Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Säterin tehdasalueen 18 eri rakennuksen purkamisesta. Maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön johdosta. Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Säterin tehdasalue on rakentunut pääosin vuosina 1941-56 viskoosin valmistamiseksi selluloosasta. Myös tehdasalueen nuoremmalla rakennuskannalla on oma merkittävä roolinsa alueen rakennetun ympäristön osana ja teollisen kehityksen kuvaajana. Säterillä on erityinen asema osana Suomen teollista historiaa erityisesti muuntokuitujen ja metsäteollisuuden kehittäjänä. Tehdasalueen ulkoisen ilmeen suunnitteli arkkitehtitoimisto Martikainen & Ypyä, ja se on edustava esimerkki aikansa teollisuusarkkitehtuurista. Kirjasniemessä sijaitsevalla tehtaalla on merkittävä maisemallinen rooli, ja se on keskeinen osa kokonaisuudessa, johon kuuluvat myös Säterin työntekijöiden asuinalueet ja julkiset rakennukset. Säterillä on keskeinen merkitys teollisuuslaitosten ympärille kasvaneen Valkeakosken historialle ja kaupunkikuvalle.

Purkulupahakemuksen kohteena ovat jäteveden kemiallinen ja biologinen puhdistamo, rikkihapposäiliö ja suolavarasto, selluvarasto ja lastauslaituri, sulfiitti- ja vetyperoksidisäiliö ja rikkibunkkeri, suolatehdas, turvelaitos, vanha tehdas, voimalaitos, öljysäiliö, rikkihiilen talteenotto ja rikkihiilivarasto, keskusvalvomo, voimalaitoksen tiilipiippu, kaasupiippu, valuma-allas ja pumppukoppi sekä ensimmäinen vesipumppaamo ja nestekaasuvarasto. Purkaminen koskisi karkeasti arvioiden noin puolta tehdasalueesta. Purettaviksi aiotut rakennukset sijoittuvat pääosin Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Säterin keinokuitutehtaan alue on yksi valtakunnallisen arvoalueen keskeisistä osista. Valtakunnallista arvoaluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan maankäyttöhankkeissa tulee huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Museoviraston, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton laatimassa muistiossa "Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä" (YM3/533/2009) todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta." Lisäksi muistiossa todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön kohdistuvaa purkamislupahakemusta käsitellessään rakennusvalvontaviranomaisen on aina varmistuttava siitä, että purkaminen ei merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä (MRL 139 §)".

Säterin alueen rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavalla. Alueen asemakaava on vuodelta 1980, eikä se ota kulttuuriympäristön arvoja huomioon nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Alueen asemakaava on näin ollen kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maakuntakaavassa suurinta osaa tehdasalueesta koskee merkintä "valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö", jota koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen."

Säterin tehdasalueelta on laadittu rakennetun ympäristön inventointi "Säteri Osakeyhtiö - Sodasta syntynyt tehdas ja yhdyskunta" (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2017). Inventointi on yleispiirteinen, ja sen tarkoitus on toimia jatkotoimenpiteiden ja -inventointien lähtöaineistona. Inventoinnissa ei ole tuotu esiin eri rakennusten tarkkoja kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta lähtökohtaisesti kaikilla inventoiduilla rakennuksilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Purettaviksi aiotuista rakennuksista vanhan tehtaan kokonaisuus kuuluu tehtaan keskeisimpiin tuotantorakennuksiin. Keskeisistä apurakennuksista purettaviksi aiotuilla voimalaitoksella ja turvelaitoksella on tärkeä rooli osana tehtaan etelään avautuvaa pääjulkisivua. Erityistä maisemallista merkitystä on tehtaan korkeilla maamerkkipiipuilla, joille haetaan myös purkamislupaa. Purettavaksi aiotut rikkihiilen ja vedyn talteenottolaitos, turpeen vastaanottolaitos ja jäteveden kemiallinen puhdistamo sekä kaasupiippu liittyvät ympäristönsuojelun kehittymisen myötä alueelle syntyneeseen uudisrakentamisen kerrostumaan, ja suolatehdas, selluvarasto lastauslaitureineen sekä keskusvalvomo ovat tuotannon kehittymiseen keskeisesti liittyviä rakennuksia.

Purettaviksi aiotuista rakennuksista vain rikkihapposäiliöiden ja suolavaraston kokonaisuus (003), öljysäiliö (011) sekä valuma-allas ja pumppukoppi (016) on jätetty inventoinnin ulkopuolelle. Näin ollen purkulupahakemus koskee 15 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, jotka muodostavat noin puolet valtakunnallisesti merkittävän tehdasalueen arvokkaasta rakennuskannasta. Tämä merkitsisi mitä todennäköisimmin valtakunnalisesti merkittävien arvojen tuhoutumista eikä näin ollen ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaista. Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä muille kuin rikkihapposäiliölle ja suolavarastolle, öljysäiliölle sekä valuma-altaalle ja pumppukopille.