Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue käsitti 1900-luvun alkuun asti Hatanpään kartanon tilakeskuksen ja puiston sekä osan kartanon lähimmistä pelloista. Kartanon ajalta alueella on säilynyt historiallista puistoa ja rakennuskantaa. Hatanpään kartano siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen 1913. Tämän jälkeen alue muutettiin sairaalakäyttöön. 1935 sairaalalle rakennettiin Bertel Strömmerin suunnittelema uudisrakennus, jota on sen jälkeen laajennettu useaan otteeseen. Aluetta on täydennetty muillakin sairaalan toimintaan liittyvillä rakennuksilla. Kartanon puisto on laajennettu arboretumiksi, ja kartanon vanhat rakennukset ovat sairaalakäytön lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aika käytössä. Hatanpään alue on kokonaisuudessaan erittäin keskeinen osa Tampereen kaupungin syntyä ja kehittymistä. Kartanon ydinalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, ja myös sairaala-alueella on eritysitä merkitystä osana Tampereen kaupungin rakennetun ympäristön ja terveydenhoidon historiaa. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Hatanpään sairaalan laajentaminen, arboretumin ja kartanopuiston kehittäminen sekä entisen kaupunginpuutarhan alueen käyttötarkoituksen muutos.

Kaavaa varten on laadittu arkeologinen esiselvitys, useita alueen rakennuksia koskevia rakennetun ympäristön selvityksiä sekä kartanopuistoa koskeva selvitys. Viimeksi mainittuja yhdistämään on laadittu aluekokonaisuuden historiaa ja kerrostumia koskeva selvitys. Hatanpään sairaalarakennusta koskeva selvitys ei ollut mukana osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineistoissa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen selvitysaineistot ovat kulttuuriympäristön osalta lähtökohtaisesti riittäviä.

Sairaalan kehittämiseksi on laadittu masterplan, jota on päivitetty 2015. Masterplan esittää sairaala-alueelle erittäin merkittäviä laajennuksia, joiden kaupunkikuvaliset vaikutukset tulevat toteutuessaan olemaan huomattavat. Laajennuksen toteutustavalla on suuri vaikutus myös alueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Sairaalarakennuksen, kuten alueen muidenkin kohteiden, rakennushistoriaselvitykset ovat valmistuneet masterplanin päivityksen jälkeen. Alueen kehittämisen lähtökohdaksi onkin nyt otettava myös sairaalan ja Hatanpään alueen kulttuurihistorialliset arvot.

Arkeologisen esiselvityksen (Tampere Hatanpään niemi Arkeologinen esiselvitys 2016 Pirkanmaan maakuntamuseo) tarkoituksena oli rajata arkistotietojen ja historiallisten karttojen perusteella ne alueet, joissa voisi olla vielä jäljellä arkeologisia kerrostumia. Tällöin ne olisi mahdollista ottaa huomioon suunnitelman varhaisessa vaiheessa. Nämä alueet on merkitty selvityksen karttaan s. 29. Tämän hetkisten suunnitelmien perusteella rakentaminen ei kohdistu näihin alueisiin. Mikäli rakentaminen tai muu rakentamiseen liittyvä maankäyttö laajentuu kyseisiin alueisiin, niiden kohdalla tulee tehdä arkeologisia lisäselvityksiä.

Kaava-alueella tunnetaan yksi kiinteä muinaisjäännös Hatanpään muistokivi, jonka tiedot löytyvät selvityksen s. 41. Kohde tulee merkitä kaavakarttaan inventointiraportin mukaisesti ja varustaa kohdemerkinnällä sm. Merkintään liitetään määräys: Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto

Arkeologisen selvityksen sivulla 29 on rajattu 1700-luvun kartoissa esiintynyt vanha puistoalue, kyseisestä kohteesta on lisätietoja selvityksen s. 44. Kyseinen alueen merkintä kaavakartassa on /s. Merkintään liitetään määräys: Alue on ollut puistona 1700-luvulla. Puiston hoitoa suunniteltaessa ja muissa maankäyttöhankkeissa tulee ottaa huomioon mahdollisuus, että maan alla voi olla puistoon liittyviä historiallisia rakenteita.

Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.