Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa arkeologisten koekaivausten tuloksista ja jatkotutkimusten tarpeesta Sahalahdentien (maantie 325) ja Ponsantien (kantatie 58) risteysalueelle tulevan kevyenliikenteenväylän kohdalla. Maakuntamuseo on lausunut rakennussuunnitelman päivityksestä aikaisemmin tänä vuonna (diar. 15.5.2019 649/2018) ja todennut silloin arkeologisten koetutkimusten tarpeen. Nyt maakuntamuseo on saanut alustavia tietoja koekaivausten tuloksista ja neuvotellut jatkotutkimuksista Kangasalan kunnan kanssa 20.8.2019 ja toteaa niiden perusteella seuraavaa.
Risteysalueella sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Huutijärven moniperiodinen asuinpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 211010003), joka on osa Sarsan asuinpaikka-aluetta. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Kevyenliikenteenväylä tehdään nykyisen Ponsantien luiskaan. Arkeologisia koekaivauksia johti arkeologi Kalle Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä ja niissä todettiin, että Ponsantien länsipuolella on jäljellä kiinteää muinaisjäännöstä. Kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerrosta jäisi tulevan kevyenliikenteen väylän alle muutamia kymmeniä neliöitä. Koekaivauksissa on kaivettu niin pitkälle luiskaan, kuin se on työturvallisuuden näkökulmasta mahdollista. Todennäköisesti osa asuinpaikasta sijaitsee Ponsantien alla, mutta tältä osalta sen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa. Kiinteää muinaisjäännöstä löytyi noin kolmen metrin syvyydestä nykyisen tien pinnasta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tulevan kevyenliikenteenväylän rakenteiden alueella tulee tehdä kiinteän muinaisjäännöksen pelastuskaivaukset siltä osin, kuin ne eivät vaaranna kaivaustyöntekijöiden turvallisuutta tai aiheuta mittavia rakennevaurioita nykyiselle tielle. Riittävän tutkimusalueen laajuudesta tulee tarvittaessa neuvotella tarkemmin maakuntamuseon kanssa.
Arkeologisten koekaivausten mukaan Sahalahdentien eteläpuolella ei ole säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä, joten siellä ei ole arkeologisen jatkotutkimuksen tarvetta.
Arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa muinaismuistolain nojalla työhankkeen toteuttaja (MML 15 §). Kaivaustutkimusten tilaamisesta saa tarkempia ohjeita Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa arkeologisten koekaivausten tuloksista ja jatkotutkimusten tarpeesta Sahalahdentien (maantie 325) ja Ponsantien (kantatie 58) risteysalueelle tulevan kevyenliikenteenväylän kohdalla. Maakuntamuseo on lausunut rakennussuunnitelman päivityksestä aikaisemmin tänä vuonna (diar. 15.5.2019 649/2018) ja todennut silloin arkeologisten koetutkimusten tarpeen. Nyt maakuntamuseo on saanut alustavia tietoja koekaivausten tuloksista ja neuvotellut jatkotutkimuksista Kangasalan kunnan kanssa 20.8.2019 ja toteaa niiden perusteella seuraavaa.
Risteysalueella sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Huutijärven moniperiodinen asuinpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 211010003), joka on osa Sarsan asuinpaikka-aluetta. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Kevyenliikenteenväylä tehdään nykyisen Ponsantien luiskaan. Arkeologisia koekaivauksia johti arkeologi Kalle Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä ja niissä todettiin, että Ponsantien länsipuolella on jäljellä kiinteää muinaisjäännöstä. Kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerrosta jäisi tulevan kevyenliikenteen väylän alle muutamia kymmeniä neliöitä. Koekaivauksissa on kaivettu niin pitkälle luiskaan, kuin se on työturvallisuuden näkökulmasta mahdollista. Todennäköisesti osa asuinpaikasta sijaitsee Ponsantien alla, mutta tältä osalta sen säilyneisyys ja laajuus eivät ole tiedossa. Kiinteää muinaisjäännöstä löytyi noin kolmen metrin syvyydestä nykyisen tien pinnasta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tulevan kevyenliikenteenväylän rakenteiden alueella tulee tehdä kiinteän muinaisjäännöksen pelastuskaivaukset siltä osin, kuin ne eivät vaaranna kaivaustyöntekijöiden turvallisuutta tai aiheuta mittavia rakennevaurioita nykyiselle tielle. Riittävän tutkimusalueen laajuudesta tulee tarvittaessa neuvotella tarkemmin maakuntamuseon kanssa.
Arkeologisten koekaivausten mukaan Sahalahdentien eteläpuolella ei ole säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä, joten siellä ei ole arkeologisen jatkotutkimuksen tarvetta.
Arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa muinaismuistolain nojalla työhankkeen toteuttaja (MML 15 §). Kaivaustutkimusten tilaamisesta saa tarkempia ohjeita Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.