Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suomessa rakennusten tai muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen yhteydessä osoittamalla erilaisissa selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille suojelumerkintöjä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelusta määrätään Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999). Esimerkiksi MRL:n 54 § mukaan: Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu puolestaan perustuu Muinaismuistolakiin (295/1963).
Linnavuoren seurakuntatalon tontilla on voimassa vuonna 2007 hyväksytty asemakaavanmuutos, jossa tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Kaavassa ei ole osoitettu kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä, sitä laadittaessa ei ole laadittu rakennetun ympäristön selvitystä, eikä pyydetty viranomaislausuntoja.
Asemakaavan hyväksymisen jälkeen on laadittu useita rakennetun ympäristön selvityksiä, joissa Linnavuoren seurakuntatalo on tunnistettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Pirkanmaan maakuntakaavaa varten vuonna 2016 valmistuneessa Pirkanmaan liiton laatimassa selvityksessä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Linnavuoren alue on tunnistettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alue on valtion kriisiaikana 1940-luvulla rakennuttama tuotantolaitoksen ympärille muodostunut kunnallisista palveluista riippumaton työväenyhdyskunta. Linnavuoren seurakuntatalo on nostettu esiin yhtenä arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista.
Seurakuntatalo on huomioitu myös Siuron-Kuljun-Linnavuoren alueiden osayleiskaavan muutosta varten vuonna 2019 laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Selvityksen toimenpidesuosituksena on, että alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen tulee turvata osoittamalla yleiskaavassa aluemerkintä koko maakunnallisesti arvokkaalle alueelle sekä rakennus- tai pihapiirikohtainen suojelumerkintä seurakuntatalolle (inventoinnin kohde 3.7.5) ja muille inventoinnissa arvokkaiksi tunnistetuille kohteille. Lisäksi suositellaan laatimaan alueelle rakennustapaohjeet. Yleiskaava on valmisteluvaiheessa ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2023.
Vuosina 2021-2022 Pirkanmaan maakuntamuseo laati Pirkanmaan seurakuntataloja koskevan teemainventoinnin, jossa käytiin läpi maakunnan kaikki vuosina 1940-1999 rakennetut ja yhä alkuperäisessä käytössään seurakuntatalona toimivat rakennukset. Yhteensä inventoitiin viisikymmentä rakennusta. Seurakuntatalot valikoituivat teemainventoinnin aiheeksi, koska maakuntamuseo on tietoinen seurakunnissa niihin kohdistuvista muutospaineista. Rakennuksista laadittiin kattava, keskenään vertailukelpoinen aineisto, jonka perusteella erottuvat rakennustyypin edustavimmat ja arkkitehtonisesti arvokkaimmat kohteet. Samalla haluttiin taltioida rakennuksia mahdollisimman laajasti valokuvaamalla ja keräämällä historia-aineistoa, jotta arvokkaasta, mutta muutosten kourissa olevasta rakennusryhmästä on riittävästi tietoa saatavilla. Selvityksestä toivotaan myös olevan apua tehtäessä päätöksiä rakennusten tulevaisuudesta.
Pirkanmaan seurakuntataloinventoinnin perusteella Linnavuoren vuonna 1960 käyttöönotetun seurakuntatalon ovat suunnitelleet nokialaiset arkkitehdit (SAFA) Anja ja Aarno Hakanen. Vähäeleisen hienostuneesti paikkaansa Ämmänvuoren juurelle sijoitettu paviljonkimainen rakennus muodostuu kahdesta matalasta rakennusosasta, seurakuntatalo-osasta sekä entisestä asuntosiivestä. Rakennus on pulpettikattoinen, tiilirunkoinen ja julkisivuiltaan kermanvalkoiseksi rapattu. Seurakuntatalo edustaa 1950-60-lukujen vaihteen tyylien murroskautta. Siinä on nähtävillä elementtejä 1950-lukulaisesta hienovaraisen romanttisesta materiaalinkäytöstä ja sovittamisesta ympäristöön, mutta itse rakennuksen muotokieli viestii jo alkavasta pelkistetymmästä myöhäismodernista aikakaudesta. Ulkoasu on säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavana. Näkyvin muutos ovat katolle sijoitetut ilmanvaihtolaitteet.
Keskeisin sisätila on seurakuntasali, josta avautuu suuren nauhaikkunapinnan kautta näkymä metsärinteeseen. Sisääntuloaula ja sali ovat säilyneet alkuperäisen suunnitteluidean mukaisina. Rakennukseen on tehty peruskorjaus 1999, jolloin mm. asennettiin koneellinen ilmanvaihto, asunnot muutettiin kerhotiloiksi ja alakerran kerhotiloja yhdisteltiin.
Rakennusta ympäröi vuonna 1961 tehdyn pihasuunnitelman mukaan toteutettu ja pääosin alkuperäisessä asussaan säilynyt piha-alue, jossa on laajat nurmialueet, hiekkapintainen ajotie, pääsisäänkäynnille ohjaava luonnonkivin pengerretty istutusalue, luonnonkivilaatoilla päällystetty pääsisäänkäynnin edusta sekä Valmet Oy:ltä lahjoituksena saatu metallinen risti.
Seurakuntatalolla on rakennushistoriallista, rakennustaiteellista/ arkkitehtonista ja kirkkohistoriallista arvoa. Seurakuntatalo on merkittävä osa Linnavuoren tehdasyhdyskunnan rakentumista. Vaivatta seurakuntataloksi tunnistettava rakennus edustaa aikakaudelle tyypillistä huolellisesti, laadukkain materiaalein ja harkituin yksityiskohdin toteutettua pienimittakaavaista seurakuntataloa, jossa on sekä 1950-luvun että 1960-luvun piirteitä. Ulkoasu, tärkeimmät sisätilat sekä piha ovat säilyneet lähes alkuperäisenä. Maisemallinen arvo perustuu sijaintiin näkyvällä paikalla, puistoalueen reunassa, Linnavuoren asuinalueen keskuksessa.
Selvityksessä Pirkanmaan seurakuntataloja on vertailtu keskenään ja luokiteltu rakennukset arvojen ja ominaispiirteiden perusteella kolmeen arvoluokkaan, joista luokka 1 on kulttuurihistoriallisesti arvokkain. Linnavuoren seurakuntatalo on luokiteltu arvoluokkaan 1. Ryhmän seurakuntatalot ovat erittäin merkittäviä, oman aikansa seurakuntataloarkkitehtuurin laadukkaita ja tunnistettavia edustajia, joiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet ja muutokset on toteutettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Kohteet ovat kaupunkikuvallisesti/ maisemallisesti merkittäviä.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että Linnavuoren seurakuntatalo tulee merkittävien kultuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi säilyttää. Rakennuksen myyminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen on kuitenkin mahdollista. Rakennus voisi soveltua vaikkapa päiväkodiksi, liiketilaksi, kerhotilaksi, seuran- tai yhdistyksen tiloiksi, toimistotiloiksi tai asumiseen.
Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa tulisi pyrkiä säilyttämään sen kulttuurihistoriallisten arvojen perusteena olevat olennaiset ominaispiirteet, kuten rakennuksen perusrunkomuoto, julkisivujen materiaalit, ilme ja aukotus sekä sijainti avoimella puistoalueella. Pihan yleisilme ja luonnonkivirakenteet tulisi säilyttää. Sisätiloja, tilojen käyttötarkoitusta, tilajakoa ja pintamateriaaleja on mahdollista muokata vapaammin. Mikäli mahdollista, seurakuntasalin ja sisääntuloaulan tilanjako, pintamateriaalit ja kiinteä sisustus tulisi säilyttää nykyisellään. Julkisivujen, pihan ja tärkeimpien sisätilojen kunnostuksessa tulee käyttää rakennusajankohdalle tyypillisiä menetelmiä, muotoja ja materiaaleja. Pihapiiriin voisi olla mahdollista täydennysrakentaa, mikäli uudisrakentaminen voidaan toteuttaa alkuperäiselle rakennukselle alisteisena ja näkymä kadulta pääjulkisivulle säilyy.
Haettaessa rakennuslupaa seurakuntatalon käyttötarkoituksenmuutokselle tai pihapiirin täydentämiselle uudisrakentamisella rakennusvalvonta arvioi onko kiinteistölle laadittava asemakaavan muutos vai voidaanko käyttötarkoituksen muutos laatia poikkeamisena asemakaavasta. Rakennusvalvonta myös tarvittaessa pyytää rakennuslupaprosessin yhteydessä museoviranomaiselta lausunnon muutosten soveltumisesta inventoinnissa arvokkaaksi todettuun rakennukseen ja maisemaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suomessa rakennusten tai muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen yhteydessä osoittamalla erilaisissa selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille suojelumerkintöjä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelusta määrätään Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999). Esimerkiksi MRL:n 54 § mukaan: Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu puolestaan perustuu Muinaismuistolakiin (295/1963).
Linnavuoren seurakuntatalon tontilla on voimassa vuonna 2007 hyväksytty asemakaavanmuutos, jossa tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Kaavassa ei ole osoitettu kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä, sitä laadittaessa ei ole laadittu rakennetun ympäristön selvitystä, eikä pyydetty viranomaislausuntoja.
Asemakaavan hyväksymisen jälkeen on laadittu useita rakennetun ympäristön selvityksiä, joissa Linnavuoren seurakuntatalo on tunnistettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Pirkanmaan maakuntakaavaa varten vuonna 2016 valmistuneessa Pirkanmaan liiton laatimassa selvityksessä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Linnavuoren alue on tunnistettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alue on valtion kriisiaikana 1940-luvulla rakennuttama tuotantolaitoksen ympärille muodostunut kunnallisista palveluista riippumaton työväenyhdyskunta. Linnavuoren seurakuntatalo on nostettu esiin yhtenä arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista.
Seurakuntatalo on huomioitu myös Siuron-Kuljun-Linnavuoren alueiden osayleiskaavan muutosta varten vuonna 2019 laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Selvityksen toimenpidesuosituksena on, että alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen tulee turvata osoittamalla yleiskaavassa aluemerkintä koko maakunnallisesti arvokkaalle alueelle sekä rakennus- tai pihapiirikohtainen suojelumerkintä seurakuntatalolle (inventoinnin kohde 3.7.5) ja muille inventoinnissa arvokkaiksi tunnistetuille kohteille. Lisäksi suositellaan laatimaan alueelle rakennustapaohjeet. Yleiskaava on valmisteluvaiheessa ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2023.
Vuosina 2021-2022 Pirkanmaan maakuntamuseo laati Pirkanmaan seurakuntataloja koskevan teemainventoinnin, jossa käytiin läpi maakunnan kaikki vuosina 1940-1999 rakennetut ja yhä alkuperäisessä käytössään seurakuntatalona toimivat rakennukset. Yhteensä inventoitiin viisikymmentä rakennusta. Seurakuntatalot valikoituivat teemainventoinnin aiheeksi, koska maakuntamuseo on tietoinen seurakunnissa niihin kohdistuvista muutospaineista. Rakennuksista laadittiin kattava, keskenään vertailukelpoinen aineisto, jonka perusteella erottuvat rakennustyypin edustavimmat ja arkkitehtonisesti arvokkaimmat kohteet. Samalla haluttiin taltioida rakennuksia mahdollisimman laajasti valokuvaamalla ja keräämällä historia-aineistoa, jotta arvokkaasta, mutta muutosten kourissa olevasta rakennusryhmästä on riittävästi tietoa saatavilla. Selvityksestä toivotaan myös olevan apua tehtäessä päätöksiä rakennusten tulevaisuudesta.
Pirkanmaan seurakuntataloinventoinnin perusteella Linnavuoren vuonna 1960 käyttöönotetun seurakuntatalon ovat suunnitelleet nokialaiset arkkitehdit (SAFA) Anja ja Aarno Hakanen. Vähäeleisen hienostuneesti paikkaansa Ämmänvuoren juurelle sijoitettu paviljonkimainen rakennus muodostuu kahdesta matalasta rakennusosasta, seurakuntatalo-osasta sekä entisestä asuntosiivestä. Rakennus on pulpettikattoinen, tiilirunkoinen ja julkisivuiltaan kermanvalkoiseksi rapattu. Seurakuntatalo edustaa 1950-60-lukujen vaihteen tyylien murroskautta. Siinä on nähtävillä elementtejä 1950-lukulaisesta hienovaraisen romanttisesta materiaalinkäytöstä ja sovittamisesta ympäristöön, mutta itse rakennuksen muotokieli viestii jo alkavasta pelkistetymmästä myöhäismodernista aikakaudesta. Ulkoasu on säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavana. Näkyvin muutos ovat katolle sijoitetut ilmanvaihtolaitteet.
Keskeisin sisätila on seurakuntasali, josta avautuu suuren nauhaikkunapinnan kautta näkymä metsärinteeseen. Sisääntuloaula ja sali ovat säilyneet alkuperäisen suunnitteluidean mukaisina. Rakennukseen on tehty peruskorjaus 1999, jolloin mm. asennettiin koneellinen ilmanvaihto, asunnot muutettiin kerhotiloiksi ja alakerran kerhotiloja yhdisteltiin.
Rakennusta ympäröi vuonna 1961 tehdyn pihasuunnitelman mukaan toteutettu ja pääosin alkuperäisessä asussaan säilynyt piha-alue, jossa on laajat nurmialueet, hiekkapintainen ajotie, pääsisäänkäynnille ohjaava luonnonkivin pengerretty istutusalue, luonnonkivilaatoilla päällystetty pääsisäänkäynnin edusta sekä Valmet Oy:ltä lahjoituksena saatu metallinen risti.
Seurakuntatalolla on rakennushistoriallista, rakennustaiteellista/ arkkitehtonista ja kirkkohistoriallista arvoa. Seurakuntatalo on merkittävä osa Linnavuoren tehdasyhdyskunnan rakentumista. Vaivatta seurakuntataloksi tunnistettava rakennus edustaa aikakaudelle tyypillistä huolellisesti, laadukkain materiaalein ja harkituin yksityiskohdin toteutettua pienimittakaavaista seurakuntataloa, jossa on sekä 1950-luvun että 1960-luvun piirteitä. Ulkoasu, tärkeimmät sisätilat sekä piha ovat säilyneet lähes alkuperäisenä. Maisemallinen arvo perustuu sijaintiin näkyvällä paikalla, puistoalueen reunassa, Linnavuoren asuinalueen keskuksessa.
Selvityksessä Pirkanmaan seurakuntataloja on vertailtu keskenään ja luokiteltu rakennukset arvojen ja ominaispiirteiden perusteella kolmeen arvoluokkaan, joista luokka 1 on kulttuurihistoriallisesti arvokkain. Linnavuoren seurakuntatalo on luokiteltu arvoluokkaan 1. Ryhmän seurakuntatalot ovat erittäin merkittäviä, oman aikansa seurakuntataloarkkitehtuurin laadukkaita ja tunnistettavia edustajia, joiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet ja muutokset on toteutettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Kohteet ovat kaupunkikuvallisesti/ maisemallisesti merkittäviä.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että Linnavuoren seurakuntatalo tulee merkittävien kultuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi säilyttää. Rakennuksen myyminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen on kuitenkin mahdollista. Rakennus voisi soveltua vaikkapa päiväkodiksi, liiketilaksi, kerhotilaksi, seuran- tai yhdistyksen tiloiksi, toimistotiloiksi tai asumiseen.
Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa tulisi pyrkiä säilyttämään sen kulttuurihistoriallisten arvojen perusteena olevat olennaiset ominaispiirteet, kuten rakennuksen perusrunkomuoto, julkisivujen materiaalit, ilme ja aukotus sekä sijainti avoimella puistoalueella. Pihan yleisilme ja luonnonkivirakenteet tulisi säilyttää. Sisätiloja, tilojen käyttötarkoitusta, tilajakoa ja pintamateriaaleja on mahdollista muokata vapaammin. Mikäli mahdollista, seurakuntasalin ja sisääntuloaulan tilanjako, pintamateriaalit ja kiinteä sisustus tulisi säilyttää nykyisellään. Julkisivujen, pihan ja tärkeimpien sisätilojen kunnostuksessa tulee käyttää rakennusajankohdalle tyypillisiä menetelmiä, muotoja ja materiaaleja. Pihapiiriin voisi olla mahdollista täydennysrakentaa, mikäli uudisrakentaminen voidaan toteuttaa alkuperäiselle rakennukselle alisteisena ja näkymä kadulta pääjulkisivulle säilyy.
Haettaessa rakennuslupaa seurakuntatalon käyttötarkoituksenmuutokselle tai pihapiirin täydentämiselle uudisrakentamisella rakennusvalvonta arvioi onko kiinteistölle laadittava asemakaavan muutos vai voidaanko käyttötarkoituksen muutos laatia poikkeamisena asemakaavasta. Rakennusvalvonta myös tarvittaessa pyytää rakennuslupaprosessin yhteydessä museoviranomaiselta lausunnon muutosten soveltumisesta inventoinnissa arvokkaaksi todettuun rakennukseen ja maisemaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa