Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta asemakaavan muutosluonnoksesta. Maakuntamuseo totesi aiemmassa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (diar.254/2013) alueen erityiset kulttuurihistorialliset arvot sekä kaupunkikuvallisen merkityksen ja edellytti niiden huomioimista suunnittelussa.

Suunnittelualueen rakennuskanta kuvastaa Tampereen kaupunkikuvan modernisoitumista 1900-luvun puolivälin jälkeisinä vuosikymmeninä. Vuosisadan vaihteen puu- ja kivitalojen tilalle on rakennettu 1960-luvun puolivälissä askeettisen vankkaa modernismia edustavat asuin- ja liiketalot. Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa toiminut Stockmann on ollut osaltaan uudenlaisen kauppakaupungin airut. Rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä em. katujen kulmassa olevan yksikerroksisen osan korottamista lukuun ottamatta varsin hyvin. Vapaakirkko ja siihen liittyvä liikeosa on sisätilojen muutoksista huolimatta kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä kohde.

Kortteliin 13 laadittuun yleissuunnitelmaan pohjautuva asemakaava mahdollistaa Kuninkaankadun varren rakennusten korottamisen ja uudisrakennuksen Kuninkaankadun sekä Kauppakadun kulmaan. Sisäpihojen kehittäminen ja alueen täydennysrakentaminen on lähtökohtaisesti hyväksyttävissä, mutta paikka asettaa erityisiä laatutavoitteita rakentamiselle.

Bertel Strömmerin 1900-luvun puolivälin paikallisia ja pehmeämpiä muotoja saanut funktionalismi näkyy Vapaakirkon tontilla erityisesti kirkkorakennuksessa. Vapaakirkko on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Rakennuksen arkkitehtoniset arvot tulisi huomioida myös, mukaan lukien merkittävin sisätila eli kirkkosali. Kirkko ja siihen liittyvä liikehuoneisto-osa ovat arkkitehtoninen kokonaisuus, erityisesti kaupunkikuvan kannalta merkittävä paikka Puutarhakadun varressa. Maakuntamuseo esittää myös kaksikerroksista liikeosaa merkittäväksi suojelukohteeksi ja rakennusalan merkitsemistä olemassa olevan rakennuksen mukaisesti. Läpikulku on mahdollista osoittaa ko. rakennusten väliin suojelumerkinnöistä huolimatta.

Suunnittelualueen merkittävyys huomioiden maakuntamuseo esittää vielä selvi-tettäväksi, millä tavoin rakentamisen tapaa voidaan ohjata laadukkaan lopputu-loksen aikaan saamiseksi. Kuninkaankadun rauhallinen modernismi kestää kontrasteja, mutta suositeltavampaa on sopeuttaa uudisrakentaminen olevaan ympäristöön. Kaavaan olisi tarpeen liittää sitovat rakennustapaohjeet.

Kaava-alue rajautuu Ylioppilastaloon, jonka rikas ja hienoviritteinen 1900-luvun alun eklektistinen arkkitehtuuri vaatii erityisen huolellista paneutumista uudisra-kentamisen ja vanhan rakennuksen liittymäkohtaan. Kaava-aineiston havainnekuvat ovat korttelisuunnitelmasta eikä esimerkiksi em. liittymäkohtaa ole havainnollistettu. Myös Vapaakirkon ja siihen liittyvän liikesiiven sekä uudisrakentamisen suhteesta havainnekuvat eivät kerro riittävästi. Kaavaselostusta tulee täydentää näiltä osin havainnollistaen nimenomaan käsillä olevaa kaavaratkaisua.

Kauppakatu on toiminut pitkään kaupungin pääkatuna ja sen varressa on poikkeuksellisen paljon vuosisadan vaihteen jugendarkkitehtuuria, lähinnä merkittävien pankki- ja liikerakennusten muodossa. Kaavassa tämä on huomioitu merkinnällä er-6, joka osoittaa ensimmäisen ja toisen kerroksen liike- tai toimistotiloille. Suotavaa olisi, että myös rakentamista ohjaavissa merkinnöissä Kauppakadun poikkeuksellinen luonne otettaisiin huomioon.