Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaiseen rakennuslupahakemukseen. Lupaa haetaan Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Pispalanharju 32 A sijaitsevan asuinpientalon muutoksiin. Maakuntamuseo on antanut hakijalle ja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnalle aiemmin useita lausuntoja tontin uudisrakentamista, vanhan asuinrakennuksen kunnostamista sekä tontilla sijaitsevaa kiinteää muinaisjäännöstä koskien (9.12.2020, diar. 758/2020; 24.2.2021, diar. 138/2021; 16.4.2021, diar. 226/2021; 28.4.2021, diar. 328/2021). Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut uuden rakennuslupahakemuksen aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemman lausuntonsa mukaisesti, että alueella on erittäin merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Pispalanharju 32 on osa valtakunnallisesti merkittävää Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta Pispalanharju - Pyynikki maisema-aluetta. Arvoalueet on merkitty voimassa oleviin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan sekä Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040. Arvojen säilyminen on huomioitava kaikessa alueen maankäytössä.

Alueella on voimassa 2016 hyväksytty asemakaava, jossa tonttiin kohdistuu lukuisia suojeluun tähtääviä kaavamerkintöjä. Keskeisin näistä on luvan kohteena olevan pienikokoisen asuinrakennuksen suojelu srp-1 -merkinnällä, jonka kaavamääräys kuuluu: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavassa myös yleismääräyksillä sekä rakentamistapaohjeella. Suojelumääräykset perustuvat Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008), jossa Pispalanharju 32 on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittäväksi kohteeksi (arvoluokka 1).

Pispalanharju 32 A on todennäköisesti 1910-luvulla rakennettu huoneen ja keittiön rankorunkoinen pikkutalo. Rakennuslupakuvien perusteella taloa laajennetaan rungon sisällä ottamalla käyttöön ullakko- ja kellaritiloja. Vanhat ullakolle vievät portaat, palomuuri, savupiippu ja tulisijat puretaan. Ullakko otetaan käyttöön parvitilana ja porrasyhteys pääkerroksesta parvelle toteutetaan kierreportaalla. Pääkerroksen huoneiden käyttötarkoitukset muutetaan. Välipohjat uusitaan: pääkerroksen ja kellarin välistä lattiaa nostetaan 100 mm ja pääkerroksen ja ullakon välistä yläpohjaa lasketaan 200 mm käyttökelpoisten huonetilojen muodostamiseksi. Kellariin rakennetaan uusi lattia ja toteutetaan sauna- ja pesutilat perustuksena toimivista nurkkakivistä ja niiden välisestä kivimuurauksesta irrallisena rakenteena kevytsoraharkoista ja betonista. Kuistin alle rakennetaan varastotila.

Julkisivuihin kohdistuvia muutoksia ovat rakennuksen vähäinen korottaminen (130 mm) ullakkotilan lämpöeristämiseksi, kuistin osin lautavuoratun sokkelin muuttaminen muun rakennuksen tapaan pinnaltaan luonnonkivimuuratuksi, varaston oven lisääminen kuistin koillispäädyn sokkeliin, ikkunoiden puitejaon yhtenäistäminen, varauloskäyntitikkaiden lisääminen rakennuksen koillispäätyyn sekä sadevesijärjestelmän lisääminen. Katolle tuleva ilmanvaihtolaitteisto toteutetaan muodoltaan alkuperäistä savupiippua imitoivana. Samalla on tarkoitus uusia katemateriaali perinteisenä kolmiorimahuopakatteena, kunnostaa tai uusia julkisivulaudoitus ja -listoitus nykyistä vastaavaksi sekä muuttaa julkisivuväritystä. Laudoituksen väriksi on valittu vaalea okra ja listoituksen väriksi harmaa. Julkisivuvärit on valittu perinnevärikartastosta, eikä maakuntamuseolla ole asiasta huomautettavaa.

Rakennuksen keskeiset kaavamääräyksen tarkoittamat ominaispiirteet ovat: runkomuoto, loiva kolmiorimahuopakatettu satulakatto, pieni pulpettikattoinen lasikuisti, julkisivujen ilme, säilyneet 1900-luvun alkupuolen materiaalit ja rakennusosat, kuten useista materiaaleista muodostuva perustus ja sokkeli, vaihteleva vaaka-pysty-julkisivulaudoitus, listoitukset, pieniruutuiset puurunkoiset ikkunat ja koristeelliset hammastetut ikkunoiden kehykset. Kuistin sokkelin materiaalin muutosta lukuun ottamatta edellä mainitut ominaispiirteet vaikuttaisivat pääosin säilyvän.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että suunnitellut julkisivumuutokset vaikuttavat vähäisiltä ja noudattavat asemakaavamääräyksiä sekä Pispalan rakennustapaohjetta. Siten esitetyt muutokset ovat lähtökohtaisesti mahdollisia, joskin sokkelin ilmeen yhtenäistämistä tulisi vielä harkita. Rakennus on perustettu lohkotuille kivipaasille, joiden välit on muurattu umpeen luonnonkivillä ja laastilla. Kuistin perustusta peittää osin laudoitus. Tämä perinteinen, materiaaliltaan vaihteleva ilme tulisi säilyttää. Kunnostuksen yhteydessä tulee korostetusti kiinnittää huomiota siihen, etteivät rakennuksen mittasuhteet tai muut yksityiskohdat, kuten ikkunoiden asema julkisivulaudoituksen tasossa tai avoimien räystäiden muoto tai pituus muutu.

Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja kaavassa suojellun rakennuksen arvojen säilymiseksi kunnostus tulisi kokonaisuudessaan suunnitella ja toteuttaa perinnerakentamisen keinoin ja materiaalein, restauroivalla, rakennusosia säästävällä otteella. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat pitkälti sitoutuneet sen rakennusosiin, jotka kertovat 1900-luvun alun rakentamisen tavasta, käytettävissä olleista materiaaleista, tyylisuuntauksista, käsityötaidosta ja elämäntavasta. Säästävän korjauksen perusperiaatteisiin kuuluu, että rakennusosia kunnostetaan, korjataan, paikataan ja uusitaan ainoastaan välttämätön. Uusittavien rakennusosien tulee materiaaliltaan, leveydeltään, profiililtaan ja muilta yksityiskohdiltaan vastata aiempaa. Esim. alkuperäiset ja puuosiltaan ilmeisen hyväkuntoiset ikkunat tulisi ensisijaisesti kunnostaa.

Kiinteistöllä sijaitsee osa muinaismuistolain (293/1963) suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä Pispalanharju (mj-tunnus 1000006152), joka on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Jos kellaritiloissa tehtävien töiden yhteydessä havaitaan mahdollisia muinaisjäännökseen liittyviä betoni- tai puurakenteiden jäännöksiä, tulee niistä ilmoittaa viipymättä maakuntamuseoon (MML 14 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä edellä mainituin ehdoin.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaiseen rakennuslupahakemukseen. Lupaa haetaan Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Pispalanharju 32 A sijaitsevan asuinpientalon muutoksiin. Maakuntamuseo on antanut hakijalle ja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnalle aiemmin useita lausuntoja tontin uudisrakentamista, vanhan asuinrakennuksen kunnostamista sekä tontilla sijaitsevaa kiinteää muinaisjäännöstä koskien (9.12.2020, diar. 758/2020; 24.2.2021, diar. 138/2021; 16.4.2021, diar. 226/2021; 28.4.2021, diar. 328/2021). Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut uuden rakennuslupahakemuksen aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemman lausuntonsa mukaisesti, että alueella on erittäin merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Pispalanharju 32 on osa valtakunnallisesti merkittävää Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta Pispalanharju - Pyynikki maisema-aluetta. Arvoalueet on merkitty voimassa oleviin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan sekä Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040. Arvojen säilyminen on huomioitava kaikessa alueen maankäytössä.

Alueella on voimassa 2016 hyväksytty asemakaava, jossa tonttiin kohdistuu lukuisia suojeluun tähtääviä kaavamerkintöjä. Keskeisin näistä on luvan kohteena olevan pienikokoisen asuinrakennuksen suojelu srp-1 -merkinnällä, jonka kaavamääräys kuuluu: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavassa myös yleismääräyksillä sekä rakentamistapaohjeella. Suojelumääräykset perustuvat Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008), jossa Pispalanharju 32 on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittäväksi kohteeksi (arvoluokka 1).

Pispalanharju 32 A on todennäköisesti 1910-luvulla rakennettu huoneen ja keittiön rankorunkoinen pikkutalo. Rakennuslupakuvien perusteella taloa laajennetaan rungon sisällä ottamalla käyttöön ullakko- ja kellaritiloja. Vanhat ullakolle vievät portaat, palomuuri, savupiippu ja tulisijat puretaan. Ullakko otetaan käyttöön parvitilana ja porrasyhteys pääkerroksesta parvelle toteutetaan kierreportaalla. Pääkerroksen huoneiden käyttötarkoitukset muutetaan. Välipohjat uusitaan: pääkerroksen ja kellarin välistä lattiaa nostetaan 100 mm ja pääkerroksen ja ullakon välistä yläpohjaa lasketaan 200 mm käyttökelpoisten huonetilojen muodostamiseksi. Kellariin rakennetaan uusi lattia ja toteutetaan sauna- ja pesutilat perustuksena toimivista nurkkakivistä ja niiden välisestä kivimuurauksesta irrallisena rakenteena kevytsoraharkoista ja betonista. Kuistin alle rakennetaan varastotila.

Julkisivuihin kohdistuvia muutoksia ovat rakennuksen vähäinen korottaminen (130 mm) ullakkotilan lämpöeristämiseksi, kuistin osin lautavuoratun sokkelin muuttaminen muun rakennuksen tapaan pinnaltaan luonnonkivimuuratuksi, varaston oven lisääminen kuistin koillispäädyn sokkeliin, ikkunoiden puitejaon yhtenäistäminen, varauloskäyntitikkaiden lisääminen rakennuksen koillispäätyyn sekä sadevesijärjestelmän lisääminen. Katolle tuleva ilmanvaihtolaitteisto toteutetaan muodoltaan alkuperäistä savupiippua imitoivana. Samalla on tarkoitus uusia katemateriaali perinteisenä kolmiorimahuopakatteena, kunnostaa tai uusia julkisivulaudoitus ja -listoitus nykyistä vastaavaksi sekä muuttaa julkisivuväritystä. Laudoituksen väriksi on valittu vaalea okra ja listoituksen väriksi harmaa. Julkisivuvärit on valittu perinnevärikartastosta, eikä maakuntamuseolla ole asiasta huomautettavaa.

Rakennuksen keskeiset kaavamääräyksen tarkoittamat ominaispiirteet ovat: runkomuoto, loiva kolmiorimahuopakatettu satulakatto, pieni pulpettikattoinen lasikuisti, julkisivujen ilme, säilyneet 1900-luvun alkupuolen materiaalit ja rakennusosat, kuten useista materiaaleista muodostuva perustus ja sokkeli, vaihteleva vaaka-pysty-julkisivulaudoitus, listoitukset, pieniruutuiset puurunkoiset ikkunat ja koristeelliset hammastetut ikkunoiden kehykset. Kuistin sokkelin materiaalin muutosta lukuun ottamatta edellä mainitut ominaispiirteet vaikuttaisivat pääosin säilyvän.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että suunnitellut julkisivumuutokset vaikuttavat vähäisiltä ja noudattavat asemakaavamääräyksiä sekä Pispalan rakennustapaohjetta. Siten esitetyt muutokset ovat lähtökohtaisesti mahdollisia, joskin sokkelin ilmeen yhtenäistämistä tulisi vielä harkita. Rakennus on perustettu lohkotuille kivipaasille, joiden välit on muurattu umpeen luonnonkivillä ja laastilla. Kuistin perustusta peittää osin laudoitus. Tämä perinteinen, materiaaliltaan vaihteleva ilme tulisi säilyttää. Kunnostuksen yhteydessä tulee korostetusti kiinnittää huomiota siihen, etteivät rakennuksen mittasuhteet tai muut yksityiskohdat, kuten ikkunoiden asema julkisivulaudoituksen tasossa tai avoimien räystäiden muoto tai pituus muutu.

Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja kaavassa suojellun rakennuksen arvojen säilymiseksi kunnostus tulisi kokonaisuudessaan suunnitella ja toteuttaa perinnerakentamisen keinoin ja materiaalein, restauroivalla, rakennusosia säästävällä otteella. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat pitkälti sitoutuneet sen rakennusosiin, jotka kertovat 1900-luvun alun rakentamisen tavasta, käytettävissä olleista materiaaleista, tyylisuuntauksista, käsityötaidosta ja elämäntavasta. Säästävän korjauksen perusperiaatteisiin kuuluu, että rakennusosia kunnostetaan, korjataan, paikataan ja uusitaan ainoastaan välttämätön. Uusittavien rakennusosien tulee materiaaliltaan, leveydeltään, profiililtaan ja muilta yksityiskohdiltaan vastata aiempaa. Esim. alkuperäiset ja puuosiltaan ilmeisen hyväkuntoiset ikkunat tulisi ensisijaisesti kunnostaa.

Kiinteistöllä sijaitsee osa muinaismuistolain (293/1963) suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä Pispalanharju (mj-tunnus 1000006152), joka on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Jos kellaritiloissa tehtävien töiden yhteydessä havaitaan mahdollisia muinaisjäännökseen liittyviä betoni- tai puurakenteiden jäännöksiä, tulee niistä ilmoittaa viipymättä maakuntamuseoon (MML 14 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä edellä mainituin ehdoin.