Ylhäisten tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1887), 2. kellarirakennus (1800-l), 3. aittarakennus (1800-l), 4. lato, 5. leikkimökki ja 6. ulkohuoneet. Ylhäinen on Alkkulan kantataloja. Nykyinen tontti on asutettu isonjaon jälkeen, ennen 1860-lukua. Pihapiirissä ovat säilyneet 1800-luvulta olevat asuinrakennus, riviaitta ja kellarirakennus. Alkkulan kylän kantatalot ovat osa Alkkula-Riitiälänjärven arvoaluetta ja Ylhäinen osa tätä aluetta. Ylhäisten tilakeskuksen pihapiiriä rajaa kolmelta puolelta nuorehko sekametsä, jossa kasvaa etupäässä kuusia, koivuja ja paikoin myös lehtikuusia. Pihassa on Asuinrakennus pohjoispuolelta muutamia kookkaita kuusia ja lehmuksia. Rakennusten väliin jää avoin nurmikenttä, jonka laidoilla on muutamia koriste- ja marjapensaita.

1. Asuinrakennus, n. 10x18 metriä, on rakennettu karkeasti lohkottuista kivistä tehdylle kivijalalle. Osittain kivijalkaa on korjattu betonilla, joka on leventänyt sokkelia ja myötävaikuttanut näin alimpien hirsien lahovaurioihin. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuoraamaton, väri on punamultaa. Nurkat ovat suojattu valkoiseksi maalatuilla laudoilla. Vintinpäädyt ovat vuorattu riippuvalla sahateräkoristellulla pystylaudoituksella. Ikkunat ovat vaihdettu mahdollisesti 1980-luvulla, lasit tiivistetty puulistalla. Jako jäljittelee 6-ruutuista. Vuorilaudat samalta ajalta, suoralinjaiset. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Kattotuolien päissä ovat koristeprofiilit. Rakennuksen pohjoispuolella on satulakattoinen, neljän valkoiseksi maalatun pylvään kannattama avokuisti. Pylväiden välissä valkoiseksi maalattu pystyaita. Kuistia on vuorattu vanerilevyillä. Itäpäädyssä on satulakattoinen umpikuisti, jossa osa ikkunoista ovat vanhat ja osa uusittuja. Vuoraus on alhaalla leveätä keilapontattua vaakalautaa, yläosa on peiterimaa. Vuoraus on maalattu punaiseksi, listat valkoiset. Omistajan kertomuksen mukaan rakennuksessa on tiili, jossa vuosiluku 1887, joka sopii rakennusajaksi. Rakennus on ulkoasultaan perinteisen maalaistalon näköinen, profiili on varsin korkea 1-kerroksiseksi rakennukseksi. Ylhäällä on vain tyhjä vintti.

2. Pitkä kellarirakennus on ulkoapäin tiilivuorattu. Holvatun oven ympärillä koristeprofiili. Tiiliosa on rapattu/maalattu valkoiseksi. Rakennusta suojaa satulakatto, joka on katettu profiilipellillä. Ovi on lautaa ja punaiseksi maalattu. Rakennusaika tuntematon, rakennettu ennen 1900-lukua. Muistitiedon mukaan kellarin päällä oli asuinrakennus.

3. Riviaitassa on rinnakkain kaksi aittaa. Rakennus on nurkkakivillä. Vuoraamaton, lyhytnurkkainen hirsirunko on maalattu punaiseksi, nurkkalaudat ovat valkoiset. Rakennuksessa on epäsymmetrinen satulakatto, räystäät ovat hirsirakenteiset ja pitkänurkkaiset. Rakennettu 1800-luvulla. Mielenkiintoinen, poikkeksellinen rakenne.

Ylhäinen on Alkkulan kylän kantataloja. Nykyiselle paikalle talo siirrettiin Alkkulan ryhmäkylästä isonjaon jälkeen. Varmuudella nykyinen tilakeskus oli käytössä 1860-luvulla. Nykyisen omistajan suku osti tilan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Nykyisin tila on vapaa-ajan käytössä. Ympäristön peltoja on metsitetty 1970-luvulta alkaen. Nykyinen, 5,8 hehtaarin tontti on muodostettu vuonna 1987.

Asuinrakennus rakennettiin asuttavaksi vaiheittain. Aluksi valmiina olivat vain itäpään huoneet. Keskihuoneissa pidettiin koulua ennen kuin Lapin koulu valmistui vuonna 1903. Opettaja asui myös rakennuksessa kouluaikana.

Pihapiirissä on ollut useampia rakennuksia. Eteläsivulla olleen navetan katto romahti 1960-luvulla ja rakennus purettiin. Siitä on jäljellä kivijlaka. Nykyistä asuinrakennusta edeltänyt vanhempi pirtti oli kellarirakennuksen päällä. Rakennus purettiin 1900-luvun alkupuolella ja hirsiä käytettiin läheisen Edelweis -nimisen asuinrakennuksen rakentamiseen.

Ylhäisen alueen nykyinen omakotitalopohjainen asemakaava on vuodelta 1980, joskin kaava pohjautuu jo vuonna 1957 vahvistettuun kaavaan. Toteutuessaan kaavanmukainen rakentaminen tuhoaisi Ylhäisten pihapiirin, sekä laajan metsäalueen, jolla on vanhoja metsittyneitä peltoja ja mm. Alkkulan vanhat kylätontit. Omistajalla ei ole kuitenkaan halua myydä aluetta kyseiseen toimintaan.

Ylhäisten tilakeskuksen pihapiiriä rajaa kolmelta puolelta nuorehkosta sekametsästä, jossa kasvaa etupäässä kuusia, koivua ja paikoin myös lehtikuusia. Pihassa on muutamia kookkaita kuusia ja lehmuksia. Rakennusten väliin jää avoin nurmikenttä, jonka laidoilla on muutamia koriste- ja marjapensaita. Asuinrakennuksen eteläpuolella nuoria omenapuita. Ylhäistentien päässä olevat portinpylväät kiveä, portti metallirakenteinen, mahd. 1950-luvulta. Itäpuolella on talolle tulevan tien varrella 1970- ja 80-luvulla rakennettuja omakotitaloja. Myös pohjoispuolella on metsikön takana omakotialoja. Ympäristöä on metsitetty 1970-luvulta alkaen. Pihapiirin koillislaidalle on istutettu mm. lehtikuusia.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006