1940-luvun alkupuolella rakennettu kaksiosainen pieni puistoalue, joka on myöhemmissä muutoksissa pääosin kadottanut alkuperäisen ilmeensä. Puisto on kuitenkin osa valtakunnallisesti merkittävää Viinikka-Nekalan puutaloaluetta ja säilyttänyt alkuperäisen asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksensa. Lisäksi sillä on suuri maisemallinen merkitys Viinikanpuistosta Nekalan koululle aukeavassa Kaakontien maisemassa. Puistohistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä.

Kaakonpuistoja on kolme. Viinikan kaupunginosassa (XXIII) Lampitien varressa on pieni suorakaide puistoalue, jonka nimi on Kaakonpuisto (puisto merkitty katkoviivalla liitteenä oleviin ilmakuviin). Puistosta kaakkoon jatkuva Kaakonkuja muuttuu Nekalan kaupunginosassa (XXIV) Viinikanpuiston ylittäessään Kaakontieksi. Sen molemmin puolin, Viinikanpuiston kaakkoisreunalla, on pienet asuinkortteleiden sisään ulottuvat puistotaskut, joista käytetään nimitystä Kaakonpuisto länsi ja itä. Aiemmin puistotaskuja on kutsuttu yhteisnimellä Kaakontienpuisto. Tässä keskitytään Kaakontien varren puistotaskuihin. Viinikan Lampitien varren puistoa käsitellään vain niiltä osin kuin puistojen historian ja maisemallisen aseman ymmärtämiseksi on tarpeen.

Kaakonpuisto länsi ja itä rajautuu luoteessa 1940-50-lukujen vaihteessa rakennettuun Viinikanpuistoon ja sen kaakkoisreunalla kulkevaan Viinikanpuisto -nimiseen katuun ja muilta sivuilta 1930-luvuilla rakennettujen puolitoistakerroksisten yhden tai kahden perheen puutalojen tontteihin. Kaakontie jakaa puiston kahteen osaan, Kaakonpuisto länsi ja Kaakonpuisto itä. Molempia puistonosia kiertää avo-oja. Molemmat puistonosat ovat lisäksi olleet ympäröitynä orapihlaja-aidalla. Aitaa on jäljellä Kaakontien reunoissa ja tonttien rajoilla, puiston läntisellä osalla myös Viinikanpuiston reunassa. Puistojen rajautuminen ympäröiviin tontteihin on paikoin epämääräinen pensasaitojen huonokuntoisuudesta sekä ojan mataluudesta ja umpeen kasvamisesta johtuen.

Viinikan kaupunginosan puolinen Kaakonpuisto näkyy ensimmäisen kerran kartalla 1926 laaditulla Tampereen kaupungin asemakartalla. Kaakonpuistot itä ja länsi puolestaan on kaavoitettu puistoalueiksi Nekalan 1935 asemakaavassa. Kaavassa Kaakontie/ Kaakonkuja muodostaa Viinikanpuistolle poikkiakselin, joka alkaa Viinikan puoleisesta Kaakonpuistosta ja päättyy komeasti Nekalan 1932 valmistuneeseen kouluun. Puisto ja koulu ovat mäkien päällä ja Viinikanpuisto ja Kaakonpuistot itä ja länsi notkelmassa niiden välissä. Puistotaskujen sijaintiin lienee myös vaikuttanut, että paikalla on ollut kostea painanne, jonka ei ole katsottu olleen hyvää rakennusmaata. Pitkäaikaisten alueen asukkaiden mukaan Viinikanpuiston paikalla kulkenut Pahaoja olisi tehnyt tällä kohdalla mutkan, joka ulottui Kaakonpuistoihin asti. Kaakontien molemmin puolin sijaitsevat puistotaskut ovat keskeisessä asemassa Kaakontien katumaisemassa. Puistotaskut tuovat myös vaihtelevuutta ja väljyyttä Viinikanpuistolle, jota muuten reunustaa tasaiset rakennusrivit. Vastaavanlaisesti sijoitettuja puistotaskuja ei löydy muualta Tampereelta tai Pirkanmaalta.

Kaakonpuistot itä ja länsi on rakennettu Nekalan puistoista ensimmäisenä, sillä puisto näkyy istutettuna jo vuoden 1946 ortoilmakuvassa. Puiston reunoilla on nurmea ja sitä kiertää puurivi, keskellä on ovaali hiekkakenttä, jonka pensasaidat ja Kaakontie jakavat keskeltä kahtia. Osa puista näyttää kuolleen, sillä 1956 ja 1974 otetuissa ilmakuvissa puurivissä on aukkoja. 1980-luvulla puita ei enää näy juuri ollenkaan ja nurmikko on vallannut keskiosien hiekkakentät. Puiston itäkulmaan Viinikanpuiston reunaan on erotettu pieni maa-ala ja sille on rakennettu pesubetonipintainen muuntamo.

Kaakonpuistot on uudistettu 1990-luvun puolivälissä, jolloin niille on istutettu terijoensalavat, maastoa on muokattu kukkulaiseksi, länsiosaan rakennettu leikkipuisto ja itäosaan pystytetty koripallokori. Salavia on alkuperäisestä puistosuunnitelmasta poiketen istutettu myös puistojen keskelle, Kaakontien molemmin puolin. Leikkipaikka ja koripallokori on poistettu 2014. Suunnitelmassa on mainittu myös, että puiston länsiosan kumparetta loivennetaan ja sinne tehdään oleskelualue ja molemmat puistonosat maisemoidaan nurmettamalla ja uusilla puuistutuksilla. Istutuksia ei ole toistaiseksi tehty. Molemmat puistonosat ovat nurmipintaisia, niiden maasto kumpuilevaa ja kasvillisuutena ainoastaan länsipuolen lounaisreunan muutamat jalavat, terijoensalavat sekä paikoittainen orapihlaja-aita. Ainoat kalusteet molemmilla puiston puolikkailla ovat metalliset roskikset sekä länsipuolella sijaitsevat kaksi penkkiä. Puisto on osa valtakunnallisesti merkittävää Viinikka-Nekalan puutaloaluetta ja säilyttänyt alkuperäisen asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksensa.

Kaakonpuiston itä- ja länsiosille tyypillisiä ja säilyttämisen arvoisia piirteitä ovat:

puistoa reunustavat orapihlaja-aidat ja avo-ojat

Ortoilmakuvat ja viistokuvat, Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Kaakontienpuisto, puistosuunnitelma (ei vuosilukua). Tampereen kaupunki, puistotoimen arkisto.

Kaakontienpuisto (länsi), maastonmuotoilu ja kuivatussuunnitelma 1994. Tampereen kaupunki, puistotoimen arkisto.

Kaakonpuisto itä, Selvitys liikuntaympäristöistä, Joni Hyvönen, Tampereen kaupunki.

Lampipuiston yleissuunnitelma, Kaakonpuiston (länsi) leikkipaikan poistaminen ja Kaakonpuiston (itä) pelikentän poistaminen (Nekala). Tampereen kaupunki, Yhdyskuntalautakunta, ote pöytäkirjasta 10.6.2014.

Leikkipuisto, Lampitie 28, yleissuunnitelma, luonnos 2. 1992. Tampereen kaupunki, puistotoimen arkisto.

Nekalan ja Viinikan asemakaavat. Tampereen kaupunki.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut alueen pitkäaikaiset asukkaat