen teollisuuden monipuolisuutta ja kehittymistä. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan mahdollisuudet piipun säilyttämiseen tulisi selvittää alueen kaavoituksen yhteydessä.Pirkanmaan maakuntamuseo esittää huolensa Nekalan teollisuusalueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Alue muodostaa laajan, sotien jälkeen rakentuneen teollisuusalueen, jonka historia, rakennuskanta ja kaupunkikuva omaavat paikoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita piirteitä. Alueelta ei ole laadittu kulttuuriympäristöselvityksiä, eivätkä alueen kaavat ota huomioon alueen arvoja. Alue on yhä toimiva teollisuus-, liike- ja toimitila-alue, mikä luo hyvät edellytykset historian jatkumolle, rakennusten käytölle ja ympäristöön ominaispiirteiden säilymiselle myös tulevaisuudessa, vaikkakin tuotantotapojen muutokset asettavat myös haasteita kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiselle. Maito-Pirkan piipun osalta maakuntamuseo katsoo, että piipulla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Nekalan teollisuusalueen varhaista rakennuskantaa ja maamerkkejä. Piippua ei tulisi purkaa, ja sen säilyminen nykyisessä korkeudessaan tulisi turvata asianmukaisin huoltotoi-min.