Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Ruuskasen talon vanhempi osa on rakennettu vuosina 1892-1901. Uusrenessanssityylisen kauppa- ja asuintalon suunnitteli arkkitehti Lambert Petterson. Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa, ja sen korjaustöiden yhteydessä taloa korotettiin. Samalla Pellavatehtaankadun puolelle rakennettiin Matti Lampénin ja Märta Blomstedtin suunnittelema lisäsiipi. Tätä Ruuskasen pukutehtaana tunnettua lisäsiipeä pidetään Tampereen tyylipuhtaimpana funktionalismin edustajana. Ruuskasen talo on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Ruuskasen talo on myös osa Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Vireillä oleva suunnitelma hissien uusimisesta perustuu rakennuksen kellaritilojen uudiskäyttösuunnitelmiin. Jotta niihin pystyttäisiin kulkemaan, A- ja C-portaiden hissit pitäisi saada vietyä kerrosta alemmaksi, mikä edellyttää hissien uusimista. Kyseiset portaat ovat talon vanhat, kadulta johtavat paraatisisäänkäynnit, joiden kiinteään sisustukseen liittyy erityisiä arkkitehtonisia arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija teki kohteeseen maastokäynnin 5.1.2017. Käynnillä ei remontin vuoksi päästy käymään kaikissa sisäpihan puolelta kuljettavissa porrashuoneissa.

A-rappuun kuljetaan Koskikadulta. Sen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ominaipiirteitä ovat tilan korkeus, kuvioidut mosaiikkibetonilattiat, koristeelliset porraskaiteet, lasiseinät, jotka erottavat tuulikaapin muusta porrashuoneesta ja seinään upotetun hissikuilun porrastilasta sekä puulla verhottu ja ristikko-ovinen hissikoju.

C-rappuun kuljetaan Hämeenkadulta. Hissi sijoittuu lasikuiluun keskelle pääporrasta. Hissikoju on samanlainen kuin A-rapussa. Rapussa on säilynyt alkuperäisiä, todennäköisesti ikaalislaisen Felix Frangin käsialaa olevia seinä- ja kattomaalauksia, ja se on ilmeeltään juhlavampi kuin A-rappu. C-rapun arvokkaita ominaispiirteitä ovat maalausten lisäksi kuvioitu mosaiikkibetonilattia, tilan korkeus, koristeellinen porraskaide, tuulikaapin erottava lasiseinä, huoneistojen vanhat ovet, ilmavan lasiseinäinen hissikuilu hissikojuineen, porrashuoneen pilarit ja pihan puolen lasitiili-ikkunat.

E-rappu sijoittuu Ruuskasen talon uudisosaan. Rappuun on kulku Pellavatehtaankadulta, ja se on funktionalismissaan yksinkertaisen tyylikäs. Tuulikaapin ja muun porrashuoneen erottaa samantyylinen lasiseinä kuin A- ja C-rapuissa, mutta E-rapussa se on leveämpi ja jaottelultaan selkeämmin osa portaan arkkitehtuuria. Porrashuoneen pihanpuoleisella seinällä kulkee lasitiilistä tehty, kaartuva, vertikaalisuuntainen nauha-ikkunoiden sarja. Hissi sijoittuu pääportaan keskelle samaan tapaan kuin C-rapussa, mutta E-rapussa hissikuilu on takaseinältään pyöristetty ja seinään kiinnitetty porraskaide linjakkaan yksinkertainen. Lattia on kuvioimatonta mosaiikkibetonia. Hissikoju on samanlainen kuin A- ja C-rapuissa. Edellä mainitut piirteet ovat arvokkaita ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Ruuskasen talon sisäpihalta kuljettavissa portaissa on myös hissejä. B-rapun hissi on ilmeeltään vastaavanlainen kuin A-rapun hissi, mutta pienempi, H-rapun hissit on modernisoitu.

Ruuskasen talon kaikki kaduilta avautuvat pääporrashuoneet kertovat erinomaisen ilmeikkäästi rakennuksen kerroksisesta historiasta. A- ja C-raput sijoittuvat vanhaan osaan, ja niissä on piirteitä sekä alkuperäisestä uusrenessanssiportaasta että 1940-luvun kunnostuksesta. Hissit lasikuiluineen, lasiset tuulikaapin seinät ja C-portaan lasitiili-ikkunat liittyvät rakennuksen nuorempaan vaiheeseen, jolloin hisseille tuli tarvetta rakennuksen korottamisen ja hissien vähittäisen yleistymisen myötä. Sekä alkuperäisillä että 1940-luvun piirteillä on erityistä arvoa porrastilojen ilmeelle, eikä kyseisten piirteiden poistaminen ole rakennuksen suojelumääräyksen mukaista. Hissien uusiminen niiden nykyinen ilme mahdollisimman hyvin säilyttäen on lähtökohtaisesti mahdollista, mutta se ei todennäköisesti onnistu ainakaan C-rapun hissin kohdalla. Hissin uusiminen edellyttäisi C-rapussa ilmavaan lasiseinäiseen hissikuiluun rakennettavia uusia pilareita, jotka rikkoisivat liiaksi hienosti säilyneen ja juhlavan porrashuoneen kokonaisuutta. A-rapussa, jossa hissi on upotettu seinään, lasiseinä ja puupintainen hissikoju olisivat helpommin toteutettavissa uusittavaan hissiin. Hissikojun oviristikon säilyttäminen on tärkeää.

Ruuskasen talon E-rappu on säilynyt hienosti alkuperäisessä asussaan. Sen kaartuvaseinäinen, lasinen hissikuilu on poikkeuksellisen tyylikäs ja keskeinen osa rakennuksen porrashuoneen hienovaraista arkkitehtuuria. Porrashuoneen arkkitehtonisten arvojen muutoskestävyys on heikko, joten hissin uusiminen mitä todennäköisimmin tuhoaisi E-rapun arkkitehtonisia arvoja. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei tule puoltamaan E-rappuun kohdistuvia muutoksia.

H-rapun osalta maakuntamuseolla ei ole tarvetta kommentoida mahdollisia tulevia muutoshankkeita. B-rappuun on kulku pihan puolelta ja se on kaikkineen vaatimattomampi kuin kadun puolelta kuljettavat paraatiportaat. Porrashuone edustaa kuitenkin yksinkertaisuudessaan rakennuksen historiaa ja siihen kytkeytyviä ominaispiirteitä. Myös B-rapussa kyseiset piirteet on suotavaa säilyttää Ruuskasen talon kokonaisuuden kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi. Hissin osalta merkittäviä säilytettäviä piirteitä ovat hissikuilun lasiseinä sekä hissikojun puuverhous ja ristikko-ovi.

Mikäli hissihanke etenee esimerkiksi A-rapun osalta, hankkeen suunnitelmat pyydetään lähettämään kommentoitaviksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.