Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Hanke koskee Härmälässä sijainneen Valtion lentokonetehtaan toimintaan liittynyttä entistä Puolustusministeriön ilmailuvarikkorakennusta vuodelta 1936. Rakennuksen on suunnitellut puolustusministeriössä arkkitehti Herbert Holmberg ja se edustaa puhdaslinjaista funktionalismia. Puolustuslaitoksen 1930-luvun arkkitehtuuria tutkineen taidehistorioitsija Anne Mäkisen mukaan ilmailuvarikko on hienoimpia puolustusministeriössä suunniteltuja funktionalistisia rakennuksia. Rakennus on säilynyt pääasiassa hyvin. Alkuperäisen käytön lakattua 1970-luvulla, rakennus toimi Valmet Otiksen hissitehtaana ja myöhemmin varaosa- ja huoltokeskuksena. Rakennus kunnostettiin liikekäyttöön asemakaavamuutoksen (hyv. 2006) jälkeen. Nykyisin rakennuksessa toimii mm. Salen myymälä ja Härlem-baari. Rakennus on osa Härmälän maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja yksi sen ydinkohteista.
Lentovarikkorakennus on suojeltu vuoden 2006 asemakaavassa merkinnällä sr-8: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Varikkorakennuksen Lentovarikonkadun puoleiseen julkisivuun, rakennuksen kaarevan julkisivuosan reunaan halutaan rakentaa Salen lastauslaiturille lukittava metalliverkkoseinäinen ja teräsrakenteinen katos. Teräsrakenteen katsotaan sopivan paikalle parhaiten, koska se kestää ilkivaltaa. Verkkoseinän silmäkoko olisi 10 mm. Suunnittelijan antamien tietojen mukaan katoksen runko olisi teräsrakenteinen ja sen pilarit tukeutuisivat lastaustason betonilaattaan. Lisäksi katos ankkuroitaisiin paikallisesti kiinni julkisivuun. Katos olisi myöhemmin poistettavissa kokonaan, eikä se vaurioittaisi julkisivurappausta.
Maakuntamuseo toteaa, ettei suunnitellun kaltainen rakenne sovi maakunnallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivuun näkyvälle paikalle. Katoksen toteuttaminen tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ei siten olisi suojelumääräyksen mukainen ratkaisu. Maakuntamuseo katsoo, että mikäli suojakatos halutaan toteuttaa, sen rakennetta ja ulkomuotoa tulisi kehittää kohteen rakennustaiteellisiin arvoihin paremmin sopivaksi.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Hanke koskee Härmälässä sijainneen Valtion lentokonetehtaan toimintaan liittynyttä entistä Puolustusministeriön ilmailuvarikkorakennusta vuodelta 1936. Rakennuksen on suunnitellut puolustusministeriössä arkkitehti Herbert Holmberg ja se edustaa puhdaslinjaista funktionalismia. Puolustuslaitoksen 1930-luvun arkkitehtuuria tutkineen taidehistorioitsija Anne Mäkisen mukaan ilmailuvarikko on hienoimpia puolustusministeriössä suunniteltuja funktionalistisia rakennuksia. Rakennus on säilynyt pääasiassa hyvin. Alkuperäisen käytön lakattua 1970-luvulla, rakennus toimi Valmet Otiksen hissitehtaana ja myöhemmin varaosa- ja huoltokeskuksena. Rakennus kunnostettiin liikekäyttöön asemakaavamuutoksen (hyv. 2006) jälkeen. Nykyisin rakennuksessa toimii mm. Salen myymälä ja Härlem-baari. Rakennus on osa Härmälän maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja yksi sen ydinkohteista.
Lentovarikkorakennus on suojeltu vuoden 2006 asemakaavassa merkinnällä sr-8: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Varikkorakennuksen Lentovarikonkadun puoleiseen julkisivuun, rakennuksen kaarevan julkisivuosan reunaan halutaan rakentaa Salen lastauslaiturille lukittava metalliverkkoseinäinen ja teräsrakenteinen katos. Teräsrakenteen katsotaan sopivan paikalle parhaiten, koska se kestää ilkivaltaa. Verkkoseinän silmäkoko olisi 10 mm. Suunnittelijan antamien tietojen mukaan katoksen runko olisi teräsrakenteinen ja sen pilarit tukeutuisivat lastaustason betonilaattaan. Lisäksi katos ankkuroitaisiin paikallisesti kiinni julkisivuun. Katos olisi myöhemmin poistettavissa kokonaan, eikä se vaurioittaisi julkisivurappausta.
Maakuntamuseo toteaa, ettei suunnitellun kaltainen rakenne sovi maakunnallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivuun näkyvälle paikalle. Katoksen toteuttaminen tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ei siten olisi suojelumääräyksen mukainen ratkaisu. Maakuntamuseo katsoo, että mikäli suojakatos halutaan toteuttaa, sen rakennetta ja ulkomuotoa tulisi kehittää kohteen rakennustaiteellisiin arvoihin paremmin sopivaksi.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa