Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena ovat rakennuksen laajentaminen ja sisätilojen muutokset. Tampere-talo (Sakari Aartelo ja Esa Piironen, valmistunut 1990) on listattu Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä Tampereen modernin rakennuskulttuurin arvokkaiden kohteiden joukkoon. Lisäksi Tampere-talo on osa selvityksessä todettua Sorsapuiston ja sen ympäristön muodostamaa arvoaluetta sekä Kalevan puistoakselin ja julkisten rakennusten arvoaluetta. Tullin alue ja Sorsapuisto on todettu myös uutta maakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja Tampere-talo yhdeksi alueen ydinkohteista. Tampere-talosta on laadittu asianmukainen rakennushistoriaselvitys. Rakennusta koskee hyväksyttävänä olevassa uudessa asemakaavassa merkintä sr-52, joka toteaa rakennuksen arvot ja ohjaa niiden suojelemista. Lisäksi suojelumerkintä velvoittaa kuulemaan museoviranomaisia rakennusta koskevista merkittävistä muutoksista.

Tampere-talo edustaa erinomaisesti postmodernia arkkitehtuuria sekä ilmiönä suurten kulttuurilaitosten rakentamista. Rakennushistoriaselvityksen mukaan Tampere-talon tärkeimmät julkisivut ovat Sorsapuiston puoli sekä Yliopistonka-dun puolelta pääsisäänkäynti ympäristöineen. Tärkeimmiksi, omaleimaisimmik-si ja arkkitehtonisesti arvokkaimmiksi sisätiloiksi on todettu Iso ja Pieni sali, ”sisäkatu”, sekä ”vitriinit” ja aulatila. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutus-tunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa:

Hankkeen kulttuuriympäristöarvoihin merkittävimmin kohdistuvat osat ovat liiketilalaajennus pääsisäänkäynnin pohjoispuolelle nykyisen lippumyymälän alueelle, välipohjan ja portaiden rakentaminen ravintolatilaan sekä Sor-sapuistosalin ja pienen salin välisen uudisosan rakentaminen.

Liiketilan laajennus merkitsee julkisivumuutosta rakennuksen Sorsapuiston puoleiseen, arkkitehtonisesti merkittävään julkisivuun. Muutos johtaa postmodernismille tyypillisen pyöreän, laattapintaisen muotoaiheen muut-tamiseen kulmikkaaksi ja materiaaliltaan lasiksi ja teräkseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutos ei Tampere-talon rakennushisto-riaselvityksen mukaan kohdistu julkisivun kaikkein arvokkaimpiin piirteisiin ja että se on hyväksyttävissä.

Muutoksen kohteena oleva ravintola sijaitsee Sorsapuiston puolella, toisessa rakennuksen arkkitehtuurille keskeisistä ”lasivitriineistä”. Tilassa on tällä hetkellä pieni parvi, jota on tarkoitus laajentaa. Laajennuksen jälkeenkin parvi on selvästi irti rakennuksen ulkoseinistä ja niiden rakenteista. Il-mavuuteen on pyritty myös parven lasisella kaidevalinnalla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutoksen vaikutuksia rakennuksen pohjoisen julkisivun arvoihin on pyritty minimoimaan ja että muutos on hyväksyttävis-sä.

Merkittävin laajennusosa on suunniteltu rakennettavaksi Pienen salin ja Sorsapuistosalin väliin. Sorsapuistosali on suunniteltu vasta rakennuksen ollessa jo rakennusvaiheessa, ja sen muuhun rakennukseen liittävää käy-tävää on levennetty 2000-luvun muutoksessa. Tältä osin muutoksen mer-kittävimmät vaikutukset kohdistuvat rakennuksen julkisivujen, erityisesti Sorsapuiston puolen julkisivun, arvoihin. Julkisivun merkittävimmät arvot on Tampere-talon rakennushistoriaselvityksessä rajattu kuitenkin alkupe-räisessä kilpailutyössä esitettyihin osiin eli tämän muutosalueen ulkopuo-lelle. Sorsapuiston puolelle tulevalta osaltaan uudisosan julkisivu jatkaa sen alla olevan yhdyskäytävän lasipintaa ja jää rakennusta kokonaisuutena tarkasteltaessa alisteiseksi pääsalin katsomolle. Pirkanmaan maakun-tamuseo katsoo että muutos on hyväksyttävissä eikä uhkaa Tampere-talon arkkitehtonisia arvoja.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tampere-talon rakennuslupa on lähtökohtaisesti hyväksyttävissä. Hankkeen kaikilla osa-alueilla tulee kiin-nittää erityistä huomiota työn ja käytettävien materiaalien laadukkuuteen ja ratkaisujen mukauttamiseen Tampere-talon ominaispiirteisiin ja arvoihin.