arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Huvilatyylinen kookas asuinrakennus ja puurunkoinen piharakennus ovat todennäköisesti peräisin 1890-luvulta. Piharakennus on säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihassa on säilynyt joitain huviloiden pihoille tyypillisiä piirteitä, kuten jalostetumpaa kasvillisuutta, puistomaisia kulkuväyliä ja oleskelua varten rakennettuja tasanteita ym. kivirakenteita. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat huvilarakentamiselle tyypilliset, mutta pihan kokonaisuus osittain kadonnut tontinjakamisen seurauksena.

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Huvilarakennuksessa on 1950-luvun siipilaajennuksesta huolimatta säilynyt erinomaisesti nähtävissä alkuperäinen runkomuoto. Lisäksi siinä on säilynyt runsaasti alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja sekä hieman kansallisromanttisia tyylipiirteitä, kuten mm. satulakatto, avoräystäät, pohjoiseen ja etelään suuntautuvat poikkipäädyt, goottilaistyyliset suippokaariset ikkunat, T-malliset yläosasta pieniruutuiset ikkunat, koristeelliset ikkunankehykset, julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä päätyjen räystäskoristeet. Myös sisätiloissa on säilynyt alkuperäisiä kaakeliuuneja, väliovia ja sisäpintoja.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Huvila on kuulunut Pispan talolle. Pihapiiri rakennuksineen edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria.

Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

Hirvikadun päässä, puiden siimeksessä sijaitseva entinen huvila ja sen puurakenteinen piharakennus todennäköisesti 1890-luvulta. Huvila on muutettu 1950-luvulla Tahmelan lastenkodiksi ja laajennettu lisäsiivellä 1957. Nykyisin huvilassa toimii Tampereen A-kilta.

Maa on kuulunut Pispan tilaan. Tontti on ollut huomattavasti nykyistä suurempi ulottuen lännessä Pyhäjärven rantaan, idässä Hirvikatuun ja pohjoisessa lähes Jalajakatuun saakka. Tontille on 1800-luvun lopulla, ilmeisesti 1890-luvulla rakennettu huvila ja sen piharakennus. Huvilan rakennuttaja on saattanut olla Westerstole niminen mies. Samaan aikaan Pyhäjärven rannalle nousi muitakin huviloita sekä Pyynikille että Hyhkyyn päin mentäessä. Lähellä, Varalan suunnalla, oli muun muassa kaupungin puutarhurin huvila (Uramon huvila?).

Sittemmin huvila siirtyi Pispan omistukseen. Huvilakäytön jälkeen 1930-luvulla ja erityisesti sotien jälkeisenä asuntopulan aikana huvilassa oli jonkin aikaa useampia asuntoja, osa ilmeisesti vuokrattuinakin.

Vuonna 1951 rakennus siirtyi Tampereen kaupungille. Pispat myivät rakennuksen ilmeisesti kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön. Samana vuonna rakennukseen perustettiinkin lastenkoti. Rakennukseen tehtiin tällöin myös korjauksia ja mm. rakennettiin itäpuolen lisäsiipi. Laajennuksen kellarikerrokseen rakennettiin modernit saunatilat. Pyhäjärven rannassa niemenkärjessä ollut vanha saunarakennus jäi käyttämöttömäksi ja poltettiin 1950-luvulla. Rakennuksen betoninen perustus on säilynyt rannassa.

Vuosina 1962-63 lastenkoti muuttui poikakodiksi, joka toimi rakennuksessa 1970-luvun lopulle asti. Huvilalla on säilynyt vanha asukasluettelo, jossa luetellaan kaikki poikakodin asukkaat. Vuosina 1977-78 rakennus toimi lyhyen aikaa vartiointiliikkeen toimistona, jonka jälkeen vuonna 1979 rakennukseen perustettiin Naisten suojakoti. 1970-luvun lopulla kaupunki tosin kaavaili rakennusta myös edustustilakseen, mutta ilmeisesti vanhan kauppakirjan ehto rakennuksen yleishyödyllisestä sosiaalisesta käytöstä kariutti suunnitelmat. Suojakoti toimi rakennuksessa aina vuoteen 1991 asti. Tässä vaiheessa rakennuksen käytöstä käytiin kova kädenvääntö. Rakennuksen purkamiseen on myöskin ollut tällöin painetta. Lopulta vuonna 1991 rakennuksen sai kuitenkin käyttöönsä Tampereen A-kilta ry, joka edelleen pitää rakennuksessa monitoimikeskusta. Laajennussiivessä on muutamia tukiasuntoja.

Tontti on rajattu kookkaalle huvilalle ahtaaksi, siten että erityisesti huvilan eteläpuolella sijainnut piha-alue on nykyisin kaupungin puistoaluetta.

Uramonkadun ja Hirvikadun kulmauksessa rakennuskanta on pääosin uudempaa, 1960- ja 70-luvuilta. Tontin ympärillä on kaupungin puistoksi kaavoittamaa rakentamatonta metsäaluetta. Metsä on paikoin kalliosta ja mäntyvaltaista, paikoin lehtomaista ja rehevää.

Kiinteistön tontti on ahdas, rajautuen lähes huvilan ulkoseiniin. Huvilan länsipäädyssä on mahtavat männyt. Ajotie on sorapintainen. Etupihalla on betonista valetut portaat ja luonnonkivistä ladottu tasanne, jossa on ollut keinu ja huvilan puutarhapöytä. Myös takapihalla on luonnonkivisiä piharakenteita, mutta ne ovat tontin jakamisesta johtuen jääneet puistoalueen puolelle. Pihassa hahmottuu yhä osin vanha huvilamainen, rakennettu puutarhapiha.

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Huvilan ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1800-1900-lukujen vaihteelle ominaisen huvilatyylisen pihapiirin säilyminen.

Huvila – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Huvilan runsaiden yksityiskohtien ja tyylipiirteiden säilyminen.

Huvilan säilyneiden alkuperäisten sisätilojen piirteiden ja materiaalien säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 23.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 353.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Provastin perintötilan osan lohkomiskartta 1931, maanmittausinsinööri K. Sinervä; kopion kartasta omistaa Arto ja Kristiina Karima.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

A-killan henkilökunta

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa ja Tahmelassa asuneet henkilöt, Muistojeni Ala-Pispala ja Tahmela -tilaisuus Pispalan kirjastolla 22.8.2012.