Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen Messukylänkadun varteen ja koulun laajentuminen Kyläojankadun varrelle. Messukylän koulun alue on osa Messukylän kirkkojen ja lähiympäristön maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, ja koulun alue kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteisiin. Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 arvoalue on merkitty maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nämä kulttuuriympäristöarvot on huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Messukylän koulusta on tehty rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen), jonka mukaan koulun alueella on erityistä kaupunkikuvallista arvoa. Lisäksi rakennuksilla on rakennushistoriallista arvoa, ne ovat säilyttäneet alkuperäiset ulkoiset piirteensä melko hyvin ja niiden laajennukset ovat kokonaisuuteen sopivia ja myös itsessään arvokas osa rakennusten historiaa. Erityisen arvokkaita ovat puurakennusten yksityiskohdat, ja vanhin puurakennus on säilynyt erinomaisesti myös sisätiloiltaan. Kivikoulu on säilynyt ulkoisesti lähes täysin alkuperäisessä asussaan, ja se on edustava esimerkki aikansa koulurakentamisesta. Kivikoulun porrashuoneet ovat säilyttäneet alkuperäiset rakennusosansa ja pintamateriaalinsa, ja rakennuksessa on säilynyt paljon myös alkuperäisiä peiliovia. Myös uudella lisärakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa osana koulun kokonaisuutta ja Tampereen postmodernia koulurakentamista.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen rakennetulla kulttuuriympäristöllä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, joka tulee huomioida asemakaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin. Lisäksi mahdollisen uudisrakentamisen kaupunkikuvallisia ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on syytä arvioida kaavahankkeen vaikutusten arvioinnin yhteydessä kuvasovittein.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo toteaa, että suunnittelualue sijaitsee Messukylän keskiaikaisen kirkon ja kirkkomaan välittömässä läheisyydessä ja Pirkanmaan tärkeimmän historiallisen kulkureitin (Tammerkoski-Hämeenlinna) varrella. Kyseinen tie on ollut käytössä keskiajalla ja mahdollisesti jo rautakaudella. Alueella on myös kulkenut Tampereen kahden suurimman keskiaikaisen kylän Messukylän ja Takahuhdin välinen raja. Lisäksi kaava-alueen vierestä, vanhasta kirkkomaasta on peräisin yksi rautakautinen (ristiretkiaikainen) esinelöytö. Kaava-alue sijaitsee hiekkaharjun laella ja on osin rakentamatonta, puustoista maastoa, missä on voinut säilyä historiallisen ajan tai jopa vanhempia arkeologisia kohteita. Aluetta ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Tämän vuoksi kaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa käytetään mm. metallinpaljastinta ja kaivetaan koekuoppia sopiviin kohtiin.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen Messukylänkadun varteen ja koulun laajentuminen Kyläojankadun varrelle. Messukylän koulun alue on osa Messukylän kirkkojen ja lähiympäristön maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, ja koulun alue kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteisiin. Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 arvoalue on merkitty maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nämä kulttuuriympäristöarvot on huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Messukylän koulusta on tehty rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen), jonka mukaan koulun alueella on erityistä kaupunkikuvallista arvoa. Lisäksi rakennuksilla on rakennushistoriallista arvoa, ne ovat säilyttäneet alkuperäiset ulkoiset piirteensä melko hyvin ja niiden laajennukset ovat kokonaisuuteen sopivia ja myös itsessään arvokas osa rakennusten historiaa. Erityisen arvokkaita ovat puurakennusten yksityiskohdat, ja vanhin puurakennus on säilynyt erinomaisesti myös sisätiloiltaan. Kivikoulu on säilynyt ulkoisesti lähes täysin alkuperäisessä asussaan, ja se on edustava esimerkki aikansa koulurakentamisesta. Kivikoulun porrashuoneet ovat säilyttäneet alkuperäiset rakennusosansa ja pintamateriaalinsa, ja rakennuksessa on säilynyt paljon myös alkuperäisiä peiliovia. Myös uudella lisärakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa osana koulun kokonaisuutta ja Tampereen postmodernia koulurakentamista.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen rakennetulla kulttuuriympäristöllä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, joka tulee huomioida asemakaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin. Lisäksi mahdollisen uudisrakentamisen kaupunkikuvallisia ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on syytä arvioida kaavahankkeen vaikutusten arvioinnin yhteydessä kuvasovittein.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo toteaa, että suunnittelualue sijaitsee Messukylän keskiaikaisen kirkon ja kirkkomaan välittömässä läheisyydessä ja Pirkanmaan tärkeimmän historiallisen kulkureitin (Tammerkoski-Hämeenlinna) varrella. Kyseinen tie on ollut käytössä keskiajalla ja mahdollisesti jo rautakaudella. Alueella on myös kulkenut Tampereen kahden suurimman keskiaikaisen kylän Messukylän ja Takahuhdin välinen raja. Lisäksi kaava-alueen vierestä, vanhasta kirkkomaasta on peräisin yksi rautakautinen (ristiretkiaikainen) esinelöytö. Kaava-alue sijaitsee hiekkaharjun laella ja on osin rakentamatonta, puustoista maastoa, missä on voinut säilyä historiallisen ajan tai jopa vanhempia arkeologisia kohteita. Aluetta ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Tämän vuoksi kaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa käytetään mm. metallinpaljastinta ja kaivetaan koekuoppia sopiviin kohtiin.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa