Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavanmuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa voimassa olevaa asemakaavaa paremmin alueen erityispiirteet huomioivaksi, vastaamaan arvoalueiden ja rakennuskannan suojelutavoitteita sekä mahdollistaa keskustarakennetta eheyttävä täydennysrakentaminen.
Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Vammalassa, entisen Tyrvään kunnan ydinalueella, vanhan rautatieaseman ympäristössä ja keskustaa halkovan pääkadun Asemakadun varressa. Vuonna 1895 rakennettu asema-alue on suojeltu Rautatiesopimuksella vuonna 1998 ja se on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto RKY 2009). Rautatiesopimus koskee kaikkia asema-alueen rakennuksia. Asema-aluetta koskevat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönämme. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Lisäksi valtaosa kaava-alueesta kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Vammalan keskustan rakennettuun kulttuuriympäristöön, jota Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa koskee MKY-merkintä. Sitä koskeva suunnittelumääräys kuuluu: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”
Kaavaselostusta tulee täydentää puuttuvin osin edellä mainituilla tiedoilla ja selvitysluetteloon lisätä Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi 2009 sekä maakuntakaavaa varten laadittu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 selvitys. Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus tulisi RKY-alueen tapaan (sk-rajaus) merkitä näkyviin asemakaavakartalle ja varustaa asianmukaisella merkinnällä. Mikäli merkintöjä on vaikea saada sovitettua kaavamerkintöjen joukkoon, voidaan rajaukset osoittaa myös kaavakartan reuna-alueelle sijoitettavalla erillisellä karttakuvalla ja tarvittavilla kuvateksteillä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunut asemanseudun asemakaavan muutoksesta vuonna 2014 sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (diar. 355 / 2014) sekä ensimmäisisitä kaavaluonnoksista vuonna 2016 (diar. 44 / 2016) ja mm. edellyttänyt alueen rakennetun ympäristön selvitysten tarkentamista ja ajantasaistamista. Alueelta onkin vuonna 2017 laadittu hyvin alueen arvot huomioiva päivitysinventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Selvityksessä esiin nostettu arvokas rakennuskanta ja laajemmat rakennetun ympäristön kokonaisuudet on huomioitu asemakaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin (sr-1, sr-2, /s, /s-1 ja /s-2, /s-6). Maakuntamuseo huomauttaa, että rakennusten purkamiseen tarvitaan asemakaava-alueella aina purkamislupa, eikä asiaa siten ole tarpeen erikseen mainita kaavamääräyksissä.
Alueen täydennysrakentamiselle varattuja rakennusaloja ja kerroslukuja on ensimmäisiin luonnosvaihtoehtoihin verrattuna maltillistettu ja istutettavat alueen osat merkitty tarkemmin pyrkien säilyttämään alueelle tyypillinen väljä ja matalahko rakentamisen tapa. Asemakadun ja Vanerikadun varteen asemakaavaluonnoksessa osoitetaan 3-4-kerroksisia kerrostaloja, alueen länsikulmalle matalia enintään puolitoistakerroksisia varastorakennuksia ja eteläosaan Jaatsinkadun varteen kytkettyjä townhouse-tyyppisiä pientaloja tai rivitaloja. Esitetyt uudisrakentamissuunnitelmat ovat lähtökohtaisesti mahdollisia, joskin maakuntamuseo kehottaa vielä harkitsemaan 1500-luvulla muodostuneen postitien linjausta noudattavan Asemakadun uudisrakentamisen tapaa. Katutilan ilmeen säilymistä edesauttaisi mm. kerroslukujen rajoittaminen kolmeen tai rakennusten väliin jäävien näkymäaukkojen kasvattaminen (erityisesti korttelin 3 tontit 4 ja 5). Kaavan sallima uudisrakentaminen myös muuttaa väistämättä Asemakadun ilmettä, minkä tulisi selkeästi käydä ilmi kaavan vaikutustenarvioinnista.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavanmuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa voimassa olevaa asemakaavaa paremmin alueen erityispiirteet huomioivaksi, vastaamaan arvoalueiden ja rakennuskannan suojelutavoitteita sekä mahdollistaa keskustarakennetta eheyttävä täydennysrakentaminen.
Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Vammalassa, entisen Tyrvään kunnan ydinalueella, vanhan rautatieaseman ympäristössä ja keskustaa halkovan pääkadun Asemakadun varressa. Vuonna 1895 rakennettu asema-alue on suojeltu Rautatiesopimuksella vuonna 1998 ja se on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto RKY 2009). Rautatiesopimus koskee kaikkia asema-alueen rakennuksia. Asema-aluetta koskevat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönämme. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Lisäksi valtaosa kaava-alueesta kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Vammalan keskustan rakennettuun kulttuuriympäristöön, jota Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa koskee MKY-merkintä. Sitä koskeva suunnittelumääräys kuuluu: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”
Kaavaselostusta tulee täydentää puuttuvin osin edellä mainituilla tiedoilla ja selvitysluetteloon lisätä Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi 2009 sekä maakuntakaavaa varten laadittu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 selvitys. Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus tulisi RKY-alueen tapaan (sk-rajaus) merkitä näkyviin asemakaavakartalle ja varustaa asianmukaisella merkinnällä. Mikäli merkintöjä on vaikea saada sovitettua kaavamerkintöjen joukkoon, voidaan rajaukset osoittaa myös kaavakartan reuna-alueelle sijoitettavalla erillisellä karttakuvalla ja tarvittavilla kuvateksteillä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunut asemanseudun asemakaavan muutoksesta vuonna 2014 sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (diar. 355 / 2014) sekä ensimmäisisitä kaavaluonnoksista vuonna 2016 (diar. 44 / 2016) ja mm. edellyttänyt alueen rakennetun ympäristön selvitysten tarkentamista ja ajantasaistamista. Alueelta onkin vuonna 2017 laadittu hyvin alueen arvot huomioiva päivitysinventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Selvityksessä esiin nostettu arvokas rakennuskanta ja laajemmat rakennetun ympäristön kokonaisuudet on huomioitu asemakaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin (sr-1, sr-2, /s, /s-1 ja /s-2, /s-6). Maakuntamuseo huomauttaa, että rakennusten purkamiseen tarvitaan asemakaava-alueella aina purkamislupa, eikä asiaa siten ole tarpeen erikseen mainita kaavamääräyksissä.
Alueen täydennysrakentamiselle varattuja rakennusaloja ja kerroslukuja on ensimmäisiin luonnosvaihtoehtoihin verrattuna maltillistettu ja istutettavat alueen osat merkitty tarkemmin pyrkien säilyttämään alueelle tyypillinen väljä ja matalahko rakentamisen tapa. Asemakadun ja Vanerikadun varteen asemakaavaluonnoksessa osoitetaan 3-4-kerroksisia kerrostaloja, alueen länsikulmalle matalia enintään puolitoistakerroksisia varastorakennuksia ja eteläosaan Jaatsinkadun varteen kytkettyjä townhouse-tyyppisiä pientaloja tai rivitaloja. Esitetyt uudisrakentamissuunnitelmat ovat lähtökohtaisesti mahdollisia, joskin maakuntamuseo kehottaa vielä harkitsemaan 1500-luvulla muodostuneen postitien linjausta noudattavan Asemakadun uudisrakentamisen tapaa. Katutilan ilmeen säilymistä edesauttaisi mm. kerroslukujen rajoittaminen kolmeen tai rakennusten väliin jäävien näkymäaukkojen kasvattaminen (erityisesti korttelin 3 tontit 4 ja 5). Kaavan sallima uudisrakentaminen myös muuttaa väistämättä Asemakadun ilmettä, minkä tulisi selkeästi käydä ilmi kaavan vaikutustenarvioinnista.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Jaa
Facebookissa