Uusrenessanssityylinen päärakennus on 1880-luvun lopulla rakennettu ja peruskorjattu keväällä 2001. Lisäksi tontilla on kaksi yksiötyyppistä vierasmajaa, henkilökunnan rivitalo sekä kaksi saunaa: rantasauna ja sekä pienempi sauna rivitalon yhteydessä.

Kantatila on ollut nimentään Ajos, joka 1800 on jaettu kahtia, jolloin ovat muodostuneet Ylä-Ajoa ja Ala-Ajos. Pihlajämäki on erotettu Ylä-Ajoksesta. Evankelistakodin kiinteistön nykyinen nimi on Pihlajarinne. (Lähde: KTJ)

Vilppulan kunta kuului 1800-luvulla Ruoveden pitäjään, josta se kuitenkin haluttiin erottaa omaksi itsenäiseksi kunnaksi. Jotta hanke olisi voinut toteutua, piti paikkakunnalle saada asumaan lukeneita henkilöitä, joista voisi muodostaa hallituskoneiston. Hankkeen takana oli kirkon isännöitsijä, konstaapeli, lautamies ja herrastuomari Juho Ylä-Ajos (1855-1923) yhdessä muutamien suurtalon isäntien kanssa. Hän oli kahden suurtalon isäntä, vaikutusvaltainen, voimakas ja monitaitoinen mies, joka omisti asuinrakennuksensa lisäksi vierastalon, elikkä pytingin. Hän purki pytingin ja rakensi pytingin hirsistä suuremman talon talonsa viereiselle tontille Ajosjärven rannalle. Nyt talo voitiin erottaa omaksi tontikseen erilleen hänen pihapiiristään.

Ylä-Ajos päätti houkutella piirilääkärin Ruovedeltä asumaan Vilppulaan ja häntä varten tämä rakennuskin siirrettiin. Tämä hanke onnistuikin. Ensimmäinen lääkäri A. A. Branders asettui asumaan Pihlajamäki-nimiseen uhkeaan taloon v. 1896. Hän aloitti vastaanotot samassa talossa. Pihlajamäkeen (nykyiseen Evankelistakotiin) saatiin paikkakunnan ensimmäinen puhelin v. 1897. Piirilääkärit asuivat ja toimivat Pihlajamäessä vuosina 1896-1926; heitä olivat A. A. Branders , J. E. Roos, L. M. Castren ja Sakari Collan.

Piirilääkäreiden jälkeen seurasi Pihlajamäessä Kihlakunnan tuomareiden aika. Tuomiokunnan arkisto siirrettiin pihlajamäkeen. Niinpä Pihlajamäki toimi myös käräjien pitopaikkana.

Sota-aikana v. 1940 perustettiin Vilppulaan kuormastovarikko n:o 1. Sen esikunta sijoitettiin Pihlajamäkeen ja majuri Björklund perheineen tuli asumaan paikan päälle. Sodan jälkeen v.1945 järjestettiin sotaleskille suomen- ja ruotsinkielisiä ompelu- ja modistikursseja Pihlajamäessä.

Marraskuussa 1949 ostettiin Evankelistakodiksi Vilppulasta Ajosjärven rannalta 13 asuinhuonetta käsittävä rakennus, Pihlajamäen tila. Varat kodin hankintaan tarvittavaan pääomaan saatiin vapaaehtoisista lahjoituksista ja testamenteista. Kunnostustöiden jälkeen siunaustilaisuutta vietettiin kesäkuussa 1950.

Evankelistakoti toimi naisevankelistojen huoltolaitoksena lähinnä 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin vanhat evankelistat kansoittivat talon. Kansaneläkejärjestelmässä tapahtuneet uudistukset vaikuttivat kuitenkin sen, että Evankelistakodin merkitys naisevankelistojen vanhuudenturvan pääasiallisena takaajana väheni. Pysyvien asukkaiden määrä pieneni vähitellen ja koti toimi lähinnä naisevankelistojen koulutus-, virkistys- ja lepopaikkana.

(Lähde: https://evankelistakoti.fi/)

Mänttä-Vilppulan Keskustaajaman osayleiskaava 2030 (2019)

Tampereen Seutukaavaliitto, Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (v. 1981): “Pihlajamäki, Ajostaipale: Pihlajamäessä on edustava todennäköisesti 1880-luvun loppupuolella rakennettu uusrenessanssityylinen asuinrakennus. Se sijaitsee kauniin puiston ympäröimänä Ajosjärven rannalla. Suojelukohteen valintaperusteet R. ja M. R= rakennushistoriallinen. M= miljöökohde.”

Rakennetun ympäristön selvitys, Mänttä-Vilppulan Keskustaajaman osayleiskaava 2030, FCG, 2015 (kohde 97, s. 113).