Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Ikaalisten Tuomarlassa, Kyrösjärven rannalla, Ikaalisten kylpylän alueen kaupunginosassa (10). Alue käsittää kylpylän rakennuksia, niitä ympäröiviä istutettuja alueita ja pysäköintialueita sekä entisen Tuomarlan tilan rakennuksia. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. mahdollistaa kylpyläalueen kehittäminen, päärakennuksen laajentaminen, majoitusrakennusten rakentaminen ranta-alueelle sekä pysäköinnin ja kulkuväylien parantaminen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Tuomarlan rakennusten nykyiset suojelumerkinnät perustuvat Ikaalisten keskeisten alueiden osayleiskaavan rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003). Yleispiirteinen selvitys on yli 20 vuotta vanha, eikä siinä ole huomioitu sotien jälkeistä modernia arkkitehtuuria. Ikaalisten kylpylän vanha päärakennus on valmistunut vuonna 1964, ja sen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Veikko Larkas. Rakennusta on myöhemmin laajennettu, mutta siinä on yhä nähtävissä 1960-luvun modernille arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä, kuten vaaleat julkisivupinnat, linjakkaat horisontaaliset rakennusmassat, huolellinen maastoon sovittaminen sekä suuret ympäröivään maisemaan aukeavat ikkunat. Kylpyläalue on myös 1970-1990-luvuilla laajentunut useilla samaan aluekokonaisuuteen kuuluvilla uudisrakennuksilla. Pitkään Pohjoismaiden suurimmaksi arvioidulla ja samalla paikalla yli 50 vuotta toimineella kylpylällä voidaan olettaa olevan vähintäänkin paikallista, mahdollisesti jopa maakunnallista merkitystä modernin ajan vapaa-ajanvieton ja suomalaisen kylpyläkulttuurin edustajana.
Koska Ikaalisten kylpylän alueesta ei ole käytettävissä ajantasaista ja kattavaa inventointitietoa, jossa olisi määritelty rakennusten ja niitä ympäröivien alueiden kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvot, tulee asemakaavaa varten laatia suunnittelualueen rakennuskannasta uusi, aiempien inventointien tietoja päivittävä ja täydentävä asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön selvitys. Selvityksessä tulee huomioida kaikki ennen vuotta 2000 valmistuneet rakennukset sekä kuvata yleispiirteisesti myös sen jälkeiset muutokset.
Selvityksen perusteella tulee voida määritellä rakennusten ja niiden muodostamien kokonaisuuksien säilyneisyys ja ominaispiirteet sekä arvioida alueen ja sen rakennusten tarkempi suojelumääräysten tarve. Selvityksessä tulee käsitellä yleispiirteisesti myös lähiympäristöä (vähintäänkin naapuritontit sekä katujen vastapuoli) sekä kaupunkikuvaa, jotta voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla ja täydennysrakentamisella olisi, sekä esittää siihen liittyvät mahdolliset reunaehdot. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutusten arvioinnissa.
Osaa Tuomarlan suojelluista rakennuksista kuvataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa huonokuntoisiksi. Mikäli rakennuksilta toivotaan poistettavan niille osoitetut suojelumerkinnät, tulisi rakennuksista laatia kuntotutkimukset perinteisten hirsirakennusten kunnostamiseen ja korjaamiseen erikoistuneella asiantuntijalla. Kuntotutkimuksen laatimisessa tulisi yleisten alalla hyväksyttyjen ohjeiden lisäksi hyödyntää Pirkanmaan maakuntamuseon laatimaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten täydentävää kuntotutkimusohjetta, joka on lausunnon liitteenä. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa hankkeeseen tarkemmin kantaa mm. edellä mainittujen selvitysten perusteella.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Aluetta ei kuitenkaan ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Arkeologisen selvitystarpeen arvioimiseksi maakuntamuseo tekee suunnittelualueella maastokatselmuksen kuluvana keväänä ja informoi sen tuloksista kaavoittajaa.
Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Ikaalisten Tuomarlassa, Kyrösjärven rannalla, Ikaalisten kylpylän alueen kaupunginosassa (10). Alue käsittää kylpylän rakennuksia, niitä ympäröiviä istutettuja alueita ja pysäköintialueita sekä entisen Tuomarlan tilan rakennuksia. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. mahdollistaa kylpyläalueen kehittäminen, päärakennuksen laajentaminen, majoitusrakennusten rakentaminen ranta-alueelle sekä pysäköinnin ja kulkuväylien parantaminen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Tuomarlan rakennusten nykyiset suojelumerkinnät perustuvat Ikaalisten keskeisten alueiden osayleiskaavan rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003). Yleispiirteinen selvitys on yli 20 vuotta vanha, eikä siinä ole huomioitu sotien jälkeistä modernia arkkitehtuuria. Ikaalisten kylpylän vanha päärakennus on valmistunut vuonna 1964, ja sen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Veikko Larkas. Rakennusta on myöhemmin laajennettu, mutta siinä on yhä nähtävissä 1960-luvun modernille arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä, kuten vaaleat julkisivupinnat, linjakkaat horisontaaliset rakennusmassat, huolellinen maastoon sovittaminen sekä suuret ympäröivään maisemaan aukeavat ikkunat. Kylpyläalue on myös 1970-1990-luvuilla laajentunut useilla samaan aluekokonaisuuteen kuuluvilla uudisrakennuksilla. Pitkään Pohjoismaiden suurimmaksi arvioidulla ja samalla paikalla yli 50 vuotta toimineella kylpylällä voidaan olettaa olevan vähintäänkin paikallista, mahdollisesti jopa maakunnallista merkitystä modernin ajan vapaa-ajanvieton ja suomalaisen kylpyläkulttuurin edustajana.
Koska Ikaalisten kylpylän alueesta ei ole käytettävissä ajantasaista ja kattavaa inventointitietoa, jossa olisi määritelty rakennusten ja niitä ympäröivien alueiden kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvot, tulee asemakaavaa varten laatia suunnittelualueen rakennuskannasta uusi, aiempien inventointien tietoja päivittävä ja täydentävä asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön selvitys. Selvityksessä tulee huomioida kaikki ennen vuotta 2000 valmistuneet rakennukset sekä kuvata yleispiirteisesti myös sen jälkeiset muutokset.
Selvityksen perusteella tulee voida määritellä rakennusten ja niiden muodostamien kokonaisuuksien säilyneisyys ja ominaispiirteet sekä arvioida alueen ja sen rakennusten tarkempi suojelumääräysten tarve. Selvityksessä tulee käsitellä yleispiirteisesti myös lähiympäristöä (vähintäänkin naapuritontit sekä katujen vastapuoli) sekä kaupunkikuvaa, jotta voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla ja täydennysrakentamisella olisi, sekä esittää siihen liittyvät mahdolliset reunaehdot. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutusten arvioinnissa.
Osaa Tuomarlan suojelluista rakennuksista kuvataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa huonokuntoisiksi. Mikäli rakennuksilta toivotaan poistettavan niille osoitetut suojelumerkinnät, tulisi rakennuksista laatia kuntotutkimukset perinteisten hirsirakennusten kunnostamiseen ja korjaamiseen erikoistuneella asiantuntijalla. Kuntotutkimuksen laatimisessa tulisi yleisten alalla hyväksyttyjen ohjeiden lisäksi hyödyntää Pirkanmaan maakuntamuseon laatimaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten täydentävää kuntotutkimusohjetta, joka on lausunnon liitteenä. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa hankkeeseen tarkemmin kantaa mm. edellä mainittujen selvitysten perusteella.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Aluetta ei kuitenkaan ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Arkeologisen selvitystarpeen arvioimiseksi maakuntamuseo tekee suunnittelualueella maastokatselmuksen kuluvana keväänä ja informoi sen tuloksista kaavoittajaa.
Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa