Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Suunnittelualue käsittää alueita Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosista. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut asemakaavaan nro 8310 liittyen aiemmin seuraavat lausunnot: osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluvaiheen aineistosta diar. 48/2016 (24.3.2016), 17/2018 (27.2.2018) sekä ehdotusvaiheessa 521/2019 (24.9.2019) ja 567/2020 (29.10.2020). Nyt lausuntoa pyydetään nähtävillä olevasta kolmannesta tarkistetusta kaavaehdotuksesta. Tutustuttuaan aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Pispalan alueen asemakaavojen uudistaminen on ollut käynnissä vuodesta 2009 lähtien. Alue on jaettu useampiin kaavoitusvaiheisiin ja useisiin erillisiin suunnittelualueisiin, joiden rajoja on muutettu prosessin kuluessa. Kaavamuutosten ensisijainen tavoite on alueen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen. Kulttuuriympäristön suojelusta vastaavat viranomaiset ovat tavoitteen saavuttamiseksi edellyttäneet alueen rakennusoikeutta laskettavaksi, sillä uudisrakentaminen on nähty suurimmaksi uhaksi alueen kulttuurihistoriallisille ja maisemallisille arvoille. Tampereen keskustan kupeessa, jyrkkärinteisellä harjulla, kahden järven välissä sijaitseva Pispala on Suomen tunnetuin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentunut työväen asuinalue. Alueen arvot perustuvat säilyneeseen rakennuskantaan, perinteisiin rakennustapoihin, kaupunkikuvaan ja harjulta aukeaviin maisemiin.

Tarkistettu vuoden 2024 kaavaehdotus on laadittu aiempien selvitysten, prosessin aikana tutkittujen kaavaratkaisujen vaikutusarvioinnin, viranomaisyhteistyön ja konsulteilla teetettyjen tonttitarkastelujen pohjalta. Kaavaehdotuksessa osoitetaan laaditun rakennetun ympäristön inventoinnin pohjalta asianmukaiset suojelumerkinnät kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille.

Pääosalla kaava-aluetta tonttitehokkuudeksi osoitetaan e=0,4, kun se nykyisin on e=0,5. Yhdeksälle kiinteistölle osoitetaan kulttuurihistoriallisen arvojen turvaamiseksi tonttitehokkuudeksi e=0,3. 19:lle tontille on todettu mahdolliseksi osoittaa tonttitehokkuuteen e=0,4 perustuva rakennusoikeus. Edellisessä, vuonna 2020 nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa e=0,3 kiinteistöjä oli 28 kpl. Kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset eivät kuitenkaan vaikuttaisi muuttuvan vastaavassa suhteessa huonompaan suuntaan, koska toteutuneita kerrosaloja ja täydennysrakentamiseen soveltuvia rakennusaloja on tarkistettu.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyn kaavaratkaisun voidaan arvioida pääosin riittävällä tavalla turvaavan kulttuuriympäristön arvojen säilymisen RKY- alueella. Maakuntamuseo kuitenkin pyytää vielä tarkistamaan uudisrakentamisen määrään ja tapaan ohjaavia merkintöjä neljän tontin osalta, jotka ovat Kannaksenkatu 13 (1034-2), Kannaksenkatu 25 (1081-11), Kannaksenkatu 27 (1081-9) ja Rimminkatu 23 (1084-29).

Kannaksenkatu 13:n tontti on erittäin jyrkässä rinteessä, ja sille osoitetaan Kannaksenkadun reunaan, Kannaksenkadun - Päivölänkadun risteyksen arvoalueen tuntumaan, rakennusalat (rt-2) kahdelle uudisrakennukselle. Kannaksenkatu 25:n (1081-11) kolmiomaiselle erittäin arvokkaalle (sk-piha) tontille osoitetaan pohjoiskulmaan uudisrakennuksen rakennusala (rt-2). Kannaksenkatu 27:n (1081-9) erittäin arvokkaalle (sk-piha) tontille osoitetaan rakennusalat kahdelle uudisrakennukselle (rt-1 ja rt-5). Rimminkadun arvoalueelle sijoittuvalle Rimminkatu 23:n (1084-29) tontille osoitetaan rakennusalat kahdelle uudisrakennukselle (rt-2 ja rt-5). Näiden tonttien uudisrakentamisen määrä ja sen aiheuttamat maisemavaikutukset vaikuttavat suurilta. Rakennusoikeuden vähentäminen tai rakennusalojen sijoittaminen toisin voisi maltillistaa vaikutuksia.

Kaava-alueella sijaitsee neljä arkeologista suojelukohdetta, joista kaksi on kiinteitä muinaisjäännöksiä: Pispan koulu (historialliset puolustusvarustukset, muinaisjäännöstunnus 1000006359) ja Mäkikatu 35 (puolustusvarustukset, 1000030680). Lisäksi alueella sijaitsee kaksi muuta arkeologista kohdetta: Pispalan tukkitie 1 (1000014088, muu kulttuuriperintökohde) ja Mäkikatu (1000036676, mahdollinen muinaisjäännös). Kaavaselostuksen tiedot arkeologisista suojelukohteista on syytä päivittää/täydentää tämän mukaisesti (s. 18). Arkeologisia suojelukohteita käsitellään kaavaselostuksen luvussa 2.1.7. Koska kiinteiden muinaisjäännösten aiempi rauhoitusluokitus ei ole enää käytössä, luokitusta koskeva maininta poistetaan selostuksesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti lausunnossaan 521/2019 (24.9.2019) kaava-alueella sijaitsevan Mäkikatu 35 -nimisen kiinteän muinaisjäännöksen rajauksesta. Maakuntamuseo toistaa, että suoja-alueen rajausta tulee vielä laajentaa noin 1 m itään, tontinrajan toiselle puolelle. Rajauksen voi tarkistaa Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta (www.kyppi.fi) tai Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (siiri.tampere.fi). 

Päivitetty kaavaehdotus pyydetään lähettämään nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Suunnittelualue käsittää alueita Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosista. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut asemakaavaan nro 8310 liittyen aiemmin seuraavat lausunnot: osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluvaiheen aineistosta diar. 48/2016 (24.3.2016), 17/2018 (27.2.2018) sekä ehdotusvaiheessa 521/2019 (24.9.2019) ja 567/2020 (29.10.2020). Nyt lausuntoa pyydetään nähtävillä olevasta kolmannesta tarkistetusta kaavaehdotuksesta. Tutustuttuaan aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Pispalan alueen asemakaavojen uudistaminen on ollut käynnissä vuodesta 2009 lähtien. Alue on jaettu useampiin kaavoitusvaiheisiin ja useisiin erillisiin suunnittelualueisiin, joiden rajoja on muutettu prosessin kuluessa. Kaavamuutosten ensisijainen tavoite on alueen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen. Kulttuuriympäristön suojelusta vastaavat viranomaiset ovat tavoitteen saavuttamiseksi edellyttäneet alueen rakennusoikeutta laskettavaksi, sillä uudisrakentaminen on nähty suurimmaksi uhaksi alueen kulttuurihistoriallisille ja maisemallisille arvoille. Tampereen keskustan kupeessa, jyrkkärinteisellä harjulla, kahden järven välissä sijaitseva Pispala on Suomen tunnetuin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentunut työväen asuinalue. Alueen arvot perustuvat säilyneeseen rakennuskantaan, perinteisiin rakennustapoihin, kaupunkikuvaan ja harjulta aukeaviin maisemiin.

Tarkistettu vuoden 2024 kaavaehdotus on laadittu aiempien selvitysten, prosessin aikana tutkittujen kaavaratkaisujen vaikutusarvioinnin, viranomaisyhteistyön ja konsulteilla teetettyjen tonttitarkastelujen pohjalta. Kaavaehdotuksessa osoitetaan laaditun rakennetun ympäristön inventoinnin pohjalta asianmukaiset suojelumerkinnät kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille.

Pääosalla kaava-aluetta tonttitehokkuudeksi osoitetaan e=0,4, kun se nykyisin on e=0,5. Yhdeksälle kiinteistölle osoitetaan kulttuurihistoriallisen arvojen turvaamiseksi tonttitehokkuudeksi e=0,3. 19:lle tontille on todettu mahdolliseksi osoittaa tonttitehokkuuteen e=0,4 perustuva rakennusoikeus. Edellisessä, vuonna 2020 nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa e=0,3 kiinteistöjä oli 28 kpl. Kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset eivät kuitenkaan vaikuttaisi muuttuvan vastaavassa suhteessa huonompaan suuntaan, koska toteutuneita kerrosaloja ja täydennysrakentamiseen soveltuvia rakennusaloja on tarkistettu.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyn kaavaratkaisun voidaan arvioida pääosin riittävällä tavalla turvaavan kulttuuriympäristön arvojen säilymisen RKY- alueella. Maakuntamuseo kuitenkin pyytää vielä tarkistamaan uudisrakentamisen määrään ja tapaan ohjaavia merkintöjä neljän tontin osalta, jotka ovat Kannaksenkatu 13 (1034-2), Kannaksenkatu 25 (1081-11), Kannaksenkatu 27 (1081-9) ja Rimminkatu 23 (1084-29).

Kannaksenkatu 13:n tontti on erittäin jyrkässä rinteessä, ja sille osoitetaan Kannaksenkadun reunaan, Kannaksenkadun - Päivölänkadun risteyksen arvoalueen tuntumaan, rakennusalat (rt-2) kahdelle uudisrakennukselle. Kannaksenkatu 25:n (1081-11) kolmiomaiselle erittäin arvokkaalle (sk-piha) tontille osoitetaan pohjoiskulmaan uudisrakennuksen rakennusala (rt-2). Kannaksenkatu 27:n (1081-9) erittäin arvokkaalle (sk-piha) tontille osoitetaan rakennusalat kahdelle uudisrakennukselle (rt-1 ja rt-5). Rimminkadun arvoalueelle sijoittuvalle Rimminkatu 23:n (1084-29) tontille osoitetaan rakennusalat kahdelle uudisrakennukselle (rt-2 ja rt-5). Näiden tonttien uudisrakentamisen määrä ja sen aiheuttamat maisemavaikutukset vaikuttavat suurilta. Rakennusoikeuden vähentäminen tai rakennusalojen sijoittaminen toisin voisi maltillistaa vaikutuksia.

Kaava-alueella sijaitsee neljä arkeologista suojelukohdetta, joista kaksi on kiinteitä muinaisjäännöksiä: Pispan koulu (historialliset puolustusvarustukset, muinaisjäännöstunnus 1000006359) ja Mäkikatu 35 (puolustusvarustukset, 1000030680). Lisäksi alueella sijaitsee kaksi muuta arkeologista kohdetta: Pispalan tukkitie 1 (1000014088, muu kulttuuriperintökohde) ja Mäkikatu (1000036676, mahdollinen muinaisjäännös). Kaavaselostuksen tiedot arkeologisista suojelukohteista on syytä päivittää/täydentää tämän mukaisesti (s. 18). Arkeologisia suojelukohteita käsitellään kaavaselostuksen luvussa 2.1.7. Koska kiinteiden muinaisjäännösten aiempi rauhoitusluokitus ei ole enää käytössä, luokitusta koskeva maininta poistetaan selostuksesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti lausunnossaan 521/2019 (24.9.2019) kaava-alueella sijaitsevan Mäkikatu 35 -nimisen kiinteän muinaisjäännöksen rajauksesta. Maakuntamuseo toistaa, että suoja-alueen rajausta tulee vielä laajentaa noin 1 m itään, tontinrajan toiselle puolelle. Rajauksen voi tarkistaa Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta (www.kyppi.fi) tai Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (siiri.tampere.fi). 

Päivitetty kaavaehdotus pyydetään lähettämään nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä maakuntamuseoon.