Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Airix-talo valmistui alkujaan Karisto & Kumpp. Oy:n kenkätehtaaksi. Rakennuksen suunnitelmat vuodelta 1931 ovat Bertel Strömmerin signeeraamat. Karisto & Kumpp. ajautui pian tehdasrakennuksen valmistuttua konkurssiin, ja vuonna 1934 sen osti tätä varten perustettu Solena Oy, jonka taustalla oli Aaltosen Kenkätehdas. Rakennus tunnetaankin Solenan kenkätehtaana. Vuonna 1983 talo muutettiin toimistokäyttöön, jonka jälkeen siellä on sijainnut mm. suunnittelutoimisto Airixin tiloja.

Rakennus on osa Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on voimassa Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava, jonka yleismääräyksen mukaan "Keskustan kehittäminen tukeutuu olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriarvoja vahvistetaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) ja muinaisjäännösten lisäksi tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologiset kulttuuriperintökohteet. Erityistä huomiota on kiinnitettäävä teollisen Tampereen kulttuuriympäristön säilymiseen ja Tampereen maisemallisiin erityispiirteisiin. - - -" Kiinteistöä koskee asemakaava vuodelta 1983, jossa sille ei ole osoitettu suojelumerkintöjä. Asemakaava on kulttuuriympäristön arvojen osalta vanhentunut eikä vastaa niiden osalta yleiskaavan tavoitteita.

Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan tausta-aineistoksi on laadittu Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella (2013), jonka yhteydessä selvitettiin myös rakennusten korotusmahdollisuuksia. Selvityksessä Airix-talo sijoittuu kaupunkikuvallisen tarkastelun perusteella kattorakentamisen kehittämisalueelle. Näin ollen hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen. Hankkeen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen arkkitehtonisten arvojen säilyttämiseen ja muutoksen alisteiseen asemaan suhteessa vanhaan rakennukseen sekä hankkeen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin. Hankkeen tausta-aineistoksi on syytä laatia selvitys rakennuksen historiasta, ominaispiirteistä ja arvoista. Kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta suositeltavin vaihtoehto olisi asemakaavan uudistaminen, jolloin rakennuksen suojelutilanne pystyttäisiin saamaan ajantasalle.

Mahdollisesta rakennusluvasta tulee pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Airix-talo valmistui alkujaan Karisto & Kumpp. Oy:n kenkätehtaaksi. Rakennuksen suunnitelmat vuodelta 1931 ovat Bertel Strömmerin signeeraamat. Karisto & Kumpp. ajautui pian tehdasrakennuksen valmistuttua konkurssiin, ja vuonna 1934 sen osti tätä varten perustettu Solena Oy, jonka taustalla oli Aaltosen Kenkätehdas. Rakennus tunnetaankin Solenan kenkätehtaana. Vuonna 1983 talo muutettiin toimistokäyttöön, jonka jälkeen siellä on sijainnut mm. suunnittelutoimisto Airixin tiloja.Rakennus on osa Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on voimassa Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava, jonka yleismääräyksen mukaan "Keskustan kehittäminen tukeutuu olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriarvoja vahvistetaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) ja muinaisjäännösten lisäksi tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologiset kulttuuriperintökohteet. Erityistä huomiota on kiinnitettäävä teollisen Tampereen kulttuuriympäristön säilymiseen ja Tampereen maisemallisiin erityispiirteisiin. - - -" Kiinteistöä koskee asemakaava vuodelta 1983, jossa sille ei ole osoitettu suojelumerkintöjä. Asemakaava on kulttuuriympäristön arvojen osalta vanhentunut eikä vastaa niiden osalta yleiskaavan tavoitteita.Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan tausta-aineistoksi on laadittu Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella (2013), jonka yhteydessä selvitettiin myös rakennusten korotusmahdollisuuksia. Selvityksessä Airix-talo sijoittuu kaupunkikuvallisen tarkastelun perusteella kattorakentamisen kehittämisalueelle. Näin ollen hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen. Hankkeen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen arkkitehtonisten arvojen säilyttämiseen ja muutoksen alisteiseen asemaan suhteessa vanhaan rakennukseen sekä hankkeen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin. Hankkeen tausta-aineistoksi on syytä laatia selvitys rakennuksen historiasta, ominaispiirteistä ja arvoista. Kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta suositeltavin vaihtoehto olisi asemakaavan uudistaminen, jolloin rakennuksen suojelutilanne pystyttäisiin saamaan ajantasalle.Mahdollisesta rakennusluvasta tulee pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.