Museovirasto on välittänyt Pirkanmaan maakuntamuseolle otsikossa mainitun maakaapelointihankkeen suunnitelman lausunnon antamista varten. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun suunnitelmakarttaan ja toteaa seuraavaa.

Korvolan kylässä Korvalantien varrelle ja sen ympäristöön suunnitellut kaapelilinjat kulkevat merkittävän muinaisjäännöskokonaisuuden alueella. Siihen kuuluvat Laurilan ja Kalmaanmäenkallion rautakautiset kalmistot (mj-tunnukset 536010005 ja 536010004), rautakautiseksi arvioitu laaja kiven- ja maansekainen röykkiö Nikkilä (536010006), rautakautinen asuinpaikka Nikkilä 2 (1000034883) ja Korvolan historiallinen kylänpaikka (1000029694). Kohteiden tiedossa olevat rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella. Muinaisjäännösten rajaukset perustuvat inventointitietoihin, ja kohteiden todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Tämän vuoksi osa suunnitelluista kaapelilinjoista tulee kaivaa arkeologin valvonnassa liitekartan mukaisesti.

Laurilan rautakautisen kalmiston kohdalla kaksi Korvolantien pohjoispuolelle suunniteltua tonttihaaraa (tilat 536-412-1-60 ja 536-412-1-93) sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen suoja-alueelle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tämän vuoksi kyseisille linjoille on etsittävä vaihtoehtoiset reitit, jotka sijoitetaan mahdollisimman kauas tunnetusta muinaisjäännösalueesta. Riittävästä etäisyydestä ja suunnitelman vaatimista arkeologisista tutkimuksista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa.

Lännempänä yksi suunnitelluista tonttihaaroista (tilat 536-412-3-77 ja 536-412-4-12 sekä vireinen tiealue) sijoittuu Kalmaanmäenkallion rautakautisen kalmiston reunalle. Myös tälle linjalle on etsittävä vaihtoehtoinen, kiinteän muinaisjäännöksen huomioonottava reitti. Riittävästä etäisyydestä kohteesta ja suunnitelman vaatimista arkeologisista tutkimuksista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa.

Idempänä kaapelilinja kulkee Korvolan historiallisen kylätontin (Korvola By) välittömässä läheisyydessä. Kyseessä on yksi Nokian vanhimmista kylistä, johon kuului 1500-luvulla seitsemän tilaa. Myös kylän tonttimaa on ollut huomattavasti laajempi kuin muinaisjäännöksenä rauhoitettu alue; taloja on sijainnut tien molemmin puolin. Kaivutyöt alueella tulee suorittaa arkeologin valvonnassa liitekartan mukaisella alueella.

Suunnittelualueella kulkee historiallisen Laidetien eli Ulvila-Tammerkoski-tien linja, jota nykyinen Korvolantie pääosin noudattaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen vanhin ja merkittävin historiallinen kulkureitti, joka on muodostunut jo keskiajalla. Käytöstä jääneiltä osin tie luokitellaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja edelleen käytössä olevilta osin muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Historialliseen tielinjaan voi sisältyä muinaismustolain suojaamia rakenteiden jäännöksiä sekä vanhoja kerrostumia, joiden arkeologinen dokumentointi on tärkeää. Tämän vuoksi osa suunnitelluista kaapelilinjoista tulee kaivaa arkeologin valvonnassa historiallisen tielinjan varrella ja sen ylityskohdissa (ks. liitekartta). Valvonnassa tulee varautua mm. ajoitusnäytteiden ottoon ja tutkimiseen. Suuntaporaamalla tai tunkkaamalla toteutettavat tienalitukset eivät vaadi valvontaa.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Melontien, Vuorenmaanpolun ja Korvolantien osuuksilla Kaapelisuunnitelmat sijoittuvat Pirkanmaan maakuntakaavaan merkitylle Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle. Tälle alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi kaksi uutta muuntamoa, Melontie 15 ja Korvola. Muuntamot on sijoitettu maiseman kannalta vähämerkityksisemmille, kasvillisuuden suojaamille alueille eikä avoimeen peltomaisemaan, mitä museo pitää onnistuneena ratkaisuna. Muutoin kaapelisuunnitelmat eivät näytä vaikuttavan rakennettuun ympäristöön tai maisemaan, eikä maakuntamuseolla näiltä osin ole hankkeesta huomautettavaa.

Museovirasto on välittänyt Pirkanmaan maakuntamuseolle otsikossa mainitun maakaapelointihankkeen suunnitelman lausunnon antamista varten. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun suunnitelmakarttaan ja toteaa seuraavaa.Korvolan kylässä Korvalantien varrelle ja sen ympäristöön suunnitellut kaapelilinjat kulkevat merkittävän muinaisjäännöskokonaisuuden alueella. Siihen kuuluvat Laurilan ja Kalmaanmäenkallion rautakautiset kalmistot (mj-tunnukset 536010005 ja 536010004), rautakautiseksi arvioitu laaja kiven- ja maansekainen röykkiö Nikkilä (536010006), rautakautinen asuinpaikka Nikkilä 2 (1000034883) ja Korvolan historiallinen kylänpaikka (1000029694). Kohteiden tiedossa olevat rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella. Muinaisjäännösten rajaukset perustuvat inventointitietoihin, ja kohteiden todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Tämän vuoksi osa suunnitelluista kaapelilinjoista tulee kaivaa arkeologin valvonnassa liitekartan mukaisesti.Laurilan rautakautisen kalmiston kohdalla kaksi Korvolantien pohjoispuolelle suunniteltua tonttihaaraa (tilat 536-412-1-60 ja 536-412-1-93) sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen suoja-alueelle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tämän vuoksi kyseisille linjoille on etsittävä vaihtoehtoiset reitit, jotka sijoitetaan mahdollisimman kauas tunnetusta muinaisjäännösalueesta. Riittävästä etäisyydestä ja suunnitelman vaatimista arkeologisista tutkimuksista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa.Lännempänä yksi suunnitelluista tonttihaaroista (tilat 536-412-3-77 ja 536-412-4-12 sekä vireinen tiealue) sijoittuu Kalmaanmäenkallion rautakautisen kalmiston reunalle. Myös tälle linjalle on etsittävä vaihtoehtoinen, kiinteän muinaisjäännöksen huomioonottava reitti. Riittävästä etäisyydestä kohteesta ja suunnitelman vaatimista arkeologisista tutkimuksista tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa.Idempänä kaapelilinja kulkee Korvolan historiallisen kylätontin (Korvola By) välittömässä läheisyydessä. Kyseessä on yksi Nokian vanhimmista kylistä, johon kuului 1500-luvulla seitsemän tilaa. Myös kylän tonttimaa on ollut huomattavasti laajempi kuin muinaisjäännöksenä rauhoitettu alue; taloja on sijainnut tien molemmin puolin. Kaivutyöt alueella tulee suorittaa arkeologin valvonnassa liitekartan mukaisella alueella.Suunnittelualueella kulkee historiallisen Laidetien eli Ulvila-Tammerkoski-tien linja, jota nykyinen Korvolantie pääosin noudattaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen vanhin ja merkittävin historiallinen kulkureitti, joka on muodostunut jo keskiajalla. Käytöstä jääneiltä osin tie luokitellaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja edelleen käytössä olevilta osin muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Historialliseen tielinjaan voi sisältyä muinaismustolain suojaamia rakenteiden jäännöksiä sekä vanhoja kerrostumia, joiden arkeologinen dokumentointi on tärkeää. Tämän vuoksi osa suunnitelluista kaapelilinjoista tulee kaivaa arkeologin valvonnassa historiallisen tielinjan varrella ja sen ylityskohdissa (ks. liitekartta). Valvonnassa tulee varautua mm. ajoitusnäytteiden ottoon ja tutkimiseen. Suuntaporaamalla tai tunkkaamalla toteutettavat tienalitukset eivät vaadi valvontaa.Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.Melontien, Vuorenmaanpolun ja Korvolantien osuuksilla Kaapelisuunnitelmat sijoittuvat Pirkanmaan maakuntakaavaan merkitylle Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle. Tälle alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi kaksi uutta muuntamoa, Melontie 15 ja Korvola. Muuntamot on sijoitettu maiseman kannalta vähämerkityksisemmille, kasvillisuuden suojaamille alueille eikä avoimeen peltomaisemaan, mitä museo pitää onnistuneena ratkaisuna. Muutoin kaapelisuunnitelmat eivät näytä vaikuttavan rakennettuun ympäristöön tai maisemaan, eikä maakuntamuseolla näiltä osin ole hankkeesta huomautettavaa.