Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Tavoitteena on asemakaavan laatiminen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyville asumispalveluille ja niihin liittyville toiminnoille. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueelle haettiin aiemmin poikkeamislupaa uuden vanhusten tehostetun palveluasumisyksikön rakentamista varten. Pirkanmaan maakuntamuseo otti lausunnossaan (5.5.2020, diar. 250/2020) kantaa poikkeamislupahakemukseen ja totesi, että alueen merkittävä uudisrakentaminen tulisi ratkaista laatimalla alueelle asianmukaisiin selvityksiin perustuva asemakaava.

Nyt laadittavan asemakaavan lisäksi alue on tarkoitus liittää osaksi tekeillä olevaa Harjuniityn seisakkeen osayleiskaavaa. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) suunnittelualue on maaseutualuetta, taajamatoimintojen aluetta, kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä, arkeologisen perinnön ydinaluetta ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisema, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013).

Nokian Korvolan kylä on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti vähintään rautakaudelta asti. Tästä kertovat lähiympäristön lukuisat arkeologiset löydöt ja muinaismuistolailla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Aluetta halkova Korvolantie on osa viimeistään keskiajalla muotoutunutta historiallista tielinjaa (Laidetie), joka on koko Pirkanmaan merkittävimpiä. Tie on säilynyt näillä kohdin hyvin maastonmuotoja mukailevana, polveilevana, kapeana ja hiekkapintaisena.

Korvolantien varressa, avoimien peltoalueiden ympäröimänä sijaitsevan Siunaukselan päärakennus Einola on vuodesta 1912 alkaen toiminut orpokotina. Lastenkotitoiminnan loputtua vuonna 1987 rakennukset muutettiin vanhainkodiksi. Kookkaan keltaiseksi maalatun lohkokiviperustaisen Einolan lisäksi Siunaukselan pihapiiriin kuulu hirsinen luhtiaitta, maakellari, navetta, rivitalomainen asuinrakennus Hannala sekä 1970-luvulla rakennettu matala saunarakennus. Lisäksi Korvolantien eteläpuolella on vanhustenhoitoon liittyviä asuinrakennuksia sekä vanhempi talousrakennus. Rakennukset muodostavat kerroksellisen pihapiirin, joka on yleisilmeeltään perinteinen maaseudun pihapiiri hiekkapintaisine kulkuväylineen, vanhoine puineen, perennoineen ja hedelmätarhoineen. Siunauksela on nostettu esiin Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena (Teivas, Tulonen 2001). Tieto selvityksestä tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaselostukseen.

Edellä mainitun 20 vuotta sitten laaditun yleispiirteisen selvityksen perusteella ei ole mahdollista arvioida rakennusten mahdollisia suojelutarpeita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä selvitetään olemassa olevan rakennuskannan arvot sekä huolehditaan arvojen säilymisestä (MRL 132/1999, 5 § ja 54 §). Suunnittelualueelta ja sen välittömältä vaikutusalueelta tuleekin osayleiskaavan ja asemakaavan vaikutusten arvioinnin tueksi laatia asemakaavatasoinen, rakennuskohtainen rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys. Selvityksessä tulee huomioida erityisesti ennen vuotta 1980 rakennettu rakennuskanta, sen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Alueen historiaa ja nykytilaa koskevassa kuvauksessa on syytä mainita myös vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet muutokset ja uudisrakentaminen sekä luonnehtia myös lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida pihojen piirteet ja mahdolliset rakennusten muodostamat kokonaisuudet sekä alueen maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, näkymät ja kiintopisteet. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset tulee huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Suunnittelualueen lounaisosassa sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Korvolan historiallinen kylänpaikka (mj-tunnus 1000029694). Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §). Tiedot kylänpaikan sijainnista ja tiedossa olevasta laajuudesta löytyvät Museoviraston karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/ ja Paikkatietoikkunasta.

Korvolan historiallinen kylänpaikka on paikannettu ja alustavasti rajattu v. 2013 tehdyssä arkistoselvityksessä (Pirkanmaan maakuntamuseo/Sami Raninen) sekä tarkastettu maastossa pintapuolisesti maakuntakaavaan liittyvässä arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2015). Selvityksissä esitetty kylätontin rajaus perustuu pääasiassa isojakokarttaan 1700-luvulta, jolloin kylään kuului neljä tilaa. Vanhimpien maakirjojen mukaan 1500-luvulla kylään kuului kuitenkin seitsemän taloa. Kylänpaikan todellinen laajuus saattaa siten olla tunnettua suurempi. Kiinteän muinaisjäännöksen tarkkojen rajojen selvittäminen edellyttää yleisinventointia tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Jos kaavahankkeessa muinaisjäännöksen alueelle tai sen lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta ja esimerkiksi nykyisestä poikkeavan rakennusalan merkitsemistä, tulee asiasta neuvotella museoviranomaisen kanssa MML 13 §:n mukaisesti ja varautua arkeologisten koekaivausten tai riittävästi koekuopitusta sekä metallinilmaisimen käyttöä sisältävän tarkkuusinventoinnin suorittamiseen. Muutoin muinaisjäännös merkitään kaavaan sm-osa-aluerajaksena muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti.

Kaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon Pirkanmaan maakuntakaavan arkeologisen perinnön ydinalue -merkintään liittyvä suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Korvolan historiallisen asuinpaikan ymmärrettävyyden ja arvon säilymisen kannalta on tärkeää, että siihen liittyvä, jo alueen vanhimpiin karttoihin merkitty peltoalue Korvolantien eteläpuolella säilyy nykyisessä laajuudessaan.

Käytössä olevat historiallisesti merkittävät tiet ovat kulttuuriperintökohteita. Maakuntamuseo esittää kaava-alueella kulkevan vanhan maantien merkitsemistä kaavaan s-merkinnällä, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.

Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Tavoitteena on asemakaavan laatiminen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyville asumispalveluille ja niihin liittyville toiminnoille. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueelle haettiin aiemmin poikkeamislupaa uuden vanhusten tehostetun palveluasumisyksikön rakentamista varten. Pirkanmaan maakuntamuseo otti lausunnossaan (5.5.2020, diar. 250/2020) kantaa poikkeamislupahakemukseen ja totesi, että alueen merkittävä uudisrakentaminen tulisi ratkaista laatimalla alueelle asianmukaisiin selvityksiin perustuva asemakaava.

Nyt laadittavan asemakaavan lisäksi alue on tarkoitus liittää osaksi tekeillä olevaa Harjuniityn seisakkeen osayleiskaavaa. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) suunnittelualue on maaseutualuetta, taajamatoimintojen aluetta, kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä, arkeologisen perinnön ydinaluetta ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisema, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013).

Nokian Korvolan kylä on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti vähintään rautakaudelta asti. Tästä kertovat lähiympäristön lukuisat arkeologiset löydöt ja muinaismuistolailla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. Aluetta halkova Korvolantie on osa viimeistään keskiajalla muotoutunutta historiallista tielinjaa (Laidetie), joka on koko Pirkanmaan merkittävimpiä. Tie on säilynyt näillä kohdin hyvin maastonmuotoja mukailevana, polveilevana, kapeana ja hiekkapintaisena.

Korvolantien varressa, avoimien peltoalueiden ympäröimänä sijaitsevan Siunaukselan päärakennus Einola on vuodesta 1912 alkaen toiminut orpokotina. Lastenkotitoiminnan loputtua vuonna 1987 rakennukset muutettiin vanhainkodiksi. Kookkaan keltaiseksi maalatun lohkokiviperustaisen Einolan lisäksi Siunaukselan pihapiiriin kuulu hirsinen luhtiaitta, maakellari, navetta, rivitalomainen asuinrakennus Hannala sekä 1970-luvulla rakennettu matala saunarakennus. Lisäksi Korvolantien eteläpuolella on vanhustenhoitoon liittyviä asuinrakennuksia sekä vanhempi talousrakennus. Rakennukset muodostavat kerroksellisen pihapiirin, joka on yleisilmeeltään perinteinen maaseudun pihapiiri hiekkapintaisine kulkuväylineen, vanhoine puineen, perennoineen ja hedelmätarhoineen. Siunauksela on nostettu esiin Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena (Teivas, Tulonen 2001). Tieto selvityksestä tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaselostukseen.

Edellä mainitun 20 vuotta sitten laaditun yleispiirteisen selvityksen perusteella ei ole mahdollista arvioida rakennusten mahdollisia suojelutarpeita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä selvitetään olemassa olevan rakennuskannan arvot sekä huolehditaan arvojen säilymisestä (MRL 132/1999, 5 § ja 54 §). Suunnittelualueelta ja sen välittömältä vaikutusalueelta tuleekin osayleiskaavan ja asemakaavan vaikutusten arvioinnin tueksi laatia asemakaavatasoinen, rakennuskohtainen rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys. Selvityksessä tulee huomioida erityisesti ennen vuotta 1980 rakennettu rakennuskanta, sen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Alueen historiaa ja nykytilaa koskevassa kuvauksessa on syytä mainita myös vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet muutokset ja uudisrakentaminen sekä luonnehtia myös lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida pihojen piirteet ja mahdolliset rakennusten muodostamat kokonaisuudet sekä alueen maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, näkymät ja kiintopisteet. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset tulee huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Suunnittelualueen lounaisosassa sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Korvolan historiallinen kylänpaikka (mj-tunnus 1000029694). Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §). Tiedot kylänpaikan sijainnista ja tiedossa olevasta laajuudesta löytyvät Museoviraston karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/ ja Paikkatietoikkunasta.

Korvolan historiallinen kylänpaikka on paikannettu ja alustavasti rajattu v. 2013 tehdyssä arkistoselvityksessä (Pirkanmaan maakuntamuseo/Sami Raninen) sekä tarkastettu maastossa pintapuolisesti maakuntakaavaan liittyvässä arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2015). Selvityksissä esitetty kylätontin rajaus perustuu pääasiassa isojakokarttaan 1700-luvulta, jolloin kylään kuului neljä tilaa. Vanhimpien maakirjojen mukaan 1500-luvulla kylään kuului kuitenkin seitsemän taloa. Kylänpaikan todellinen laajuus saattaa siten olla tunnettua suurempi. Kiinteän muinaisjäännöksen tarkkojen rajojen selvittäminen edellyttää yleisinventointia tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Jos kaavahankkeessa muinaisjäännöksen alueelle tai sen lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta ja esimerkiksi nykyisestä poikkeavan rakennusalan merkitsemistä, tulee asiasta neuvotella museoviranomaisen kanssa MML 13 §:n mukaisesti ja varautua arkeologisten koekaivausten tai riittävästi koekuopitusta sekä metallinilmaisimen käyttöä sisältävän tarkkuusinventoinnin suorittamiseen. Muutoin muinaisjäännös merkitään kaavaan sm-osa-aluerajaksena muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukaisesti.

Kaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon Pirkanmaan maakuntakaavan arkeologisen perinnön ydinalue -merkintään liittyvä suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Korvolan historiallisen asuinpaikan ymmärrettävyyden ja arvon säilymisen kannalta on tärkeää, että siihen liittyvä, jo alueen vanhimpiin karttoihin merkitty peltoalue Korvolantien eteläpuolella säilyy nykyisessä laajuudessaan.

Käytössä olevat historiallisesti merkittävät tiet ovat kulttuuriperintökohteita. Maakuntamuseo esittää kaava-alueella kulkevan vanhan maantien merkitsemistä kaavaan s-merkinnällä, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.

Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.