Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Väylävirasto hakee rakennuslupaa Tampereen rautatieaseman henkilöratapihan rakennusurakalle. Ratapihan muutokset ovat osa TAHERA- hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Tampereen henkilöratapihan toimivuutta, matkustajien olosuhteita ja henkilöjunien huoltoa sekä luoda edellytykset asemakeskuksen kehittämiselle henkilöratapihan järjestelyjen osalta. Hankkeessa otetaan huomioon ratapihan kehittämis- ja peruskorjaustarpeet.

Hankkeessa on tarkoitus rakentaa neljä asemalaiturikatosta hisseineen ja portaineen sekä kolme porrastuulikaappia ja kolme hissituulikaappia. Uudet rakenteet tulevat korvaamaan purettavat kaksi asemalaiturikatosta, viisi porrastuulikaappia, kuusi hissituulikaappia ja yhden porraskatoksen.

Tampereen rautatieasema ja veturitallit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Rakennukset on suojeltu vuonna 1998 allekirjoitetun valtakunnallisia rautatieasema-alueita koskevan menettelytapasopimuksen (Rautatiesopimuksen) nojalla. Alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo toimii rautatiesopimuksella suojeltujen kohteiden osalta museoviranomaisena Pirkanmaalla. Maakuntamuseo on osallistunut TAHERA-hankkeen suunnittelijoiden kanssa järjestettyihin yhteistyöpalavereihin ja ohjannut suunnittelua sen kuluessa. Suunnittelun lähtöaineistona käytettävissä on ollut rakennushistoriallinen selvitys Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen verturitalli ja Viinikanojan silta (Vahanen rakennusfysiikka Oy / Anu Laurila 2020). 

LAITURIALUEET:

Ratapihan laiturialueet muodostuvat nykytilanteessa reunalaiturista sekä välilaitureista 2. ja 3. Laiturialueet uusitaan täysin pintarakenteita myöden. Hankkeessa rakennetaan lisäksi uusi välilaituri 4. Asematunneliin (Itsenäisyydenkatu) ja Matkakeskustunneliin asennetaan uusia tasonvaihtolaitteita, joiden vaatimat lasiset tuulikaapit ja hissikopit uusitaan. Matkakeskustunneliin lisätään uusi liukuporras ja hissi uudelle välilaiturille. Välilaiturilla 2. oleva entinen hissikuilu ja poistumisporraskuilu säilytetään ja peruskorjataan, hissikuilu muutetaan varastoksi. Näiden alkuperäisten rakenteiden säilyttämistä ja kunnostamista maakuntamuseo pitää myönteisenä.

KATOKSET:

Kaikki nykyisten laiturialueiden katokset puretaan. Reunalaiturilla asemarakennuksen itäjulkisivuun kiinni rakennettu alkuperäinen betonikatos kattolyhtyineen puretaan ja konstruoidaan uudelleen, jolloin katoksen sijainti ja mitat muuttuvat hieman laiturialueita koskevien turvallisuusmääräysten ja teknisten reunaehtojen vuoksi. Katosta kattolyhtyineen siirretään lähemmäs rakennusta ja uuden lipan korkeusasema tulee olemaan hieman nykyistä ylempänä. Ulkomuodon osalta pyrkimyksenä on kuitenkin, että katoksesta tulee mahdollisimman saman näköinen kuin alkuperäinen. Toiset asematunnelista reunalaiturille johtavista portaista puretaan ja tilalle toteutetaan liukuportaat. Porrastilasta tehdään samalla puolilämmintä tilaa rakentamalla pilarien rajaama tila tuulikaapiksi, joka toimii samalla savunsulkutilana.

Esitetyt muutokset ovat suurelta osin välttämättömiä. Portaikon korvaaminen liukuportaalla ei ole rakennuksen arvojen kannalta ihanteellinen ratkaisu, mutta muutos tukee kuitenkin rakennuksen alkuperäistä käyttöä ja siihen liittyvää kulkuyhteyttä asemahallista laiturille. Maakuntamuseo katsoo, että muutokset on pyritty suunnittelemaan huolellisesti ja mahdollisimman hienovaraisesti sopimaan alkuperäiseen miljööseen ja ovat hyväksyttävissä. Uusittavat pinnat tulee toteuttaa alkuperäisten mukaisina, kuten suunnittelukokouksissa on linjattu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asematunneliin johtavan lattiatasanteen alkuperäisen pintamateriaalin säilyttämiseen ja hyvään ylläpitoon, jotta yhteys asemarakennuksen sisätilan arkkitehtoniseen ilmeeseen säilyy.

Välilaitureille 2. ja 3. sekä uudelle välilaiturille 4. rakennetaan katokset uusien suunnitelmien mukaan. Katoksen tulevat olemaan noin 215 m pitkiä. Uudet katokset ovat hahmoltaan entisen välilaiturikatoksen kaltaiset, kummissakin lippa kohoaa sirosti raiteita kohden. Pilarin uumaan on jätetty tila sähkökaapeleille ja vedenpoistoputkille. Maakuntamuseo katsoo, että katosten muotoilu sopii alueelle hyvin. Katosten alapintoihin suunniteltua venytettyä kiiltävää alumiiniverkkoa maakuntamuseo sen sijaan pitää asemakokonaisuuden alkuperäiselle ilmeelle jokseenkin vieraana materiaalina, jonka kontrasti vanhassa välilaiturikatoksessa käytettyyn ja reunalaiturikatoksessa esiintyvään mattapintaiseen betoniin on jyrkkä. Alumiinia metallilaatuna ei myöskään ole käytetty asemarakennuksen tai -tunnelin alkuperäisissä detaljeissa.

Reunalaiturin viereen aiemmin rakennettavaksi suunnitellun uuden katoksen toteuttamista on päätetty lykätä, joten tässä vaiheessa hankkeessa jatketaan vain olevan liukuporrastuulikaapin vesikattorakennetta matkustajien sääsuojaksi. Maakuntamuseo katsoo, että valinta on hyvä. Mahdollisen uuden reunalaiturikatoksen jatko-osan toteuttaminen Terveystalon kiinteistön rakentamisen yhteydessä on luonteva menettelytapa.

VALAISTUS:

Ratapihan ja laiturialueen valaistukseen on tarkoitus panostaa osana viihtyisää matkustajakokemusta sekä turvallisuutta lisäävänä elementtinä. Turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen liittyen on suunniteltu mm. ratakaukalon valaistusta junan saapuessa, sekä junavaunujen tunnuskirjainten projisointia niiden kohdalle laiturin pintaan. Maakuntamuseo katsoo, että valaistusta on mahdollista kehittää ehdotettuun suuntaan. Valaistussuunnittelulla tulisi kuitenkin tukea asemarakennuksen hillityn tyylikästä arkkitehtuuria.

KELLOTORNI:

Rakennusluvan yhteydessä esitetään rautatieaseman kellotornin valaisemista projisoimalla sen pintaan vaihtelevia kuva-aiheita ja/tai värejä. Maakuntamuseo toteaa, ettei tällaisten tilapäisten projisiointien toteuttamiselle ole estettä asemarakennuksen kulttuurihistorian kannalta. Valitun kuvamateriaalin tulisi kuitenkin olla valtakunnallisesti arvokkaan rakennuksen arvoon sopivia.

MUUTA:

Hankkeen yhteydessä parannetaan Matkakeskustunnelin ja Rongankadun alikulkutunnelin valaistusta ja päivitetään pintoja. Kaikki hankkeen alueet suunnitellaan nykyisten esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Koko alueelle suunnitellaan uudet opasteet. Tarvittavat laiteasennukset pyritään tekemään rakenteisiin integroituina, jolloin irrallisten pinta-asennusten määrä jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

Maakuntamuseo toteaa, että esitetyt muutokset voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti ja huomioiden se lisäohjeistus, jota maakuntamuseo on yhteistyökokouksissa antanut.  

Väylävirasto hakee rakennuslupaa Tampereen rautatieaseman henkilöratapihan rakennusurakalle. Ratapihan muutokset ovat osa TAHERA- hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Tampereen henkilöratapihan toimivuutta, matkustajien olosuhteita ja henkilöjunien huoltoa sekä luoda edellytykset asemakeskuksen kehittämiselle henkilöratapihan järjestelyjen osalta. Hankkeessa otetaan huomioon ratapihan kehittämis- ja peruskorjaustarpeet.

Hankkeessa on tarkoitus rakentaa neljä asemalaiturikatosta hisseineen ja portaineen sekä kolme porrastuulikaappia ja kolme hissituulikaappia. Uudet rakenteet tulevat korvaamaan purettavat kaksi asemalaiturikatosta, viisi porrastuulikaappia, kuusi hissituulikaappia ja yhden porraskatoksen.

Tampereen rautatieasema ja veturitallit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Rakennukset on suojeltu vuonna 1998 allekirjoitetun valtakunnallisia rautatieasema-alueita koskevan menettelytapasopimuksen (Rautatiesopimuksen) nojalla. Alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo toimii rautatiesopimuksella suojeltujen kohteiden osalta museoviranomaisena Pirkanmaalla. Maakuntamuseo on osallistunut TAHERA-hankkeen suunnittelijoiden kanssa järjestettyihin yhteistyöpalavereihin ja ohjannut suunnittelua sen kuluessa. Suunnittelun lähtöaineistona käytettävissä on ollut rakennushistoriallinen selvitys Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen verturitalli ja Viinikanojan silta (Vahanen rakennusfysiikka Oy / Anu Laurila 2020). 

LAITURIALUEET:

Ratapihan laiturialueet muodostuvat nykytilanteessa reunalaiturista sekä välilaitureista 2. ja 3. Laiturialueet uusitaan täysin pintarakenteita myöden. Hankkeessa rakennetaan lisäksi uusi välilaituri 4. Asematunneliin (Itsenäisyydenkatu) ja Matkakeskustunneliin asennetaan uusia tasonvaihtolaitteita, joiden vaatimat lasiset tuulikaapit ja hissikopit uusitaan. Matkakeskustunneliin lisätään uusi liukuporras ja hissi uudelle välilaiturille. Välilaiturilla 2. oleva entinen hissikuilu ja poistumisporraskuilu säilytetään ja peruskorjataan, hissikuilu muutetaan varastoksi. Näiden alkuperäisten rakenteiden säilyttämistä ja kunnostamista maakuntamuseo pitää myönteisenä.

KATOKSET:

Kaikki nykyisten laiturialueiden katokset puretaan. Reunalaiturilla asemarakennuksen itäjulkisivuun kiinni rakennettu alkuperäinen betonikatos kattolyhtyineen puretaan ja konstruoidaan uudelleen, jolloin katoksen sijainti ja mitat muuttuvat hieman laiturialueita koskevien turvallisuusmääräysten ja teknisten reunaehtojen vuoksi. Katosta kattolyhtyineen siirretään lähemmäs rakennusta ja uuden lipan korkeusasema tulee olemaan hieman nykyistä ylempänä. Ulkomuodon osalta pyrkimyksenä on kuitenkin, että katoksesta tulee mahdollisimman saman näköinen kuin alkuperäinen. Toiset asematunnelista reunalaiturille johtavista portaista puretaan ja tilalle toteutetaan liukuportaat. Porrastilasta tehdään samalla puolilämmintä tilaa rakentamalla pilarien rajaama tila tuulikaapiksi, joka toimii samalla savunsulkutilana.

Esitetyt muutokset ovat suurelta osin välttämättömiä. Portaikon korvaaminen liukuportaalla ei ole rakennuksen arvojen kannalta ihanteellinen ratkaisu, mutta muutos tukee kuitenkin rakennuksen alkuperäistä käyttöä ja siihen liittyvää kulkuyhteyttä asemahallista laiturille. Maakuntamuseo katsoo, että muutokset on pyritty suunnittelemaan huolellisesti ja mahdollisimman hienovaraisesti sopimaan alkuperäiseen miljööseen ja ovat hyväksyttävissä. Uusittavat pinnat tulee toteuttaa alkuperäisten mukaisina, kuten suunnittelukokouksissa on linjattu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asematunneliin johtavan lattiatasanteen alkuperäisen pintamateriaalin säilyttämiseen ja hyvään ylläpitoon, jotta yhteys asemarakennuksen sisätilan arkkitehtoniseen ilmeeseen säilyy.

Välilaitureille 2. ja 3. sekä uudelle välilaiturille 4. rakennetaan katokset uusien suunnitelmien mukaan. Katoksen tulevat olemaan noin 215 m pitkiä. Uudet katokset ovat hahmoltaan entisen välilaiturikatoksen kaltaiset, kummissakin lippa kohoaa sirosti raiteita kohden. Pilarin uumaan on jätetty tila sähkökaapeleille ja vedenpoistoputkille. Maakuntamuseo katsoo, että katosten muotoilu sopii alueelle hyvin. Katosten alapintoihin suunniteltua venytettyä kiiltävää alumiiniverkkoa maakuntamuseo sen sijaan pitää asemakokonaisuuden alkuperäiselle ilmeelle jokseenkin vieraana materiaalina, jonka kontrasti vanhassa välilaiturikatoksessa käytettyyn ja reunalaiturikatoksessa esiintyvään mattapintaiseen betoniin on jyrkkä. Alumiinia metallilaatuna ei myöskään ole käytetty asemarakennuksen tai -tunnelin alkuperäisissä detaljeissa.

Reunalaiturin viereen aiemmin rakennettavaksi suunnitellun uuden katoksen toteuttamista on päätetty lykätä, joten tässä vaiheessa hankkeessa jatketaan vain olevan liukuporrastuulikaapin vesikattorakennetta matkustajien sääsuojaksi. Maakuntamuseo katsoo, että valinta on hyvä. Mahdollisen uuden reunalaiturikatoksen jatko-osan toteuttaminen Terveystalon kiinteistön rakentamisen yhteydessä on luonteva menettelytapa.

VALAISTUS:

Ratapihan ja laiturialueen valaistukseen on tarkoitus panostaa osana viihtyisää matkustajakokemusta sekä turvallisuutta lisäävänä elementtinä. Turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen liittyen on suunniteltu mm. ratakaukalon valaistusta junan saapuessa, sekä junavaunujen tunnuskirjainten projisointia niiden kohdalle laiturin pintaan. Maakuntamuseo katsoo, että valaistusta on mahdollista kehittää ehdotettuun suuntaan. Valaistussuunnittelulla tulisi kuitenkin tukea asemarakennuksen hillityn tyylikästä arkkitehtuuria.

KELLOTORNI:

Rakennusluvan yhteydessä esitetään rautatieaseman kellotornin valaisemista projisoimalla sen pintaan vaihtelevia kuva-aiheita ja/tai värejä. Maakuntamuseo toteaa, ettei tällaisten tilapäisten projisiointien toteuttamiselle ole estettä asemarakennuksen kulttuurihistorian kannalta. Valitun kuvamateriaalin tulisi kuitenkin olla valtakunnallisesti arvokkaan rakennuksen arvoon sopivia.

MUUTA:

Hankkeen yhteydessä parannetaan Matkakeskustunnelin ja Rongankadun alikulkutunnelin valaistusta ja päivitetään pintoja. Kaikki hankkeen alueet suunnitellaan nykyisten esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Koko alueelle suunnitellaan uudet opasteet. Tarvittavat laiteasennukset pyritään tekemään rakenteisiin integroituina, jolloin irrallisten pinta-asennusten määrä jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

Maakuntamuseo toteaa, että esitetyt muutokset voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti ja huomioiden se lisäohjeistus, jota maakuntamuseo on yhteistyökokouksissa antanut.